Suomen Lääkäriliiton linjaukset alkoholihaittojen vähentämiseksi

Lääkäriliitto katsoo, että alkoholin haittojen vähentämiseksi tarvitsemme sekä lainsäädäntöä että asennemuutosta. Alkoholi on vahingollista yksilön terveydelle ja aiheuttaa kaikista päihteistä ylivoimaisesti eniten terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja.

Alkoholin haitalliset käyttötavat ja korkea kokonaiskulutus ovat olennaisia haittojen tasoon vaikuttavia muuttujia. Jotta alkoholin terveydelle ja yhteiskunnalle aiheuttamia haittoja voitaisiin vähentää, tulee pyrkiä laskemaan sen kokonaiskulutusta eikä kohdistaa toimenpiteitä pelkästään tunnistettuihin riskikuluttajiin. Tämän tavoitteen saavuttaminen ei onnistu yksinomaan terveydenhuollon keinojen ja voimavarojen avulla, vaan tarvitaan yhteiskunnan kaikkien sektorien toimintaa.

Alkoholin saatavuuden, hinnan ja markkinoinnin osalta Lääkäriliitto esittää, että

  • alkoholin fyysistä saatavuutta ei lisätä myyntipaikkojen määrää kasvattamalla ja nykyinen vähittäismyynnin yksinoikeusjärjestelmä säilytetään yli 5,5-prosenttisille alkoholijuomille
  • alkoholipolitiikan vapautuksia ei tule jatkaa, sillä kansanterveyden näkökulmasta olisi pikemminkin hyödyllistä alentaa päivittäistavarakaupoissa myytävien alkoholijuomien enimmäisvahvuutta takaisin 4,7 prosenttiin, tai Ruotsin mallin mukaisesti 3,5 prosenttiin
  • nykyiset myyntiaikoja koskevat rajoitukset pidetään ennallaan
  • alkoholihaittoja ehkäisevän hinta- ja veropolitiikan toimeenpanoa jatketaan ja verotusta nostetaan maltillisesti
  • alkoholin markkinointia rajoitetaan edelleen ja tavoitteeksi asetetaan mainonnan kieltäminen kokonaan tupakan tavoin
  • huomioidaan, että alkoholille tulee voida asettaa tuontirajoituksia sekä EU:n ulko- että sisärajoilla, koska se ei ole tavallinen kulutushyödyke.

Hoitoon pääsyn edistämiseksi Lääkäriliitto esittää, että

  • lääkärit ja muu hoitohenkilökunta keskustelevat potilaidensa kanssa säännöllisesti heidän alkoholinkäytöstään (mini-interventiot) ja käyttävät näin saatua tietoa hoidon suunnittelussa
  • lääkärit rohkaisevat potilaitaan hakeutumaan hoitoon, auttavat heitä saamaan kuntoutusta ja tarjoavat tukeaan myös kuntoutuksen päätyttyä
  • päihdepalveluiden saatavuutta parannetaan palvelujärjestelmän eri tasoilla
  • tiedot alkoholinkäytöstä ja sen mahdollisesta yhteydestä potilaan tapaturmiin, sairauksiin ja oireisiin merkitään aina potilastietoihin
  • alkoholin ollessa toistuvasti sairauskäyntien syynä lääkärin tulee kutsua potilas erikseen käynnille asian selvittämiseksi
  • toimivia hoitopolkuja tulisi jatkossa suunnitella suuremmissa kokonaisuuksissa hyvinvointialueen tasolla
  • lääkäreiden valmiuksia ja mahdollisuuksia hoitaa alkoholiriippuvaisia voimassa olevien Käypä hoito -suositusten mukaisesti parannetaan perustason palveluissa sekä työterveydessä ja
  • alkoholiriippuvuuteen liittyvää stigmaa puretaan vähentämällä syyllistämistä ja leimaamista.

Työikäisten aikuisten alkoholinkäytön vähentämiseksi Lääkäriliitto esittää, että

  • työterveydenhuollossa käytetään seulontaa ja mini-interventioita alkoholin liikakäytön tunnistamiseksi
  • kaikkia työnantajia kannustetaan laatimaan ajantasaiset työpaikan päihdeohjelmat, joissa määritellään varhaisen puuttumisen mallit ja hoitoonohjauksen periaatteet yhdessä työterveyshuollon kanssa
  • työnantajien velvollisuutta laatia ja toimeenpanna työpaikan hoitoonohjausohjelma vahvistetaan lainsäädännöllä

Nuorten ja lasten suojelemiseksi alkoholilta Lääkäriliitto esittää, että

  • myynnin ikärajojen noudattamista valvotaan ja niitä rikkovien yritysten myyntiluvat peruutetaan
  • alkoholin välittämistä alaikäisille valvotaan ja siitä annettavia rangaistuksia kovennetaan
  • nuorille ja lapsille suunnattujen alkoholituotteiden valmistaminen, maahantuonti ja markkinointi kielletään kokonaan
  • päihdeperheissä eläville lapsille räätälöidään erikoistuneita tukimuotoja ja toimintamalleja osaksi palvelujärjestelmää ehkäisemään ongelmien ylisukupolvista periytymistä
  • raskaana olevat päihdeongelmaiset naiset ohjataan hoitoon raskauden ajaksi ja kunnat velvoitetaan järjestämään heille tarpeellinen hoito
  • humaltuneina tavatut alaikäiset kuljetetaan joko koteihinsa tai sosiaaliviranomaisten huostaan, mikäli lasten huoltajat ovat tavoittamattomissa tai kykenemättömiä vastaamaan heistä sekä
  • alkoholista ja sen terveyshaitoista kertovaa opetusta ja päihdekasvatusta lisätään ja kehitetään edelleen.

Alkoholin ja liikenteen osalta Lääkäriliitto esittää, että

  • alkoholin ja liikenteen täydellistä erottamista toisistaan tuetaan kaikin käytettävissä olevin keinoin
  • rattijuopumuksen promilleraja lasketaan tasolle 0,2 ‰
  • poliisia pakenevalle rattijuopolle langetetaan välitön vapausrangaistus ja
  • toistuvien rattijuopumusten rangaistuksia tulee tiukentaa.

Tiedon keräämiseksi ja alkoholin aiheuttamien haittojen tunnettuuden lisäämiseksi Lääkäriliitto esittää, että

  • terveydenhoitojärjestelmän kykyä kerätä tietoa alkoholinkäytöstä ja siitä aiheutuvista haitoista kehitetään ja koottua tietoa levitetään tehokkaasti
  • alkoholin yhteiskunnalle aiheuttamista haitoista ja kustannuksista tuotetaan helposti ymmärrettävässä muodossa olevaa tietoa, jotta alkoholinkäyttöä rajoittaville toimille saadaan yleisen mielipiteen tuki sekä
  • varoitusmerkintöjen käyttöä alkoholipakkauksissa lisätään.

Alkoholin haittojen ehkäisy ei voi onnistua tehokkaalla tavalla, jos koko yhteiskunta ei yhdessä toimi asian hyväksi. Lääkäriliitto näkee, että tarvitsemme sekä lainsäädäntöä että päihdehaittoja vähättelevän asenneilmapiirin muutosta, jotta lääkärit voivat osaltaan onnistua työssään alkoholin haittojen vähentämiseksi.

 

Lataa linjauksen koko teksti tästä.

 

Lisätietoa

Babor, T. ym. (2022). Alcohol: No ordinary commodity: Research and public policy (3. painos). Oxford University Press. Tiivistelmä 2. painoksesta: https://onlinelibrary.wiley.com/doi/epdf/10.1111/j.1360-0443.2010.02945.x

Jääskeläinen, M. (2016). Arvio eräistä alkoholin ja huumeiden käytön aiheuttamista välillisistä kustannuksista Suomessa vuonna 2012. Yhteiskuntapolitiikka 81 (2016):6. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016121431418

Mäkelä, P. & Karlsson, T. (2019). Miten alkoholimonopolit vaikuttavat väestön alkoholinkulutukseen? Katsaus tutkimuskirjallisuuteen. Yhteiskuntapolitiikka 84 (2019):5–6. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019051615817

Stockwell, T., Sherk, A., Sorge, J., Norström, T., Angus, C., Chikritzhs, T., Churchill, S., Holmes, J., Meier, P., Naimi, T., Ramstedt, M. & Simpura, J. (2019). Finnish alcohol policy at the crossroads: The health, safety and economic consequences of alternative systems to manage the retail sale of alcohol. Canadian Institute for Substance Use Research, University of Victoria, BC, Canada. https://www.uvic.ca/research/centres/cisur/assets/docs/report-alko.pdf

THL (2022). Alkon yksinoikeusjärjestelmä on tehokas keino alkoholihaittojen ehkäisyyn. Tutkimuksesta tiiviisti 17/2022. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-842-2

THL (2022). Alkoholipoliittiset mielipiteet 2022. Tilastoraportti 8/2022. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022033126554

THL (2022). Miten vuoden 2018 alkoholilaki vaikutti alkoholin tilastoituun kulutukseen? Aikasarjamallinnuksen tuloksia. Tutkimuksesta tiiviisti 18/2022. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-843-9

THL (2022). Vuonna 2018 voimaan tulleen alkoholilain jälkiarvio. Vaikutukset alkoholin saatavuuteen, kulutukseen ja haittoihin. https://www.julkari.fi/handle/10024/145635

World Medical Association WMA (2017). Declaration on alcohol. Lokakuu 2017. https://www.wma.net/policies-post/wma-declaration-on-alcohol/

 

Takaisin