Tiivistelmä
Julkisen perusterveydenhuollon vastaanottotoimintaa on aliresursoitu viimeisten vuosikymmenten aikana. Potilas-lääkärisuhteiden jatkuvuus ja vastaanottoaikojen saatavuus on heikentynyt kestämättömään tilaan. Suomea on toistuvasti huomautettu epäyhdenvertaisesta perustason palveluiden saatavuudesta.
Potilas-lääkärisuhteen jatkuvuuden hyödyistä on vahva tieteellinen näyttö. Parhaiten hoidon jatkuvuutta, saatavuutta, laatua ja potilastyytyväisyyttä tukee omalääkärijärjestelmä. Se on kustannusvaikuttavuudeltaan ylivertainen tapa tuottaa perusterveydenhuollon vastaanottopalvelut.
Perusterveydenhuollon vahvistaminen on noussut tavoitteeksi 2000-luvun hallitusohjelmissa, mutta vakavissa rahoitusvajeissa vuoden 2023 alussa työnsä aloittaneet hyvinvointialueet ovat joutuneet karsimaan terveysasemaverkkojaan. Perusterveydenhuollon hoitotakuu on säästötavoitteiden vuoksi päätetty palauttaa 14 vuorokaudesta 3 kuukauteen. Yksityisten yleislääkäreiden Kela-korvauksia puolestaan on nostettu tarkoituksena perusterveydenhuollon hoitojonojen purkaminen. Kuitenkin vähävaraisten mahdollisuudet käyttää yksityisiä palveluita pysyvät heikkoina. Hoidon jatkuvuus, saatavuus ja yhdenvertaisuus eivät parane. Nämä toimenpiteet eivät lisää uskoa hyvinvointialueiden perusterveydenhuollon vahvistamiseen.
Lääkäriliitto vaatii kansallisen vision luomista ja toimenpiteitä potilas-lääkärisuhteen jatkuvuuden ja vastaanottoaikojen saatavuuden parantamiseksi perusterveysterveydenhuollossa. Potilas-lääkärisuhteen jatkuvuudessa on omalääkärimallin käyttöönotolla mahdollista saavuttaa lyhyellä aikavälillä kohtuullinen taso jo nykyisessä järjestelmässä. Sen sijaan yhdenvertaisen järjestelmän luomiseksi tarvitaan pidemmällä aikavälillä suurempia muutoksia.
Lyhyen aikavälin tavoitteet vuoden 2025 loppuun mennessä
- Potilas-lääkärisuhteen jatkuvuutta parannetaan terveysasemilla nimeämällä kullekin alueen asukkaalle omalääkäri ja omahoitaja vakituisesta henkilökunnasta. Nykyisellä keskimääräisellä terveysasemien perusterveydenhuollon lääkäri- ja hoitajaresurssilla ja heidän pysyvyydellään noin puolet yhteydenotoista ja käynneistä voidaan ohjata heille. Jo tämä parantaa potilas-lääkärisuhteen jatkuvuutta nykyisestä kansallisesta keskiarvosta.
- Asetetaan kansalliseksi ja hyvinvointialuetason tavoitteeksi hoidon jatkuvuutta kuvaavan COC (Continuity of Care) -indeksin nosto nykyisestä 0.30 tasosta 0.50 tasolle. Pohjois-Suomen kokemusten perusteella muutos on mahdollinen terveysasemilla, joilla tyypillisesti noin puolet lääkäreistä on vakituisia. Muutos voidaan siis tehdä viiveettä valtaosalla Suomen terveysasemista.
Pitkän aikavälin tavoitteet vuoteen 2030 mennessä
- Pitkän aikavälin kansallinen ratkaisu tulee olla kestävä ja yhdenvertainen jatkuvuuden ja saatavuuden takaava perusterveydenhuollon vastaanottotoiminnan järjestämisen malli.
- Lääkäriliitto esittää kansalliseksi tavoitteeksi, että vuoteen 2030 mennessä jokaiselle suomalaiselle taataan omalääkäri, johon saa helposti yhteyden ja jonka vastaanotolle tarvittaessa pääsee kahdessa viikossa.
- Omalääkärin väestön tulee olla kooltaan hallittava, korkeintaan 1200 asukasta, huomioiden väestön ikärakenne ja sairastavuus. Potilaalla tulee olla oikeus vaihtaa hänelle nimetty omalääkäri.
- Hyödynnetään kaikkia terveyspalvelujen perustasolla toimivia lääkäreitä omalääkäriratkaisussa. Suomessa on perustasolla riittävästi lääkäreitä, kun rinnakkaiset järjestelmät huomioidaan.
- Omalääkärin työn tulee olla hallittava ja monipuolinen, ja lääkärin ammatillisen autonomian tulee säilyä. Tämä parantaa houkuttelevuutta toimia omalääkärinä ja lisää omalääkärien pysyvyyttä. Omalääkärinä voi toimia joko hyvinvointialueella virkasuhteessa (yleislääketieteen erikoislääkäri, kokenut yleislääkäri tai loppuvaiheen yleislääketieteen erikoistuva lääkäri), palveluntuottajaan työsuhteessa (yleislääketieteen erikoislääkäri, kokenut yleislääkäri tai loppuvaiheen yleislääketieteen erikoistuva lääkäri) tai ammatinharjoittajana (yleislääketieteen erikoislääkäri).