Lääkärin rooliin suorasti tai vähintään epäsuorasti vaikuttavia megatrendejä ovat mm.
– terveydenhuollon mahdollisuuksien ja resurssien välisen kuilun leveneminen;
– terveydenhuollon ohjauksen vahvistuminen;
– ekologisten arvojen ja terveydenhuollon taloudellisen kestävyyden korostuminen;
– digitaalisen datan sekä digitaalisten työkalujen ja palveluiden nopea lisääntyminen;
– lääketieteellisen tiedon lisääntyminen ja sen saatavuuden ja käytettävyyden parantuminen myös väestön keskuudessa;
– potilaan roolin vahvistuminen ja omahoidon merkityksen lisääntyminen;
– osaamisen pirstaloituminen kapeammiksi erityisosaamisalueisiin;
– kaupungistuminen ja globalisaatio; sekä
– työn merkityksen muutokset suhteessa vapaa-aikaan ja perhe-elämään.
Lääkäriliitossa käynnistettiin syksyllä 2020 pohdinta lääkärin roolia muuttuvassa toimintaympäristössä koskevista liiton linjauksista. Työhön ovat osallistuneet kaikki alueelliset valiokunnat pääasiallisesti syksyllä 2020, ja vastaavat jaokset keväällä 2021. Lääkäriliiton hallitus hyväksyi linjaukset 18.10.2021.
1. Perusterveydenhuollon toimintaa kehitettäessä lääkärien muuttuvan roolin ja tehtäväkuvien vaatimukset on otettava huomioon
• Työpari- tai tiimimallit on suunniteltava paikallisista tarpeista lähtien yhteistyössä henkilöstön kanssa.
• Työparin muodostavat lääkäri ja sairaanhoitaja/terveydenhoitaja.
• Eri ammattihenkilöitä sisältävässä tiimissä on oltava vähintään seniorilääkäri ja koulutusvaiheessa oleva lääkäri, sekä soveltuva määrä muita sosiaali- ja terveydenhuollon eri ammattihenkilöitä.
• Lääkärin yksinomainen rooli ei voi olla konsultin rooli.
• Konsultoiva työnkuva edellyttää vahvaa osaamista ja kokemusta potilastyöstä.
• Tiimimallissakin tiimin jokainen ammattihenkilö vastaa omasta työstään.
2. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden välisen työnjaon on perustuttava kunkin ammattihenkilön koulutukseen, osaamiseen ja kokemukseen
• Lääkäri päättää potilaan tutkimuksesta, taudinmäärityksestä ja hoidosta sekä hoidon kokonaisuudesta.
• Lääkärin roolia potilaan hoidontarpeen arvioinnissa on vahvistettava.
• Potilaan hoitoa voidaan toteuttaa moniammatillisena yhteistyönä, jossa kunkin ammattihenkilön rooli perustuu koulutuksen ja kokemuksen tuomaan osaamiseen.
• Tukityön resurssit (esim. toimisto- ja siivouspalvelut) on turvattava.
3. Perusterveydenhuollon toiminta on järjestettävä siten, että potilaiden hoidon jatkuvuus turvataan
• Hoidon jatkuvuus parantaa toiminnan kustannusvaikuttavuutta ja potilashoidon laatua.
• Pitkäaikaiset potilas-lääkärisuhteet on nostettava keskiöön.
• Pitkäaikaissairaille potilaille nimetään vastuuhenkilö opastamaan, seuraamaan ja kannustamaan.
• Potilaalla on halutessaan oikeus lääkärin vastaanottoon.
• Erikoissairaanhoidon ammattilaisten joustavat konsultaatiot on turvattava ilman, että hoitovastuu siirtyy.
4. Digitalisaation aiheuttamat muutostarpeet on huomioitava
• Potilastietojärjestelmiä on kehitettävä palvelemaan paremmin potilastyön tarpeita.
• Kehittyvän teknologian on tuettava virtuaalipalvelujen hyödyntämistä.
• Etävastaanottotoiminta edellyttää erityisosaamista, riittävää kokemusta sekä potilaan ja hänen tilanteensa tuntemusta.
• Kaikkia asioita, esimerkiksi diagnostiikkaa suurelta osin, ei voida hoitaa etätoimintana, mikä on otettava huomioon toimintoja järjestettäessä.
• Jos lääkäri arvioi, että asiaa ei ole luotettavasti hoidettavissa etätoimintana, on hänellä oltava mahdollisuus kutsua potilas vastaanotolleen.
• Erikoissairaanhoidon asiantuntijoiden virtuaalista konsultointia on kehitettävä.
5. Perusterveydenhuollon lääkärien osaaminen on turvattava
• Lääkärien peruskoulutuksessa on huomioitava myös eri ammattihenkilöryhmien osaaminen ja tehtäväkuvat; tiimityön vaatimukset; vuorovaikutustaidot; palvelujärjestelmäosaaminen; sekä etätyön valmiudet.
• Perusterveydenhuollon lääkäreistä 2/3 on oltava yleislääketieteen erikoislääkäreitä tai kokeneita yleislääkäreitä, ja 1/3 koulutusvaiheen lääkäreitä.
• Seniorilääkäreiden ohjausosaamiseen on panostettava, ja siihen on varattava aikaa.
• Koulutusvaiheessa oleville lääkäreille on tarjottava riittävä ohjaus ja seniorituki.
• Lääkärien jatkuva kouluttautuminen läpi työuran on turvattava.
• Tutkimus- ja kehittämistoimintaa on tuettava ja siihen kannustettava, ja siihen on varattava riittävästi aikaa.
• Lääkärien johtamiskoulutus on turvattava.
6. Kliinistä työtä tekevien lääkärien esimiehenä on oltava lääkäri
• Lääkärin kliinisen työn osaamista voi johtaa vain lääkäriesimies.
• Johtamisen on turvattava työn hallittavuus.
• Työssä jaksaminen ja työnhyvinvointi on nostettava keskiöön työtä ja työtehtäviä suunniteltaessa.
7. Lääkärien palkkauksen on huomioitava tapahtuvat työnkuvan muutokset
• Lääkärintyön muuttuminen aiempaa konsultatiivisemmaksi edellyttää palkkauksen kehittämistä.
• Palkkauksessa on otettava huomioon työn tuloksellisuudesta ja työhön sitoutumisesta palkitseminen, sekä osaamisen kehittyminen työuran aikana.
• Kollegoiden ja muun henkilöstön ohjaamisesta ja kouluttamisesta on palkittava.