Jos maksujen taso säilyisi nykyisellään, se vähentäisi merkittävästi kliinistä tutkimusta Suomessa, koska tutkijalähtöistä kliinistä tutkimusta tehdään usein ilman rahoitusta tai pienillä apurahoilla. Suomalaisesta lääketieteen tutkimuksesta iso osa tehdään kliinikkovetoisesti sairaaloissa ja terveyskeskuksissa ilman merkittävää ulkopuolista rahoitusta. Pääasiallinen investointi on ollut tutkijan työnpanos, jonka joko työnantaja kattaa tai jota jopa huomattavilta osin tehdään vapaa-ajalla ilman erityistä korvausta.
Lääkäri 2018 -tutkimuksen mukaan 2 % lääkäreistä tekee tutkimusta täysipäiväisesti, 7 % osapäiväisesti ja 17 % päivätyön ulkopuolella, kuten iltaisin ja viikonloppuisin. Kaikista tutkimustyötä tekevistä lääkäreistä 41 % tekee sitä yksinomaan vapaa-ajallaan.
Lääkäriliitto esittää asetukseen seuraavaa rajoitusta maksuihin:
Maksua ei peritä ilman ulkopuolista rahoitusta tai julkisen terveydenhuollon toimintayksikön, korkeakoulun, tutkimuslaitoksen tai muun julkisen tai yleishyödyllisen yhteisön rahoituksella toteutettavaa tutkijalähtöistä tutkimusta koskevasta tietoluvasta.
Lisäksi tietoluvan myöntämisen yhteydessä tulisi hakemuksesta sallia Findatan tietoturvallisen käyttöympäristön maksuton käyttö tutkijalähtöiseen tutkimukseen. Tämä voidaan rajata tapauksiin, jossa laskentakapasiteetin tarve on huomattavan pieni, jolloin käyttö ei aiheuttaisi Findatalle juurikaan lisäkustannuksia.
Lue lausunto kokonaisuudessaan: