Suomalaisen terveydenhuollon tilanne on vaikea. Niin perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon kuin sosiaalipalvelujen jonotilanne on ennätyksellisen huono. Suomalaiset joutuvat odottamaan sekä kiireettömiä että kiireellisiä palveluja aiempaa kauemmin. Odotusajat ovat pidempiä kuin voidaan pitää kohtuullisena ja ylittävät lain vaatimukset. Lisäksi hyvinvointialueiden alijäämäennuste tälle vuodelle on miltei miljardi euroa, eikä rahoituslain indeksi ota huomioon palkkakustannusten kasvua ansiotasoindeksiä nopeammin. Ennen kaikkea pula on kuitenkin terveydenhuollon ammattilaisista. Henkilöstöpula vaivaa miltei kaikkia hyvinvointialueita, joita koettelee toisiinsa nivoutuva rahoitus-, henkilöstö- ja hoidollinen kriisi.
Samaan aikaan Säätytalolla suunnitellaan lehtitietojen mukaan miljardiluokan leikkauksia sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Lääkäriliitto ymmärtää, että valtiontalouden velkaantumiskierre tulee pysäyttää. Tämänhetkisessä tilanteessa, jossa järjestelmän kustannukset ylittävät annetun rahoituksen jo nyt ja jonot ovat ennätyspitkät, ei rahoitusta leikkaamalla kuitenkaan ole mahdollista saada säästöjä romahduttamatta järjestelmää täysin.
Potilaalla on oikeus riittäviin terveyspalveluihin
Valtiovarainministeriön menokartoituksessa todetaan, että ”Hyvinvointialueiden rahoitusta ei ole mahdollista supistaa, ellei samanaikaisesti vähennetä alueiden tehtäviä tai velvoitteita. Myös indeksisäästöt voisivat vaarantaa hyvinvointialueiden rahoituksen riittävyyden.” Menokartoitus viittaa useaan otteeseen perustuslakiin, jonka määrittämiin perusoikeuksiin kuuluvat riittävät terveyspalvelut. On kyseenalaista, onko edes tämänhetkinen tilanne perustuslain mukainen, ja selvää, että korjaavat toimenpiteet edellyttävät lisärahoitusta, eivät rahoituksen vähentämistä.
Perustuslaki on kirjoitettu potilasta ajatellen. Jokaisen kansalaisen tulee voida luottaa siihen, että tarpeen vaatiessa on mahdollista päästä laadukkaaseen hoitoon riittävän nopeasti. Potilaiden lisäksi terveydenhuollon ahdinko on myös työntekijöiden taakka – henkilöstöpako julkiselta sektorilta ei tule päättymään resursseja vähentämällä. Säätytalolla on kuunneltu valtiovarainministeriötä tarkalla korvalla, näin tulee tehdä myös terveydenhuollon osalta.
Lisätietoja antavat:
Matias Rantanen, Lääkäriliiton valtuuskunnan puheenjohtaja, puh. 040 720 8308, mjmran@utu.fi
Janne Aaltonen, Lääkäriliiton toiminnanjohtaja, puh. 045 121 8989, janne.aaltonen@laakariliitto.fi