Lääkäriliiton hallitus tuo tässä kannanotossaan esiin näkemyksensä em. kertaluontoisen rahoituksen tarkoituksenmukaisesta käytöstä (kohta A). Kohdassa B esitetään kokeilua koskevat periaatteet.
Kokeilun aikana on tarkoituksenmukaista toteuttaa nykyistä sairausvakuutuksen korvausjärjestelmää. Kokeilun tulosten pohjalta tulee korvausjärjestelmää kehittää.
A. Perusterveydenhuollon hoitojonojen purkuun osoitettu kertaluontoinen rahoitus
1. Lääkäriliiton näkemyksen mukaan hallituskauden aikana tarkoitukseen varattu kertaluontoinen rahoitus (3x134 miljoonaa euroa vuosille 2025–2027) tulee käyttää uuden Kansaneläkelaitoksen järjestämän omalääkärikokeilun toteuttamiseen.
2. Kokeilu tulisi toteuttaa alueellisesti ensisijaisesti siten, että samoilla hyvinvointialueilla toteutettaisiin myös muita joko alueiden omalla tai muulla rahoituksella (esim. RRP-rahoitus) toteutettavia omalääkärikokeiluja tai omalääkärimallien kehittämistä.
3. Kansaneläkelaitoksen ja hyvinvointialueiden järjestämien kokeilujen tuloksia perusterveydenhuollon lääkärien vastaanottopalvelujen saatavuuteen ja perusterveydenhuollon hoidon jatkuvuuteen, sekä palvelujen laatuun ja kustannusvaikuttavuuteen tulee voida verrata keskenään, ja kokeilujen tuloksia tulee hyödyntää uuden pysyvän Kela-korvausmallin luomisessa.
B. Kokeilussa toteutettavat periaatteet
Sairaanhoitovakuutuksen tutkimuksen ja hoidon korvausjärjestelmässä keskeisinä arvoina tulee pitää toiminnan näyttöperusteisuutta, potilaslähtöisyyttä, yhdenvertaisuutta, hoidon jatkuvuuden turvaamista, perusterveydenhuoltopainotteisuutta erikoislääkärikonsultaatioiden tukemana sekä lääkärien autonomian turvaamista. Päätettäessä uudesta pysyvästä Kela-korvausmallista tulee arvioida kokeilujen tulokset (kohta A3 yllä) ja tämän jälkeen tehdä päätökset korvausten kohdentamisesta
1. Korvaukset tulee kohdentaa ensisijaisesti lääkärien vastaanottotoiminnan korvaamiseen.
2. Omalääkärien vastaanottotoimintaan ja muiden lääkärien vastaanottotoimintaan kohdennetut korvaukset tulee erottaa toisistaan.
3. Omalääkärien vastaanottotoiminnan korvausten tulee perustua kapitaatioon: potilas valitsee häntä hoitavan omalääkärin vähintään vuoden ajaksi.
4. Vuosiperustaisen kapitaatiokorvauksen suuruus tulee määritellä potilaan hoidontarpeen mukaan (ikä, sairastavuus). Kapitaatiokorvaus maksetaan korvausjärjestelmästä.
5. Omalääkärin vastaanotosta voidaan potilaalta periä käyntimaksu, joka ei saa olla suurempi kuin julkisessa perusterveydenhuollossa peritty käyntimaksu.
6. Erikoissairaanhoidon erikoisalojen lääkärikäynneistä maksetaan käyntikohtaista korvausta silloin, kun omalääkäri pyytää erikoislääkärin konsultaatiota.
7. Korvausjärjestelmässä toimivien lääkärien potilailleen määräämät tutkimukset tuotetaan Kansaneläkelaitoksen hankkimana ja rahoitusvastuulla.