Erikoislääkärikoulutuksen toimenpideohjelmassa vuosille 2023–2027 määritellään vastuunjakoa eri toimijaosapuolten välillä ja osoitetaan palvelujärjestelmän rooli erikoislääkärikoulutuksessa. Käytännön kannalta kiinnostava kysymys on se, miten palvelujärjestelmässä tulisi järjestää ja organisoida opetus- ja koulutustoimintaa sekä suunnata resursseja, jotta opetussuunnitelma ja uudistuneet tutkinto- ja osaamistavoitteet toteutuisivat linjakkaasti, ja tulevaisuuden lääkärit ja erikoistuvat saavuttaisivat vaadittavan osaamisen.
HUSissa kehityskohteet kirjattiin tiekartaksi
Me HUSissa lähestyimme asiaa selvittämällä ensin perusopetuksen ja erikoislääkärikoulutuksen tilannekuvan ja johtamalla siitä opetuksen tiekartan täsmällisine toimenpidenostoineen.
Tiekartan keskeisimmät kehittämiskohteet ovat
- laadukkaan perusopetuksen toteuttaminen ja erikoislääkärikoulutuksen implementointi
- opetusrakenteiden selkeyttäminen
- oppijan polun ja jatkuvan oppimisen tukeminen
- oppijan tasavertainen ja arvokas kohteleminen
- kouluttajien pedagogisen osaamisen vahvistaminen
- opetuksen urapolkujen mahdollistaminen sekä
- HUSin sisäisten verkostojen ja toimintojen selkeyttäminen.
Näiden toimenpidenostojen onnistumisen edellytyksenä on toki se, että kehitämme myös opetuksen runkorakenteita ja verkostoja ja selkeytämme opetukseen osallistuvien henkilöiden rooleja ja vastuita. Kokonaisuuden kannalta on olennaista, että eri opetus- ja koulutuspaikoissa tapahtuvaan toimintaan osoitetaan resursseja sekä keskitetysti tarjottavaa tukea esimerkiksi opiskelijoiden sisäänottoon, harjoittelujen ja amanuenssuureiden järjestämiseen, koulutuskiertojen suunnitteluun sekä opiskelijan ja erikoistuvan ohjaamiseen ja arviointiin.
Jotta koulutusjärjestelmän tarpeisiin voidaan vastata osana terveydenhuollon perustoimintaa, lääketieteen perusopetus ja erikoistumiskoulutus vaatii tulevaisuudessa palvelujärjestelmässä pitkäjänteistä, systemaattista ja ennakoivaa kehittämistä.
Koulutuksen tulee olla laadukasta, ja sen päämääränä on tieteelliseen näyttöön perustuva hoito ja potilaan arvostava kohtaaminen.
Toisaalta terveydenhuollon ammattilaisten koulutus HUSissa tuottaa Suomeen ammattitaitoista lääkärityövoimaa, josta on huutava pula. Osana laajamittaista kehittämistyötä tarvitsemme kaikkien panosta, jotta voimme edistää uusien ammattilaisten sitouttamista julkiseen terveydenhuoltoon tinkimättä osaamisen korkeasta tasosta.
Tämä kirjoitus on osa sarjaa, jossa Anna Levy avaa HUSin tapaa kehittää opetus- ja koulutustoimintaa palvelujärjestelmässä.