Ensimmäisen kerran tietoja julkistettiin vuosi sitten toukokuussa. Järjestelmä toimi odotusten mukaisesti. Kun teimme yhteistyön näkyvää, jäi julkinen kritiikkikin vähäiseksi. Kritiikki kohdistui siihen, että vain 63 prosenttia lääkäreistä antoi luvan tietojen julkistamiseen.
Omasta mielestäni 63 prosenttia on erittäin hyvä saavutus, kun ottaa huomioon että viime vuosi oli ensimmäinen kerta. Uuteen toimintamalliin totuttelu ottaa oman aikansa, niin lääkäreiltä kuin lääkeyrityksiltäkin. Toimintamalleissakin on tietysti vielä kehitettävää.
Jatkossa yhteiskunta odottaa meiltä vielä suurempaa avoimuutta. Kun viime vuoden tiedot julkistetaan toukokuussa toivon, että yhä useampi lääkäri on antanut luvan julkistaa tietonsa yhteistyöstä. Tässä ammattikunnallamme on avainrooli.
Tietojen julkistamisen kieltäminen nähdään yhteiskunnan puolelta viestinä siitä, että yhteistyössä on jotain piilotettavaa. Yhteistyössä lääkeyritysten kanssa ei ole mitään piiloteltavaa. Olemalla avoimia osoitamme tämän.
Tiedämme toki, ettei julkistamisen kieltämisen syynä ole piilottelu vaan pelko julkisesta, aiheettomasta ja henkilöön menevästä riepottelusta. Ensimmäinen tietojen julkistaminen viime keväänä kuitenkin osoitti, että se pelko oli kutakuinkin turha. Tämän takia julkistamista ei siis kannata jatkossa kieltää.
Ammattikuntamme yhteiskunnallinen asema ja vahva autonomiamme riippuvat yhteiskunnan luottamuksesta, joka meidän on jatkuvasti ansaittava. Avoimuus lisää luottamusta.
Lääkeyritykset ovat myös investoineet toimintamallin kehittämiseen ja ylläpitämiseen merkittävästi. Tämä investointi menee hukkaan, ellei järjestelmästä tule pidemmällä aikavälillä uskottava.
Lääkeyrityksiltä tulee juuri nyt kyselyjä tietojen julkistamisesta. Pyrkikäämme siihen, että Lääkäriliiton ohjeen mukaan tietojen julkistaminen kielletään vain poikkeuksellisissa tilanteissa.