Opiskelijat toivovat enemmän käytännön harjoittelua
Kun vastaajat arvioivat opetustilanteiden ja -menetelmien määrää, selkeä enemmistö toivoi enemmän kliinisten toimenpiteiden tekemistä. 4.–6. vuosikurssien opiskelijoista näin vastasivat lähes kaikki. (Kuva 1)
Myös potilaiden kohtaamista ja tutkimista toivottiin enemmän, erityisesti myöhäisemmillä vuosikursseilla. Toisen vuoden lääketieteen opiskelijoiden opetus on vielä hyvin teoriapainotteista, joten käytännön harjoittelu sijoittuu opinnoissa erityisesti vuosikursseille 3.–6.
Mahdollisuuksiin harjoitella toimenpiteitä vaikuttavat erityisesti kliinisten opettajien ja opetuspotilaiden määrä, opetustilojen kapasiteetti sekä palkattujen valvojien saatavuus pientoimenpiteissä, kuten kanyloinnissa.
”Toimenpiteet ovat kädentaitoja, jotka vaativat ylläpitämistä. Vastavalmistuneella terveyskeskuslääkärillä on korkea kynnys tehdä vaikkapa sisäisten peräpukamien kumilenkitystä, kun sitä on viimeksi harjoitellut yli kolme vuotta sitten kumihanskalla,” kertoo tutkimusryhmän jäsen, 4. vuoden lääketieteen opiskelija Sofia Paakkonen Suomen Medisiinariliitosta.
Kuormitus ja jaksaminen – syitä ja suojaavia tekijöitä
Opiskelijatutkimuksessa selvitettiin nyt uudella tavalla myös lääketieteen opiskelijoiden jaksamiseen ja kuormitukseen liittyviä tekijöitä.
Eniten kuormitusta aiheuttava tekijä oli huoli oman lääketieteellisen osaamisen karttumisesta. Vuosikursseittain tarkastellessa kuormitus kasvoi sitä mukaa, mitä korkeammalla vuosikurssilla vastaaja oli. (Kuva 2)
Jaksamisen tukena tärkeimmäksi tekijäksi nousivat sosiaaliset suhteet, joiden merkitys oli ollut selvästi muita esitettyjä tekijöitä suurempi. Sosiaalisten suhteiden tärkeys korostui hieman enemmän alle 30-vuotiailla vastaajilla, mutta lähtökohtaisesti kaikissa taustaryhmissä sosiaaliset suhteet olivat tärkein tekijä.
Vuosikursseittain eroja esiintyi esimerkiksi lääkäri-identiteetin kehittymisen ja opinnoissa menestymisen osalta. Opinnoissa menestyminen oli tukenut jaksamista erityisesti alemmilla vuosikursseilla. Sen sijaan lääkäri-identiteetin merkitys kasvoi tulosten perusteella vuosikursseittain.
”Koulutuksen hyvät resurssit ja riittävän pienet ryhmäkoot ovat tärkeitä paitsi kliinisten taitojen oppiselle, myös lääkäri-identiteetin kehittymiselle ja ammattiin kasvamiselle,” toteaa Lääkäriliiton koulutuspäällikkö Sami Heistaro.
Yleislääketiede kiinnostaa eniten
Uutena kokonaisuutena selvitimme lisäksi opiskelijoiden ajatuksia tulevaisuuden urasta.
Selkein kiinnostuksen kohde oli erikoistuminen, joka kiinnosti vähintään melko paljon 93 % vastaajista. Työpaikoista eniten kiinnostusta herätti sairaalassa työskentely, vähiten yrittäjänä toimiminen. Perusterveydenhuollossa ja yksityisellä sektorilla työskentelystä vähintään melko paljon kiinnostuneita oli hieman alle puolet.
Yksityisellä sektorilla työskentely kiinnosti erityisesti alempien vuosikurssien opiskelijoita, ja kiinnostus väheni opintojen loppuvaihetta kohden. Yleislääketieteen erityiskoulutuksen (YEK) suorittamiseen kiinnostus sen sijaan kasvoi vuosikursseittain.
Suosituimmaksi erikoisalaksi valikoitui yleislääketiede (28 %) ja kiinnostus yleislääketiedettä kohtaan kasvoi tasaisesti vuosikursseittain – viimeisen vuoden opiskelijoista jopa 41 % oli valinnut sen. (Kuva 3) Vastaajat saivat valita 1–3 kiinnostavinta alaa ja suurin osa vastaajista valitsi vähintään kaksi. Muita kiinnostavimpia aloja olivat akuuttilääketiede (24 %), lastentaudit (19 %), naistentaudit ja synnytykset (18 %) sekä anestesiologia ja tehohoito (18 %). Kymmenen suosituimman alan joukkoon mahtui myös psykiatria (12 %).
”On ilahduttavaa, että yleislääketiede ja psykiatria kiinnostavat tulevia lääkäreitä. Tämä luo osaltaan hyvät lähtökohdat perusterveydenhuollon ja mielenterveyspalveluiden vahvistamiselle, mitkä ovat Lääkäriliiton keskeisiä tavoitteita”, kommentoi koulutuspäällikkö Heistaro.
Lääkäriliiton ja Suomen Medisiinariliiton yhteistyössä toteuttamalla Opiskelijatutkimuksella kartoitetaan lääketieteen opiskelijoiden kokemuksia lääketieteen opetuksen laadusta ja resursseista, sekä heidän mielipiteitään työelämästä kesätyöpaikoissa ja palkkatietoja. Tietoja hyödynnetään lääkärikoulutuksen kehittämisessä ja koulutuksen resursointiin liittyvien kipukohtien paikantamisessa Tutkimuksen aiempiin raportteihin voi tutustua Lääkäriliiton verkkosivuilla.
Opiskelijatutkimus toteutettiin syksyllä 2024, pääasiassa samansisältöisenä kuin vuonna 2022. Opiskelijatutkimuksen kohderyhmä oli 2.–6. vuosikurssin lääketieteen opiskelijat Suomessa ja kaikki suomalaiset lääketieteen opiskelijat ulkomailla. Uusina teemoina oli tällä kertaa mukana lääketieteen opiskelijoiden jaksaminen ja kuormitus sekä ajatukset tulevaisuuden työurasta. Vastauksia tuli 1227, eli vastausprosentti oli 27. Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus.
Lisätietoja:
Tutkija Anna Sirviö, Lääkäriliitto, anna.sirvio@laakariliitto.fi, p. 041 732 5823
Koulutuspäällikkö Sami Heistaro, Lääkäriliitto, sami.heistaro@laakariliitto.fi, p. 040 905 2800
Lääketieteen opiskelija, tutkimusryhmän jäsen Sofia Paakkonen, Suomen Medisiinariliitto, sofia.paakkonen@helsinki.fi, p. 044 349 5775
Kuva 1 (avaa pdf:nä klikkaamalla kuvaa)
Kuva 2 (avaa pdf:nä klikkaamalla kuvaa)
Kuva 3 (avaa pdf:nä klikkaamalla kuvaa)
