Maailman terveysjärjestö (WHO) nostaa tuoreessa raportissaan esiin pohjoismaiset alkoholin vähittäismyynnin yksinoikeusjärjestelmät tehokkaana tapana ehkäistä alkoholista aiheutuvia haittoja. Euroopassa valtion omistamia alkoholin vähittäismyynnin yksinoikeusjärjestelmiä on Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Islannissa ja Färsaarilla.
WHO toteaa, että valtion omistama ja ohjaama myyntijärjestelmä ehkäisee alkoholin terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja tavoilla, jotka ovat tutkimusnäyttöön perustuvia ja kustannustehokkaita. Keskeisiä keinoja ovat myymälöiden lukumäärän ja aukioloaikojen rajoittaminen sekä hintakilpailun ja markkinoinnin hillitseminen. Alkoholimonopoleissa on pystytty myös tehokkaasti toteuttamaan ikärajavalvontaa sekä estämään päihtyneille myymistä.
"Suomen ja muiden Pohjoismaiden edistys alkoholinkulutuksen ja haittojen vähentämisessä voi vaarantua, jos alkoholin saatavuutta lisätään yksityistämällä myyntiä tai lieventämällä sääntelyä muilla tavoin. Vuosikymmenten aikana kertynyt tutkimusnäyttö osoittaa, että alkoholin saatavuuden ja yksinomaan kaupallisten etujen rajoittaminen on olennaista kansanterveydellisten saavutusten turvaamiseksi.", sanoo WHO Euroopan toimiston alkoholi- ja huumeasioista vastaava neuvonantaja Carina Ferreira-Borges.
Monopolimaissa kulutus ja haitat selvästi muuta Eurooppaa alhaisempia – Suomea lukuun ottamatta
Pohjoismaissa, joissa on alkoholin vähittäismyyntimonopoli, alkoholinkulutus on tällä hetkellä selvästi matalammalla tasolla kuin muualla Euroopassa. Myös alkoholista aiheutuvat haitat, kuten tautitaakka ja alkoholikuolemat, ovat eurooppalaista keksiarvoa vähäisempiä.
Alkoholipoliittista sääntelyä viime vuosina purkanut Suomi erottuu muista monopolimaista selvästi. Suomessa käytetään muuta Eurooppaa vähemmän alkoholia, mutta alkoholinkulutuksen aiheuttama tautitaakka on meillä Euroopan keskiarvoa korkeampi. WHO:n raportin mukaan syinä voivat olla muita monopolimaita löysempi alkoholipolitiikka ja humalahakuinen juominen.
”Pelkän alkoholin kokonaiskulutuksen seuraaminen ei anna totuudenmukaista kokonaiskuvaa haitoista, eikä ainoastaan sen perusteella voida tehdä alkoholipoliittisia päätöksiä. Sosioekonomisiin eroihin ja haittojen jakautumiseen koko väestön tasolla tulee myös kiinnittää huomiota. Alkoholin aiheuttamat kustannukset, sosiaaliset haitat ja kuolemat ovat Suomessa merkittäviä”, huomauttaa Suomen Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Janne Aaltonen.
WHO:n mukaan tutkimuksista saatu näyttö osoittaa, että vähittäismyynnin yksinoikeusjärjestelmällä on ollut selkeä vaikutus alkoholinkulutukseen ja siihen liittyviin haittoihin. Suomesta tehty tutkimus totesi, että monopolista luopuminen johtaisi 9 prosentin kasvuun alkoholinkulutuksessa ja vähintään 290 miljoonan euron nousuun kustannuksissa.
”Alkoholi aiheuttaa merkittävää kuormitusta suomalaiselle terveydenhuoltojärjestelmälle. Hoitoa joudutaan jo nyt priorisoimaan rankasti, vaikka alkoholiin liittyviä sairaalatapauksia voisi ehkäistä. Nykyisessä terveydenhuollon tilanteessa tulisi panostaa tutkittuihin keinoihin ehkäistä alkoholihaittoja, jotta resursseja voitaisiin ohjata muualle”, jatkaa Aaltonen.
WHO:n suositukset tukevat nykyjärjestelmän säilyttämistä
Pohjoismaissa alkoholimonopoleilla on ollut perinteisesti laaja kannatus ja niiden EU-oikeudellinen asema on perustunut kansanterveyden suojeluun. Nykyiset politiikkamuutokset uhkaavat kuitenkin murentaa perusteet ylläpitää monopolia, jos iso osa tuotteista siirretään päivittäistavarakauppoihin. WHO toteaa, että kansainväliset tutkimukset ovat johdonmukaisesti osoittaneet, että muutos lisäisi alkoholiin liittyviä sosiaalisia haittoja ja terveysongelmia.
”Politiikassa ja julkisessa keskustelussa pitäisi puhua asioista niiden oikeilla nimillä. Haluavatko suomalaiset oikeasti luopua Alkosta saadakseen väkevämmät alkoholijuomat ruokakauppaan ja kioskeihin? Esimerkiksi nuorten vähentynyttä alkoholin kulutusta ei voi pitää itsestäänselvyytenä, koska jo nyt nähdään viitteitä siitä, että nuorten alkoholin kulutuksen myönteinen kehitys on taittumassa. Tällä hetkellä ollaan myös leikkaamassa päihdeongelmien ennaltaehkäisystä. Mikäli monopolista luovutaan alkoholipolitiikan seurauksena, sitä ei saada enää takaisin”, korostaa Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n toiminnanjohtaja Juha Mikkonen.
Suomessa alkoholin suuri kertakulutus on edelleen EU:n maiden keskiarvoa yleisempää. Nuoret eivät ole tässä suhteessa poikkeus, vaan myös heillä alkoholinkulutus on humalahakuisempaa kuin EU:ssa keskimäärin. Humala lisää esimerkiksi onnettomuuden tai väkivallan riskiä käyttäjälle itselleen tai muille ihmisille.
”Lastensuojelu ja sosiaalipalvelut ovat jo nyt kriisissä. Suomessa tehdään päihteisiin liitännäinen lastensuojeluilmoitus puolen tunnin välein. Alkoholin saatavuuden lisäämisen kanssa samaan aikaan toteutettavat sosiaalihuollon palvelujen 100 miljoonan euron säästöt tulevat vaikeuttamaan päihdehoidon tilannetta. Jo nyt hyvinvointialueilla on riittämättömän rahoituksen vuoksi vähennetty maksusitoumuksia päihdekuntoutuksiin, mikä on vaikeuttanut hoitoon pääsyä”, toteaa Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian Jenni Karsio.
Lisätietoja:
Carina Ferreira-Borges, Maailman terveysjärjestö WHO:n alueellinen neuvonantaja, haastattelupyynnöt Aleksandra Olsen, tiedottaja, alolsen@who.int tai +4561723391
Juha Mikkonen, toiminnanjohtaja, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, p. 050 527 47 80, juha.mikkonen@ehyt.fi
Janne Aaltonen, toiminnanjohtaja, Suomen Lääkäriliitto, p. 045 121 8989, janne.aaltonen@laakariliitto.fi
Jenni Karsio, puheenjohtaja, Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia, p. 09 3158 6001, 044 541 5955, jenni.karsio@talentia.fi
Liitteet
WHO (2025). Nordic alcohol monopolies: Understanding their role in a comprehensive alcohol policy and public health significance. Maailman terveysjärjestö WHO:n Euroopan aluetoimisto, Kööpenhamina.
WHO (2025). Nordic alcohol monopolies: Executive summary. Maailman terveysjärjestö WHO:n Euroopan aluetoimisto, Kööpenhamina.
Suomen Lääkäriliiton alkoholipoliittiset linjaukset
Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry: Vaikuttavaa alkoholipolitiikkaa: Katsaus Maailman terveysjärjestö WHO:n alkoholipoliittisiin suosituksiin.