Koulutuspaikkakyselyn vastaajista 22 prosenttia teki tutkimustyötä. Tutkimusta tekevien osuus on laskenut vuodesta 2020, jolloin se oli 27 prosenttia. Samaan aikaan niiden vastaajien osuus, jotka eivät ole kiinnostuneita tutkimuksen tekemisestä, on kasvanut (2020: 19 % → 2023: 28 %). Kehityssuunta on huolestuttava, sillä tutkimus on erottamaton ja tärkeä osa lääketiedettä ja lääkärin ammatillista kehittymistä. Pidemmällä aikajänteellä vähäinen kiinnostus tutkimukseen rapauttaa tieteellistä osaamista Suomessa.
”Lääketieteen ja terveydenhuollon kehittäminen edellyttää jatkuvaa tutkimustyötä. Palvelujärjestelmässä tehtävä kliininen tutkimus on korvaamattoman tärkeää. Tutkimustyö kuuluu luonnollisena osana lääkärin työhön, ja siihen tulee luoda mahdollisuus ja kannusteita työajalla, potilastyön ohessa. Mahdollisuus tutkimustyöhön on myös rekrytointivaltti. Lisäksi lainsäädäntöä, etenkin toisiolakia, pitää uudistaa kliinistä tutkimusta paremmin tukevaksi”, pohtii Lääkäriliiton koulutuspäällikkö Sami Heistaro.
Tutkimustyötä tekevistä vastaajista peräti 65 prosenttia teki tutkimustyötä omalla vapaa-ajallaan ja vapaa-ajan käyttö tutkimustyöhön on lisääntynyt aiempiin vuosiin verrattuna. Muiden tutkimusta tekevien vastaajien osalta tutkimustyön mahdollistavat tutkimusvapaat tai osa-aikainen työn tekeminen. Tutkimuksen tekeminen pitäisi mahdollistaa osana lääkärin työtä, eikä palautumisen tai työelämän ulkopuolisten asioiden tulisi kärsiä tutkimuksen tekemisestä.
Yli puolet vastaajista ei saanut tutkimustyöstään rahallista korvausta ja tällaisten vastaajien osuus on kasvanut viimeksi kuluneiden kahden vuoden aikana (2023: 52 %, 2021: 45 %). Vastaajista 16 prosenttia sai korvausta palkkana ja 32 prosenttia henkilökohtaisina tutkimusapurahoina.
Jopa 33 terveydenhuollon yksikköä saa koulutettavilta yksimielisen suosituksen
Koulutuspaikkakyselyssä koulutettavat arvioivat koulutuspaikkaansa asteikolla nollasta kymmeneen. Tänä vuonna peräti 33:ssa terveydenhuollon yksikössä jokainen koulutettava lääkäri suosittelee koulutuspaikkaansa (arvio 9 tai 10). Tärkeimpinä kriteereinä suosittelulle nousevat hyvä työilmapiiri, opetusmyönteisyys, hyvä johtaminen sekä hyvä seniorituki. Kaikkien vastanneiden kesken 93 % kokee työilmapiirin hyväksi, mikä heijastuu koulutuspaikkojen menestykseen. Erityisen paljon (169 NPS-pistettä) arviot ovat parantuneet Nokian terveyskeskuksessa, joka palkitaan Vuoden nousijana.
”Koulutuspaikkakyselyn tavoitteena on ollut hyvien koulutuskäytänteiden tunnistaminen ja niiden levittäminen. Tuoreet kyselytulokset osoittavat, että erikoislääkärikoulutukseen on viime vuosina satsattu ja nuorten lääkärien työoloja on haluttu kehittää. Saman kehityssuunnan nähdään toivottavasti jatkuvan”, iloitsee Nuorten Lääkärien Yhdistyksen varapuheenjohtaja Katariina Seittenranta.
LIITE: Koulutuspaikkakyselyn tulokset 2023, palkittavat
Lisätietoja:
Katariina Seittenranta, katariina.seittenranta@nly.fi, puh. 050 501 0682
Krista Korja, krista.korja@nly.fi
Maria Lagus, maria.lagus@nly.fi