Yhteistoiminta

Yhteistoiminnasta taloudellista toimintaa harjoittavissa yrityksissä ja yhteisöissä säädetään yhteistoimintalaissa. Lakia sovelletaan vain, jos työsuhteessa olevien työntekijöiden lukumäärä säännöllisesti on vähintään 20. Lakia sovelletaan myös mm. yliopistoihin. 

Yhteistoimintaa koskevia säännöksiä on myös mm. seuraavissa laeissa:  

• Työturvallisuuslaki (yhteistoiminta työturvallisuutta koskevissa asioissa), 

• Työterveyshuoltolaki (yhteistoiminta työterveyshuollon järjestämistä koskevissa asioissa), 

• Työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annettu laki (yhteistoiminta työsuojelua koskevissa asioissa) sekä 

• Tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annettu laki (tilaajan velvollisuus ilmoittaa työntekijöiden edustajille sopimuksestaan käyttää vuokra- tai alihankintatyötä). 

Yhteistoimintalain mukaan sen tarkoituksena on mm. edistää työpaikoilla toimintakulttuuria, jossa työnantaja ja henkilöstö toimivat yhteistoiminnan hengessä toistensa oikeuksia ja velvollisuuksia kunnioittaen ja ottaen samalla huomioon toistensa edut sekä turvata henkilöstölle vaikutusmahdollisuuksia yrityksen päätöksenteossa silloin kun se koskee heidän työtään, työolojaan tai asemaansa yrityksessä.  

Henkilöstöä yhteistoimintaneuvotteluissa edustavat henkilöstön edustajat. Henkilöstön edustajalla tarkoitetaan joko työehtosopimuksen perusteella valittua luottamusmiestä, työsopimuslaissa tarkoitettua luottamusvaltuutettua tai yhteistoimintalain mukaan valittua yhteistoimintaedustajaa. Myös työsuojeluvaltuutettu voi osallistua yhteistoimintaneuvotteluihin, jos käsiteltävä asia koskee työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä, eikä asiaa käsitellä työsuojelun yhteistoiminnassa.