Lääkärin palkka hyvinvointialueilla

Hyvinvointialueella työskentelevän lääkärin palkka

Lääkärisopimukseen sovittu uraporrasjärjestelmä (astui voimaan 1.6.2023) korvasi aiemman työnantajakohtaisen tehtävien vaativuuden arviointiin perustuneen järjestelmän. Uraporrasjärjestelmässä palkka muuttuu portaittain mm. koulutuksen, tehtäväsisällön ja uran vaiheiden myötä.

Kussakin Lääkärisopimuksen liitteessä 1–4 on oma portaikkonsa, joista jokaisessa on kolme lohkoa:

opiskelijat/lääkärit/erikoistumassa olevat lääkärit
erikoislääkärit ja
johtamistyötä tekevät.

Lääkärisopimuksessa on määritelty kullekin uraportaalle liitekohtaiset vähimmäispalkat. Uutena palkkaelementtinä sopimukseen tuotiin tehtävälisä, jolla tarkoitetaan erillistä korvausta sellaisesta tehtävästä, jota ei ole huomioitu uraporraspalkkaa määriteltäessä. Lääkärisopimuksen palkkaliitteissä on erikseen määritelty, milloin tehtävälisä on velvoittava (mm. koulutus- ja ohjaustehtävät).

Uraportaille sijoittelu perustuu tehtävässä vaadittavaan osaamiseen ja vastuuseen. Perusterveydenhuollossa toimiville lääkäreille maksetaan myös mahdollisesti suoritteita, joiden suuruus on määritelty paikallisesti. Lääkärin tehtävä voi olla myös uraporrasjärjestelmän ulkopuolinen, mikäli lääkäri toimii tutkimus- tai kehittämistehtävässä, ylemmissä johtotehtävissä tai on erittäin kokenut erikoistumaton kliinikko. Ylemmissä johtotehtävissä toimivalle lääkärille voidaan maksaa myös kokonaispalkka.

Lääkärisopimuksen liitteen 1 soveltamisalaan kuuluvat perusterveydenhuollossa toimivat lääkärit, joihin katsotaan kuuluvan perusterveydenhuollossa ml. kuntouttavalla vuodeosastolla ja kotisairaanhoidossa työskentelevät lääkärit, sosiaalihuollossa ml. kasvatus- ja perheneuvoloissa työskentelevät lääkärit, sekä työterveyshuollon lääkärit. Liitettä 3 sovelletaan erikoissairaanhoidon lääkäreihin.

Lääkärisopimus ja sen palkkaliitteet (KT)

Alla on eritelty tarkemmin lisä- ja ylityöstä sekä kliinisestä lisätyöstä sekä päivystyksestä maksettavat korvaukset. Vuosilomakorvauksista voit lukea lisää täältä.

Lisä- ja ylityöstä sekä kliinisestä lisätyöstä maksettavat korvaukset

Lisä- ja ylityöstä voidaan maksaa korvaus rahana tai antaa vapaa-aikana. Lisätyökorvaus on korottamaton tuntipalkka tai vastaava vapaa-aika jokaista lisätyötuntia kohden. Ylityökorvaus puolestaan on 50 %:lla korotettu tuntipalkka tai vastaava vapaa-aika. Kliinisen lisätyön korvaus määritellään lääkärisopimuksen liitteissä. Lue lisää lisä- ja ylityöstä sekä kliinisestä lisätyöstä.

Päivystyskorvaukset

Päivystyskorvaukset määritellään Lääkärisopimuksessa. Kuten lisä- ja ylityön korvaukset, myös päivystyskorvaukset voidaan maksaa rahana tai antaa vastaavana vapaa-aikana.

Työpaikkapäivystys

Päivystyskorvauksien suuruus määräytyy päivystysmuodon mukaan. Työpaikkapäivystyksestä maksettava korvaus määräytyy seuraavasti:

	klo 0–8	klo 8–15	klo 15–18	klo 18–22	klo 22–24
maanantai	3	–	1,75	1,75	2,5
tiistai–torstai	2,5	–	1,75	1,75	2,5
perjantai	2,5	–	1,75	2,25	3
lauantai–sunnuntai*	3	2,25	2,25	2,25	3

*sekä muuksi päiväksi sattuvat juhlapyhät, niiden aatot klo 18 alkaen, juhannusaatto ja muuksi päiväksi kuin sunnuntaiksi sattuva jouluaatto.

Vapaamuotoinen päivystys

Vapaamuotoisesta päivystyksestä maksettavaan korvaukseen vaikuttaa lääkärille määrätty valmiusaika, jonka kuluessa on saavuttava työpaikalle ja oltava valmiina työhön. Vapaamuotoisen päivystyksen aikana tapahtuva aktiivityö korvataan kuten työpaikkapäivystys. Myös puhelimitse tai muutoin tapahtuva etäkonsultaatio katsotaan aktiivityöksi. Alle tunnin aktiivityö korvataan kokonaisena tuntina. Vapaamuotoisen päivystyksen korvaus määräytyy seuraavasti:

Ajankohta	Viranhaltijalle/työntekijälle määrätty valmiusaika	Viranhaltijalle/työntekijälle määrätty valmiusaika
	Enintään 30 minuuttia	Yli 30 minuuttia
Arkipäivä	25 %	19 %
Viikonloppu	36 %	26 %

Tuntipalkan laskeminen

Tuntipalkan laskeminen on tarpeen laskettaessa lisä-, yli-, ilta-, yö-, lauantai-, sunnuntai- ja aattotyön sekä päivystyskorvausten suuruutta. Kokoaikaisten tuntipalkka saadaan jakamalla kalenterikuukauden varsinainen palkka joko luvulla 160 (terveyskeskuslääkärit, terveyskeskushammaslääkärit ja muut kuin praktikkoeläinlääkärit) tai luvulla 163 (sairaalalääkärit, sairaalahammaslääkärit). Osa-aikaisten tuntipalkkaa laskettaessa huomioidaan osa-aikaprosentti. Ks. osa-aikaisten ja muiden kuin kokoaikaisten tuntipalkan laskemisesta Lääkärisopimuksen kohta työaikakorvaukset.

Usein kysyttyä

Hyvinvointialueille siirtymisen jälkeen henkilöstön palkkaus tulee yhtenäistää lain edellyttämällä tavalla. Koko hyvinvointialueen henkilöstö työskentelee saman työnantajan alaisuudessa ja työnantajalla on velvollisuus kohdella henkilöstöä tasapuolisesti. Tätä kutsutaan palkkaharmonisaatioksi.

Palkkaharmonsaatio ei tarkoita, että kaikille samalla nimikeellä oleville pitäisi maksaa samaa palkkaa eikä sitä, että saman vaativuustason tehtävissä palkka kaikkinensa on sama. Palkkaharmonisaatio tarkoittaa sitä, että saman vaativuustason tehtävissä tehtäväkohtainen palkka on sama.

Oikeuskäytännön mukaan harmonisointi tehdään ylimpään tehtäväkohtaiseen palkkaan.

Jos palkkasi on jäänyt palkanmaksupäivänä tulematta osin tai kokonaan, sinulla on oikeus saada työnantajalta korkolain mukaista viivästyskorkoa.

Puuttuvista palkoista on hyvä ilmoittaa suoraan työnantajalle ja palkanlaskentaan. Mikäli asia ei selviä suoraan niiden kanssa, ota yhteys työpaikan luottamusmieheen asian selvittämiseksi ja korjaamiseksi.

Tutkittua tietoa lääkärien palkoista

Seuraamme aktiivisesti lääkärien palkkarakennetta, palkkatasoa, ansiokehitystä ja palkkaeroja. Tiedot perustuvat rekisteritietoihin ja kyselytutkimuksiin.

Lue lisää

Lääkärin työaika hyvinvointialueilla

Julkisella työskentelevän lääkärin työajasta on sovittu Lääkärisopimuksella. Lääkärisopimuksen määräykset syrjäyttävät työaikalain säännökset lähes täysin.