Potilaan oikeus hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon

Potilaslain mukaan potilaalla on oikeus laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon. Potilaalla ei ole kuitenkaan oikeutta saada mitä tahansa haluamaansa hoitoa, vaan annettavan hoidon tulee perustua lääketieteellisesti hyväksyttäviin perusteisiin.

Käytännön tilanteissa hoitava lääkäri ratkaisee, millaista hoitoa potilaan terveydentila edellyttää ja millaiseen hoitoon potilaalla siten on oikeus. Tämä oikeus lääkärille on annettu ammattihenkilölain 22 §:ssä.

Yhteisymmärrys tarkoittaa sitä, että potilas on antanut hoitoon tai tutkimukseen suostumuksen. Potilaalla on yhtä lailla oikeus kieltäytyä lääkärin ehdottamista tutkimuksista ja hoidoista, kuin oikeus osallistua aktiivisesti hoitotapahtumaan.

Jotta potilas voisi tehdä perusteltuja valintoja, on lääkärillä velvollisuus antaa potilaalle selvitys hänen terveydentilastaan, hoidon merkityksestä, eri hoitovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista eli hyödyistä ja haitoista. Potilaalla on oikeus tehdä terveydelleen kielteisiäkin – jopa tuhoisia – ratkaisuja, mutta lääkärin velvollisuutena on kertoa, mikä niiden merkitys voi olla. Potilasta on tällöin mahdollisuuksien mukaan hoidettava muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla.

Potilaalle annettu selvitys, tehdyt hoitoratkaisut ja hoidon toteutus tulee merkitä potilasasiakirjoihin. Jos potilas kieltäytyy tutkimuksesta tai hoidosta, tulee kieltäytyminen merkitä potilasasiakirjoihin.

Alaikäinen potilas

Alaikäisen potilaan mielipide hoitotoimenpiteestä on selvitettävä silloin, kun se on hänen ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden mahdollista.

Itsemääräämisoikeudelle ei ole terveydenhuollossa säädetty ikärajaa, vaan lääkäri tai muu terveydenhuollon ammattihenkilö tekee arvion tapauskohtaisesti huomioiden asian laadun. Alaikäisen kehitystason arvioinnissa huomioidaan alaikäisen kyky ymmärtää asian ja päätöksenteon merkitys. Alaikäisen itsemääräämisoikeutta koskevasta arviosta pitää tehdä merkintä potilasasiakirjoihin.

Jos alaikäinen potilas on kykenevä päättämään hoidostaan, häntä on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Hänellä on tällöin myös oikeus kieltää terveydentilaansa ja hoitoonsa liittyvien tietojen antaminen huoltajalleen tai lailliselle edustajalleen. Alaikäistä tulee informoida tästä oikeudesta ja informointi sekä alaikäisen kanta tiedon antamisesta tulee kirjata potilasasiakirjoihin.

Jos alaikäinen potilas ei kykene päättämään hoidostaan, häntä on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen huoltajansa tai muun laillisen edustajan kanssa.  Alaikäisen potilaan huoltajalla tai muulla laillisella edustajalla ei ole oikeutta kieltää potilaan henkeä tai terveyttä uhkaavan vaaran torjumiseksi annettavaa tarpeellista hoitoa.  

Potilaan muistisairaus, mielenterveydenhäiriö, kehitysvammaisuus tms.

Pätevä suostumus ei välttämättä edellytä, että potilas on oikeustoimikelpoinen. Olennaista on, pystyykö potilas ymmärtämään asian ja hoidosta päättämisen merkityksen. 

Jos potilaalla ei tätä kykyä ole, on tärkeille hoitopäätöksille saatava potilaan laillisen edustajan, lähiomaisen tai muun läheisen suostumus. Heidän on otettava huomioon potilaan mahdollinen tahto omasta hoidostaan. Jos omaiset kieltävät hoidon antamisen, on potilasta hoidettava mahdollisuuksien mukaan muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla yhteisymmärryksessä omaisten kanssa.

Jos omaisten näkemystä ei saada selville, tai heidän mielipiteensä eroavat toisistaan, potilasta on hoidettava hänen henkilökohtaisen etunsa mukaisesti.

Suostumuksen antavilla ei ole oikeutta kieltää hoitoa, jolla torjutaan potilaan henkeä tai terveyttä uhkaavaa vaaraa.

Jos potilasta hoidetaan edellä mainitun ns. sijaispäättäjän kanssa, tulee asia merkitä potilasasiakirjoihin.

On huomattava, että vaikka potilas ei olisi enää kelpoinen hoitamaan taloudellisia asioitaan, voi hänellä kuitenkin olla kyky päättää hoidostaan.