Hyppää sisältöön
Tutkittua tietoa Tutkimusarkisto Työolot ja terveys

Lääkärin työolot ja terveys

Tutkimme lääkärien työhyvinvointia ja pyrimme etsimään keinoja lääkärien kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Tavoitteenamme on kestävä työelämä, jossa työolot eivät ole rajoite työuran pituudelle.

 

Tutkimuksen tiedot

Lääkärin työolot ja terveys tutkimuksen avulla kartoitetaan lääkärikunnan työoloja, työhyvinvointia ja terveyttä. Kyselyn tavoitteena on tuottaa tietoa, joka auttaa Lääkäriliittoa tunnistamaan työelämän kehitystarpeita, joihin voidaan vaikuttaa edunvalvonnan keinoin. Työhyvinvointi on ollut yksi viimeisimmän strategiakauden painopistealueista.

Työhyvinvointiin kohdistuvan tutkimussarja käynnistettiin vuonna 1986, jolloin tutkimuskohteena oli stressi ja burnout. Vuonna 1997 tutkimusta laajennettiin työoloja ja terveyttä kuvaaviin mittareihin. Nykyisessä muodossaan tutkimus tutkimus on toteutettu vuodesta 2006 alkaen. Tutkimusta on tämän jälkeen toistettu noin viiden vuoden välein: 2010, 2015, 2019 ja 2024. Toistuvasti kerätty aineisto mahdollistaa muutosten havaitsemisen ajassa.

Lääkärin työolot ja terveys tutkimuksen suunnittelussa on vuosien varrella ollut mukana useita yhteistyötahoja, mm. Työterveyslaitos, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Helsingin yliopisto.

Tutkimus:

Lääkärin työolot ja terveys

Yhteistyössä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Helsingin yliopisto

Kohderymä

Kaikki lääkärit


Lääkärien työviikot ovat pitkiä

Lääkärin työolot ja terveys, 2024

Tuoreessa tutkimuksessa selvittiin mm. lääkärien työolosuhteita, kuormitus- ja voimavaratekijöitä, työuupumusta, stressiä, terveydentilaa ja terveyskäyttäytymistä. Lisäksi muita aiheita olivat mm. työpaikkaväkivalta ja lääkärien kokemukset syrjinnästä. 

Lääkärit tekevät pidempää työviikkoa, kuin työväestö keskimäärin Suomessa. Kokoaikatyötä tekevän työ- tai virkasuhteisen lääkärin kokonaistyöaika viikossa oli  46 tuntia, josta päätoimessa käytettiin 44,3 tuntia. Vertailuksi, Eurostatin tilastojen mukaan vuonna 2023 kokoaikaisen työntekijän työviikon pituus Suomessa oli keskimäärin 36,5 tuntia päätoimessa. Lääkäreiden päiväaikainen työaika on jonkin verran noussut vuodesta 2012, mutta kokonaistyöaika on kuitenkin hieman laskenut johtuen sekä osa-aikatyön yleistymisestä, että mm. sivutöiden vähentymisestä.

Joka viidennellä lääkärillä oli kohonnut työuupumusriski. Riski työuupumukseen oli suurin terveyskeskuksissa.

Hieman yli puolet vastaajista arvioi palautuvansa hyvin työn aiheuttamasta kuormituksesta, mutta tässäkin oli eroja toimipaikkojen välillä. Esimerkiksi kiire ja mikrotaukojen puute coicat aiheuttaa haasteita – palautumista pitäisi tapahtua jo työpäivän aikana, mutta jos mikrotauot jäävät välistä jatkuvan kiireen vuoksi, ei palautumista pääse tapahtumaan ja pidemmän ajan lopputulos voi olla työuupumusriskin kasvu.

Sen sijaan vastaajan omassa arviossa terveydentilastaan (4/5 arvioi terveydentilansa hyväksi) ei ollut eroja toimipaikkojen välillä.

Lääkärit tekevät pidempää työviikkoa, kuin työväestö keskimäärin Suomessa. Kokoaikatyötä tekevän työ- tai virkasuhteisen lääkärin kokonaistyöaika viikossa oli  46 tuntia, josta päätoimessa käytettiin 44,3 tuntia (Lääkärin työolot ja terveys, 2024). Vertailuksi, Eurostatin tilastojen mukaan vuonna 2023 kokoaikaisen työntekijän työviikon pituus Suomessa oli keskimäärin 36,5 tuntia päätoimessa. Lääkäreiden päiväaikainen työaika on jonkin verran noussut vuodesta 2012, mutta kokonaistyöaika on kuitenkin hieman laskenut johtuen sekä osa-aikatyön yleistymisestä, että mm. sivutöiden vähentymisestä.

Kokoaikaisten lääkärien työaika ja tuntien jakautuminen, tuntia/viikossa (Lääkärin työolot ja terveys, 2024):

Päätoimen päiväaikainen työaikaPäätoimeen kuuluva päivystysPäätoimen päiväaikainen työaika ja päivystys yht.Kokonaistyöaika yhteensä*
Sairaala38,98,14748,9
Terveyskeskus38,91,14041,1
Kaikki lääkärit38,95,444,346
*sis. sivutoimet

Lääkäri käyttää työajastaan noin puolet vastaanottotyöhön. 40 % kuluu lausuntojen kirjoittamiseen, hallintotyöhön, kouluttautumiseen ja muihin tehtäviin. Etävastaanottotyö on korvannut osan lähivastaanotoista, kun verrataan työajan jakautumista vuoden 2015 tilanteeseen.

Lääkäreiden työajan jakautuminen vaikuttaa moneen tekijään, työpäivien rakentumisesta potilasturvallisuuteen ja lääkärin hyvinvointiin. Tutkimme lääkäreiden työskentelyä, työaikaa ja sen jakautumista sekä hyvinvointia säännöllisesti niin toistuvilla kuin yksittäisillä tutkimuksilla. Hyödynnämme myös olemassaolevaa reksiteritietoa lääkäreiden työajoista.

Lääkärit tekevät edelleen keskimääräistä selvästi pidempiä työviikkoja, vaikka kokonaistyöaika on laskenut. Vaikka osa-aikatyö on yleistynyt, niin samanaikainen päätoimen päivätyön tuntimäärien kasvu, erityisesti osa-aikatyötä tekevillä, on kompensoinut tilannetta.

Osa-aikaisesti työskentelevien lääkärin työaika, tuntia/viikko (Lääkärin työolot ja terveys, 2024):

Päätoimen päiväaikainen työaikaPäätoimeen kuuluva päivystysPäätoimen päiväaikainen työaika ja päivystys yht.Kokonaistyöaika yhteensä*
Sairaala27,94,932,839,3
Terveyskeskus27,71,32932,1
Kaikki 27,52,53034,7

Lääkärit tekevät keskimääräistä pidempää työviikkoa, kun huomioidaan päivystys ja sivutoimet – tai jo pelkästään päivystys.

Lääkäreiden kokonaistyöaika tuntia/viikko (Lääkärin työolot ja terveys, 2024):

KeskiarvoF25F50F75
Sairaala, kokoaikaiset48,941,24854,3
Sairaala, osa-aikaiset39,33239,545,5
Terveyskeskus, kokoaikaiset41,138,24043
Terveyskeskus, osa-aikaiset32,1303236,9

Työhön sitoutuminen on voimakasta, ja korostuu mitä pidempää työviikkoa tehdään. Pienempään viikkotyötuntimäärään on yhteydessä monin osin samat tekijät, kuin työväestössäkin eli työkyky ja perhevastuut. Osa-aikatyön syyt vaihtelevat eri sektoreilla ja eri elämänvaiheessa.

Joka viidennellä lääkärillä oli kohonnut työuupumusriski. Riski työuupumukseen oli suurin terveyskeskuksissa.

Hieman yli puolet vastaajista arvioi palautuvansa hyvin työn aiheuttamasta kuormituksesta, mutta tässäkin oli eroja toimipaikkojen välillä. Esimerkiksi kiire ja mikrotaukojen puute coicat aiheuttaa haasteita – palautumista pitäisi tapahtua jo työpäivän aikana, mutta jos mikrotauot jäävät välistä jatkuvan kiireen vuoksi, ei palautumista pääse tapahtumaan ja pidemmän ajan lopputulos voi olla työuupumusriskin kasvu.

Sen sijaan vastaajan omassa arviossa terveydentilastaan (4/5 arvioi terveydentilansa hyväksi) ei ollut eroja toimipaikkojen välillä.

Kuormitustekijät ovat pysyneet pitkälti samoina kuin aiemminkin. Kaikki kuormitus liittyy tavalla tai toisella kokemukseen kiireestä tai siihen, että työ toistuvasti keskeytyy, mikä lisää tunnetta siitä, ettei työtä ehdi tehdä kunnolla loppuun. Hankaluudet tietojärjestelmien ja ohjelmistojen kanssa kuormittavat ja vaikuttavat kiireen kokemukseen.

Joka viidennellä lääkärillä oli kohonnut työuupumusriski. Riski työuupumukseen oli suurin terveyskeskuksissa. ​Myös työstä palautumisen haasteet ovat suurempia terveyskeskuksissa työskentelevillä. 


kuormitustekijät
työuupumusriski toimipaikoittain
työstä palautuminen toimipaikat
terveydentila
työtunnit toimipaiakt

Lääkärin työolot ja terveys, 2024

Vastauksia kertyi yhteensä 3 498 ja vastausprosentti oli 32.  

Työolot ja terveys, 2024

PDF

30.1.2025

Lisää materiaalia vuoden 2024 tutkimuksesta päivitetään kevään 2025 aikana.



Lisätietoja