Yksityisellä sektorilla lääkäri työskentelee joko ammatinharjoittajana tai työsuhteessa. Ammatinharjoittajana toimiessa lääkäri määrittää itse perimänsä palkkion suuruuden. Työsuhteessa palkka perustuu työsopimukseen.

Säännöllisen työajan ansiot lääkäriasemilla ja -keskuksissa & yksityisillä vastaanotoilla (Työmarkkinatutkimus 2022):

Yksityisellä sektorilla säännöllisen työajan ansiot ovat yleensä olleet julkista sektoria korkeampia. Julkisella sektorilla kuitenkin ylityö- ja päivystyskorvausten merkitys kokonaisanioon on suurempi. Hyvinvointialueilla eli Lääkärisopimuksen piirissä olevilla lääkäreillä päivystys kuuluu virkavelvollisuuksiin, kun yksityisellä sektorilla vastaavaa ei ole.

Säännöllisen työajan ansiot lääkäriasemilla ja -keskuksissa & yksityisillä vastaanotoilla (Työmarkkinatutkimus 2022):

Myös yksityisellä sektorilla palkoissa oli vaihtelua mm. erikoistumistilanteen ja nimikkeiden välillä.

Säännöllisen työajan ansiot lääkäriasemilla ja -keskuksissa & yksityisillä vastaanotoilla (Työmarkkinatutkimus 2022):

Valtiolla työskentelevien lääkäreiden palkkoja seuraamme sekä Työmarkkinatutkimuksellamme että Tilastokeskuksen valtion kuukausipalkat -tilaston avulla. Valtiolla työskentelevien lääkäreiden määrä on selvästi pienempi kuin esimerkiksi hyvinvointialueilla tai yksityisellä ja palkkaus on usein työsopimuksessa sovittava.

Valtion palveluksessa toimiviin lääkäreihin sovelletaan valtion virkamieslakia sekä valtion virka- ja työehtosopimusta. Valtion virastojen tarkentavissa virka- ja työehtosopimuksissa on määräykset mm. palkkauksen perusteista.

Palkoissa on usein vaihtelua nimikkeiden ja työnkuvien vuoksi. Valtiolla työskentelevät lääkärit jakautuvat työtehtävien ja työskentelyosastojen osalta pieniin ryhmiin, joten palkkatietoja ei ole saatavilla kovin yksityiskohtaisesti.

Säännöllisen työajan ansiot valtiolla 2023, Tilastokeskus:

Säännöllisen työajan ansioiden kehitys valtiosektorilla 2022-2023, Tilastokeskus:

Yliopistoissa lääkärit työskentelevät yleensä kliinisinä opettajina, tutkijoina tai professoreina. Työsuhteessa yliopistoon työskenteleviä lääkäreitä koskee Yliopistojen yleinen työehtosopimus.

Yliopistoissa palkka muodostuu pääsääntöisesti kahdesta osasta: tehtävien vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta ja henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuvasta palkanosasta. Tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy tehtävän vaativuustason perusteella. Henkilökohtainen palkanosa määräytyy henkilön suoritusprosentin perusteella.

Yliopistoissa työskentelevien lääkäreiden palkkoja seuraamme Työmarkkinatutkimuksemme avulla. Vuoden 2022 Työmarkkinatutkimuksen perusteella yliopistojen palkkataso oli muita työpaikkoja matalampaa:

Opiskelija voi työskennellä joko amanuenssina eli lääkäriharjoittelijana tai 4. ja 5. vuoden jälkeen lääkärin sijaisena. Selvitämme kesätyössä olleiden opiskelijoiden palkkausta Opiskelijatutkimuksellamme pääsääntöisesti kahden vuoden välein. Viimeisimmät tiedot opiskelijoiden palkoista on vuodelta 2022, tuoreemmat, vuoden 2024 tutkimuksen tulokset julkaistaan viimeistään alkuvuonna 2025.

Hyvinvointialueella tai muulla julkisella työnantajalla työskentelevien kandien minimipalkka määräytyy Lääkärisopimuksen mukaisesti.

Opiskelijoilla korkeimmat palkat oli terveyskeskuksissa / kaupunginsairaaloissa. Terveyskeskuksissa kokonaispalkkaa nostaa suoritekorvaukset.

Lääkärin kokonaisansioiden muodostumiseen vaikuttaa moni tekijä aina työtehtävästä, pätevyydestä ja vastuista työn sisältöön ja ylitöiden ja päivystysten määrään. 

Lääkärin säännöllisen kokopäivätyö on 38 tuntia ja 15 minuuttia viikossa. Lääkäreiden virkavelvollisuuksiin kuitenkin kuuluu säännöllisen työajan lisäksi suoritettava päivystys. Päivystysvelvollisuus vaihtelee eri tehtävissä.  

Lääkäreiden palkkauksen perustana on uraporrasjärjestelmä. Lääkärisopimuksessa on määritelty portaat, joiden soveltaminen määräytyy tehtävän edellyttämän osaamisen ja vastuun perusteella. Uraporrasjärjestelmässä palkka muuttuu portaittain mm. koulutuksen, tehtäväsisällön ja uran vaiheiden myötä. 

Uraporraspalkan lisäksi lääkäreiden palkkaukseen sisältyy muun muassa mahdolliset kokemuslisät, henkilökohtaisen osaamisen, pätevyyden tai työssä suoriutumisen perusteella maksettavat lisät. Terveyskeskuksissa osa lääkärin palkasta muodostuu erilaisista suoritekorvauksista. Mikäli suoritteet on tehty säännöllisenä työaikana, suoritepalkkiot sisältyvät säännöllisen työajan ansioihin. 

Kokonaispalkka kattaa kaikki yllä mainitut palkanosat, päivystyskorvaukset sekä muut yli- ja lisätyökorvaukset. 

Yllä mainitut palkkausperusteet määräytyvät Lääkärisopimuksessa, eli lääkärien työ- ja virkaehtosopimuksessa. Lääkärisopimus kattaa julkisen terveydenhuollon palkansaajat, joten ym. perusteet eivät koske yksityisellä sektorilla tai valtiolla työskenteleviä lääkäreitä. 

Julkisen sektorin palkkausta (pois lukien valtio) koskevat tiedot perustuvat Tilastokeskuksen Paikallishallinnon palkat -tilastoon. Paikallishallinnon palkkatilasto on totaaliaineisto, joka kattaa kaikki kunnat, kuntayhtymät, hyvinvointialueet ja hyvinvointiyhtymät. 

Tilastovuoden 2023 tiedoista osa on kerätty lokakuulta 2023 ja osa poikkeuksellisesti helmikuulta 2024. Kunnilta ja kuntayhtymiltä (Helsinki ja Ahvenanmaa) kerättiin tiedot lokakuun tilanteen mukaisesti. Hyvinvointialueilta ja -yhtymiltä kerättiin tiedot helmikuulta 2024.  

Yksityisellä sektorilla lääkäri työskentelee joko ammatinharjoittajana, yhtiön kautta tai työsuhteessa. Ammatinharjoittajana tai yhtiön kautta toimiessa lääkäri määrittää itse palveluksistaan veloittamansa summan. Työsuhteessa palkka perustuu työsopimukseen.

Yksityissektorilla työskennellessä keskiössä on erottelu yritysmuotoisen toiminnan ja työsuhteessa olemisen välillä. Perinteisesti lääkäreiden työskentely yksityissektorilla on tarkoittanut toimimista ammatinharjoittajana tai yhtiön kautta, mutta yhä useampi lääkäri työskentelee yksityissektorilla työsuhteessa.

Työsuhteisten osalta palkasta sovitaan työsopimuksessa, kun taas ammatinharjoittajat ja yhtiön kautta toimivat lääkärit määrittävät lähtökohtaisesti itse veloittamansa palkkion. Esimerkiksi omaa vastaanottoa omissa tiloissaan ja omalla tietojärjestelmällään pitävä yksityislääkäri hinnoittelee eri tavalla kuin vuokralaisena lääkäriasemalla toimiva lääkäri, joka yksityispotilaidensa lisäksi osallistuu myös yhteisrekisterissä olevien esim. työterveyspotilaiden hoitoon. Liitolla on Practicus-palvelu, jota voi hyödyntää toimintaa suunnitellessaan.

Yksityisen sektorin palkka- ja palkkiotiedot kerätään Työmarkkinatutkimuksellamme.

Valtion palveluksessa toimiviin lääkäreihin sovelletaan valtion virkamieslakia sekä valtion virka- ja työehtosopimusta. Valtion virastojen tarkentavissa virka- ja työehtosopimuksissa on määräykset mm. palkkauksen perusteista. Valtion lääkärien palkkaus on usein neuvoteltavissa, joten valtion tehtäviin hakeutuessasi kannattaa olla yhteydessä Lääkäriliittoon.

Lääkäreitä toimii valtiosektorilla mm. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella, aluehallintovirastoissa, ministeriöissä, puolustusvoimissa ja valtion sairaaloissa. Valtiolla työskennellään virkasuhteessa, jolloin palkka määritetään viranhoitomääräyksessä. 

Valtion palkkausjärjestelmät ovat virastokohtaisia, mutta yhtenäisten periaatteiden mukaan laadittuja. Järjestelmät perustuvat sopimusalakohtaisiin virka- ja työehtosopimuksiin. Palkka maksetaan valtiolla ylintä johtoa lukuun ottamatta omassa virastossa käytössä olevan palkkausjärjestelmän mukaan. Palkkaus perustuu työn vaativuuteen ja henkilön suoriutumiseen. Työn vaativuus ja suoriutuminen arvioidaan virastossa yhdenvertaisin kriteerein. Vpj-järjestelmissä tehtävän vaativuuden mukaan määräytyvä palkanosa on porrastettu virastokohtaisesti noin 10-20 vaativuustason mukaisesti. Työsuorituksen ja pätevyyden mukaan määräytyvä henkilökohtainen palkanosa voi kunkin viraston järjestelmästä riippuen olla enimmillään 50 prosenttia tehtäväkohtaisesta palkanosasta ja sekin on porrastettu noin 5-15 suoritustason mukaisesti.

Valtiolla työskentelevien lääkäreiden palkkoja keräämme niin Tilastokeskuksen tiedoista kuin Työmarkkinatutkimuksellamme.

Yliopistoissa lääkärit työskentelevät yleensä kliinisinä opettajina, tutkijoina tai professoreina. Työsuhteessa yliopistoon työskenteleviä lääkäreitä koskee Yliopistojen yleinen työehtosopimus.

Yliopistoissa palkka muodostuu pääsääntöisesti kahdesta osasta: tehtävien vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta ja henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuvasta palkanosasta. Tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy tehtävän vaativuustason perusteella. Henkilökohtainen palkanosa määräytyy henkilön suoritusprosentin perusteella.

Tehtävien vaativuusarviointi perustuu työnantajan määrittelemään tehtävään, tehtävänkuvaukseen ja tehtävään sovellettavaan arviointijärjestelmään. Yliopistoissa on käytössä kaksi arviointijärjestelmää: opetus- ja tutkimushenkilöstöön sovellettava arviointijärjestelmä sekä muuhun asiantuntija- ja tukihenkilöstöön sovellettava arviointijärjestelmä. Vastaavasti yliopistoissa toimii kaksi työnantaja- ja palkansaajaosapuolten muodostamaa arviointiryhmää.

Yliopistolla työskentelevien lääkäreiden palkkoja keräämme Työmarkkinatutkimuksellamme.

Opiskelija voi työskennellä joko amanuenssina eli lääkäriharjoittelijana tai 4. ja 5. vuoden jälkeen lääkärin sijaisena.

Hyvinvointialueella tai muulla julkisella työnantajalla työskentelevien kandien minimipalkka määräytyy Lääkärisopimuksen palkkaliitteiden mukaisesti. Amanuenssuurin palkka on määritetty Lääkärisopimuksen palkkaliitteissä.

Yksityisten yritysten palkkalistoilla tai niiden kautta vuokralääkäreinä toimiessasi neuvotellaan palkasta ja muista työehdoistasi itse ennen töiden aloittamista.

Lääkärin sijaisena työskentelevien opiskelijoiden palkkausta ja työskentelyä selvitämme Opiskelijatutkimuksellamme kahden vuoden välein.