Sähköinen lääkemääräys

Usein kysyttyä

• Mikä on terveydenhuollon ammattihenkilökortti?

  Terveydenhuollon ammattihenkilökortin myöntää Väestörekisterikeskus. Sen avulla lääkäri voi tunnistautua terveydenhuollon sähköisissä järjestelmissä, kuten esimerkiksi tehdessään sähköisen lääkemääräyksen. Ammattihenkilökortti on henkilökohtainen tunniste ja riippumaton työnantajasta. Kerran myönnetty kortti toimii myös työpaikan vaihdon jälkeen. Kortti on voimassa viisi vuotta.

• Mistä terveydenhuollon ammattihenkilökortin saa?

  Terveydenhuollon ammattihenkilökortti tilataan Väestörekisterikeskuksen rekisteröintipisteistä, joita on kunnallisten terveydenhuollon toimipisteiden yhteydessä. Näiden lisäksi lääkärit voivat tilata ammattihenkilökortteja joistakin apteekeista. Tätä mahdollisuutta kannattaa kysyä lähiseutujen apteekeista. 

  Hakija voi varata ajan soittamalla haluamaansa rekisteröintipisteeseen tai ajanvarauspalvelulla linkistä: http://vrk.ajapa.fi/th/. Rekisteröintipisteessä on käytävä henkilökohtaisesti.  Ammattihenkilökortin tilaaminen maksaa noin 50 euroa. Rekisteröintipisteiden hinnoittelussa on vaihtelua.

  Kortin vanhentuessa sen voi uusia maksutta Väestörekisterikeskuksen nettipalvelussa: https://haevarmenne.vrk.fi. Mikäli linkki ei toimi, kokeile toista internetselainta.

  Lisätietoa ammattihenkilökortista sekä sen tilaamisesta ja käytöstä saa Väestörekisterikeskuksesta: www.fineid.fi

• Pro auctore –reseptin tekeminen

  Sähköiseen lääkemääräykseen siirtyminen ei poistanut lääkäreiltä oikeutta tilata ammattinsa harjoittamisen yhteydessä tarvittavaa lääkettä apteekista (pro auctore -lääkemääräys). Tämä tapahtuu jatkossakin paperilla.

• Miten lääkäri määrää jatkossa lääkkeen niissä tilanteissa, kun käytössä ei ole sähköistä potilastietojärjestelmää?

  Paperireseptiä ja puhelinlääkemääräystä käytetään vuodesta 2017 lähtien poikkeustilanteissa, esimerkiksi jos tietoliikenneyhteyksissä on katkos. Sähköisiä lääkemääräyksiä voi tehdä ilman potilastietojärjestelmää selainpohjaisia eResepti-palveluja käyttäen. Näitä ovat https://www.kelain.fi/ ja https://www.mediresepti.fi/ ja http://nettiresepti.fi/. Kelainta kannattaa käyttää yksityiskäytössä, kun lääkkeitä määrää esimerkiksi lähiomaisille ilman ansaintatarkoitusta. Tässä käytössä Kelain on maksuton.

  Ammattikäytössä palvelut ovat maksullisia. Maaliskuussa 2017 näistä edullisin on Mediresepti, jonka käyttö maksaa Lääkäriliiton jäsenille 19 euroa + alv/kk sekä Kelan Reseptikeskuksen käyttömaksun (33 snt/lääkemääräys vuonna 2017). Ennen palvelun tilaamista kannattaa vertailla palveluiden sen hetkiset hinnat. Palveluiden käyttämiseksi lääkäri tarvitsee tietokoneen, internet-yhteyden, kortinlukijaohjelmiston ja kortinlukijan.

• Miten toimii ns. ”EU-lääkemääräys”?

  Muissa EU-maissa kirjoitetut paperiset lääkemääräykset hyväksytään suomalaisissa apteekeissa.

  Kun suomalainen lääkäri määrää lääkkeen, joka on tarkoitus hakea toisen EU-maan apteekista, resepti kirjoitetaan sähköisesti samoin kuin muutkin reseptit. Tästä sähköisestä lääkemääräyksestä tulostetaan potilaalle paperinen jäljennös, jolla lääkkeen voi ostaa EU- ja ETA-valtiosta, mutta ei Suomesta. Näissä tilanteissa Reseptikeskuksessa olevaan lääkemääräykseen tehdään merkintä, joka estää sen toimittamisen suomalaisesta apteekista.

• Mitä eReseptiin siirtyminen edellyttää yksityisissä lääkärikeskuksissa toimivilta ammatinharjoittajilta?

  Lääkärikeskuksissa toimivat ammatinharjoittajat ja yhtiömuotoiset palveluntuottajat liittyvät eResepti-palveluun lääkärikeskuksen kautta. Kela edellyttää asiasta erillistä sopimusta ammatinharjoittajan ja lääkärikeskuksen välillä. Liitto on tehnyt tätä koskevan mallisopimuksen yhdessä Hammaslääkäriliiton, Lääkäripalveluyritykset ry:n, THL:n, Kelan ja Valviran kanssa. Valtaosa sopimuksen ehdoista ja velvoitteista koskee lääkäriasemia, sillä ne toimivat palvelun teknisinä liittyjinä.

  ammatinharjoittajat yksityissektori ohjeet

• Mitä etua eReseptistä on verrattuna paperi- tai puhelinreseptiin?

  Sähköisiä reseptejä on lähes mahdotonta väärentää eivätkä ne katoa. Väärentämisen estäminen on erityisen merkityksellistä pkv-lääkkeiden osalta. eResepti-palvelun kautta lääkärillä ja potilaalla on mahdollisuus saada tietoa yhdestä paikasta potilaan lääkemääräyksistä ilman, että potilaan tarvitsee säilyttää ja tuoda mukanaan kaikkia paperireseptejään. Potilas voi itse katsella lääkemääräyksiään sähköisessä Omakanta-palvelussa. On muistettava, että eResepti-palvelu on vain tehtyjen lääkemääräysten sähköinen arkisto. Potilaan kokonaislääkityksen hahmottamiseen se ei ole juurikaan sen parempi työkalu kuin nippu vanhoja paperisia lääkemääräyksiä.

• Poistuuko eläkkeellä olevan lääkärin oikeus määrätä lääkkeitä?

  Ei poistu. Eläkkeellä olevat lääkärit voivat käyttää Kelainta maksutta yksityiskäytössä.

  Lisätietoa kysymyksessä: Miten lääkäri määrää jatkossa lääkkeen niissä tilanteissa kun käytössä ei ole sähköistä potilastietojärjestelmää?

• Poistuiko paperisen lääkemääräyksen käyttö kokonaan vuoden 2017 alussa?

  Lääkemääräyksen voi tehdä kirjallisesti tai puhelimitse jatkossakin, mikäli sähköinen määrääminen ei ole teknisen häiriön vuoksi mahdollista. Lisäksi lääkemääräyksen voi tehdä kirjallisesti tai puhelimitse, jos lääkehoidon tarve on kiireellinen eikä lääkemääräystä voi olosuhteiden poikkeuksellisuuden vuoksi tai muusta erityisestä syystä laatia sähköisesti. Tällöin apteekki kirjaa lääkemääräyksen reseptiarkistoon, kun lääke toimitetaan potilaalle. Kirjallisessa ja puhelinlääkemääräyksessä on perusteltava, miksi sitä ei ole annettu sähköisesti.