Hyväksytty liiton hallituksessa 13.12.2012, toimikunnan päivittämä 21.11.2024
1. Perustelut
2000-luvulla tietotekniikasta on tullut lääkärin työn perustyökalu ja strateginen muutosvoima. Erityispätevyys terveydenhuollon tietotekniikkaan tarvitaan täydentämään sitä koulutustarvetta, jota nykyiseen erikoislääkärikoulutukseen ei sisälly. Tällä hetkellä Suomen julkisessa terveydenhuollossa käytetään kaikissa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yksiköissä sähköisiä sairaskertomusohjelmistoja eli niiden levinneisyys on maassamme 100 % toimipisteistä. Myöskin yksityisellä sektorilla sähköisten järjestelmien käyttö on kattavaa, varsinkin lääkäriasemilla ja ketjuuntuneilla toimijoilla. Kansainvälisissä vertailuissa Suomi on järjestelmien levinneisyydessä kärkimaiden joukossa.
Telelääketiede ja eTerveyden ratkaisut ovat kasvava osa terveydenhuollon organisaatioita ja prosesseja. Ne ulottuvat nykyisellään ammattilaisten välisistä konsultaatiopalveluista asiakkaille suunnattuihin suoriin palveluihin ja omahoitoratkaisuihin. Kotona tapahtuva mittaustulosten kirjaaminen on lisääntymässä ja uudessa kansallisessa arkistoratkaisussa potilaat voivat tarkastella itse tiettyjä osia potilasdokumenteistaan suojattujen verkkoyhteyksien kautta. Asiakkaan ja potilaan voimaannuttamisessa etäterveydenhuollon ratkaisuilla katsotaan olevan merkittävä osa.
Terveydenhuollon tietotekniikan erityispätevyys nimenä kuvaa parhaiten tehtäväkentän laaja-alaisuutta. Se ei rajoitu pelkästään tietojärjestelmiin, vaan ottaa huomioon myös toiminnalliset ja kirjauksiin liittyvät asiat. Nimen linkki eTerveyteen liittää erityispätevyyden kansallisiin ja EU:n tavoiteohjelmiin ja kattaa toiminnan kirjon kansalaisten suuntaan.
Korkeimmin koulutettuina alan ammattilaisina lääkärien panos terveydenhuollon tietotekniikan ja telelääketieteen ratkaisujen kehittämisessä ja käyttöönotossa on ollut ja tulee jatkossa olemaan ratkaiseva. Tietojärjestelmien käytettävyystutkimukset ovat osoittaneet lääkärien suuremmalle osallistumiselle olevan tarvetta. Tähän asti vaikuttaminen on usein perustunut omaan kiinnostukseen ja harrastuneisuuteen, varsin harvoilla lääkäritoimijalla on lääketieteen koulutuksen lisäksi muuta koulutusta tekniikan alalta.
Terveydenhuollon tietotekniikan (eTerveyden) erityispätevyys edistää lääkärien kiinnostusta ja sitoutumista terveydenhuollon tietoteknologian kehitykseen. Tavoitteena on luoda asiantuntijalääkärien verkosto, joka toimii alan yritysten, tutkimuslaitosten ja muiden toimijoiden yhteistyökumppanina. Erityispätevyyden omaavien asiantuntijoiden verkosto edistää lääkäreiden ammatillisen ja lääketieteen osaamisen tehokasta hyväksikäyttöä alan kehityksessä. Kansainväliset yhteydet ja erityisesti EU-kehityksen seuranta ovat tärkeitä.
Terveydenhuollon tietotekniikan (eTerveyden) erityispätevyys tarjoaa lääkäreille jäsennellyn, nykyaikaisen tavan kehittää osaamistaan terveydenhuollon tietotekniikassa ja tiedonhallinnassa sekä motivoivan urakehitysmahdollisuuden.
2. Tavoitteet
Erityispätevyyden omaavan tulee
- olla perehtynyt telelääketieteeseen, terveydenhuollon teknologiaan, tietojärjestelmiin ja e-Health-ratkaisuihin ja alan kehitykseen
- olla perehtynyt lääkärikunnan tavoitteisiin ja tarpeisiin ja edistää näiden huomioon ottamista kun teknologisia ratkaisuja kehitetään, hankitaan ja käytetään
- omata valmiudet johtaa ja osallistua asiantuntijana e-Health-ratkaisujen suunnitteluun, toteutukseen hankintaan, käyttöönottoon, koulutukseen ja kehittämiseen
- olla perehtynyt terveydenhuollon teknologian, telelääketieteen ja e-Health-ratkaisujen kokonaisuuksiin kansallisesti ja kansainvälisesti, sekä niiden osuuteen terveydenhuollon toimintaympäristössä
- hahmottaa tietotekniikan rooli terveyshyödyn tuottamisessa ja työn apuvälineiden kuten esim. päätöksentuen merkitys
- omata valmiudet edistää eTerveysratkaisuja ja ottaa osaa kansalliseen keskusteluun.
- omata valmiudet osallistua terveydenhuollon tietotekniikan ratkaisujen arviointiin ja aiheeseen liittyvään muuhun tieteelliseen tutkimukseen
3. Ohjelman sisältö
3.1 Pohjakoulutus
- Suomessa laillistettu lääkäri
- Pääsääntöisesti edellytetään erikoislääkärin oikeuksia. Erityispätevyys voidaan myöntää myös hakijalle, jolla ei ole erikoislääkärin oikeuksia, mutta joka muuten täyttää erityispätevyyden edellytykset. Tällöinkin edellytetään vähintään viiden (5) vuoden (erikoislääkärikoulutuksen vähimmäispituus) työkokemusta lääkärin työssä.
3.2 Käytännön palvelu
Yleistä: Käytännön palvelut arvioidaan tapauskohtaisesti, mutta kokonaismäärä on yhteensä kaksi (2) vuotta muunnettuna täysiaikaiseksi palveluksi. Koska palveluja laskettaessa osaa niistä ei voida varmentaa virkasuhteilla tehtävien projektiluonteisuuden sekä erityispätevyyden poikkitieteellisyyden ja vakiintumattoman toimenkuvan vuoksi, hyväksytään niistä myös muu luotettava selvitys, tarvittaessa esimiehen varmentamana. Soveltuvalla toisella erikoislääkärin pätevyydellä voi korvata osan palveluvaatimuksista.
Huomattava, että lisäksi edellytetään pohjakoulutuksena edellä kohdassa 3.1. mainittua vähintään viiden (5) vuoden (erikoislääkärikoulutuksen vähimmäispituus) työkokemusta lääkärin työssä. Samaa palvelua ei kuitenkaan voi käyttää sekä pohjakoulutukseen että käytännön palvelujen kerryttämiseen.
Hyväksyttävien palvelujen kriteereitä:
Hyväksytään osa-aikainen palvelu, palvelujen määrä ilmoitetaan esimerkiksi henkilötyöpäivinä
Viikkotyöpäivät, vaadittava palveluaika
4–5 päivää, 2 vuotta
3 päivää, n. 3 vuotta
2 päivää, 4-5 vuotta
1 päivä, 8-10 vuotta
- Hyväksytään lyhyissä jaksoissa suoritetut palvelut, joiden pituus vähintään yksi (1) viikko. Tietohallintoon ei voi irrottaa yksiköissä kliinikkoja kuin lyhyiksi jaksoiksi kerrallaan.
- Käytännön palveluissa erityispätevyyden tavoitteiden tulee täyttyä monipuolisesti, vähintään kahdelta jäljempänä luetellulta osa-alueelta.
- Erityispätevyyteen vaaditaan joko päätoimista käytännön palvelua vähintään kahden vuoden ajalta, tai osa-aikaista palvelua tai projektiluonteista palvelua yhteensä tuo kaksi vuotta.
- Pelkkä tietojärjestelmien pääkäyttäjyys ei riitä palveluksi ilman osoitettuja kehitys- tai koulutustehtäviä
- Palveluihin tulisi sisältyä osa myös 2–3 kk käytännön johtamista esimiestehtävissä.
Käytännön palveluiksi hyväksytään toimiminen:
- terveydenhuollon tietoteknologian, telelääketieteen tai e-Health-ratkaisujen projekteissa, suunnittelutehtävissä, työryhmissä, kouluttajana, asiantuntijatehtävissä, kehittämistehtävissä
- valtion hallinnon tietojärjestelmätehtävissä joko palkkasuhteessa tai asiantuntijana työryhmissä tai vastaavissa (mukaan lukien STM, THL ja sen edeltäjä STAKES)
- alan tutkijana [terveydenhuollon tietoteknologian, telelääketieteen tai e-Health-ratkaisujen]
- lääkäriasiantuntijana alan tutkimuslaitoksissa, oppilaitoksissa tai yrityksissä
- terveydenhuollon tietotekniikan alan yhdistyksissä tai seuroissa
- lääkäriseurojen ja -yhdistysten, Duodecimin ja Lääkäriliiton tietoteknologian työryhmissä
- lääkäriyhdistysten palkatuissa tietojärjestelmätehtävissä
- alaa keskeisesti koskevan väitöskirjan tekeminen hyväksiluetaan myös palveluksi 6 kk:n osalta
- Terveydenhuollon tietoteknologian julkaisujen tekeminen
Käytännön palvelu voi muodostua edellä mainittujen tehtävien yhdistelmistä, pätkistä tai osa-aikaisista tehtävistä koostuvalle palvelulle määritellään erikseen minimikriteerit muiden erityispätevyyksien kriteereihin verraten.
3.3. Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus
Erityispätevyyteen vaaditaan alan teoreettista koulutusta yhteensä 60 tunnin verran tietojärjestelmiin liittyvänä, lisäksi vaaditaan hallinnon/johtamisen koulutusta 20 tuntia ja valinnaista koulutusta 20 tuntia. Tämä teoreettinen koulutus voi koostua useista koulutusjaksoista.
Erityspätevyyteen hyväksyttävä koulutus voi olla:
- yliopiston, korkeakoulun tai ammattikorkeakoulun järjestämää
- valtion, kuntien tai kuntayhtymien järjestämää
- lääkäriseurojen ja Lääkäriliiton järjestämää
- alan muiden toimijoiden, kuten tutkimuslaitosten, tutkimusyhteisöjen tai muiden yhdistysten järjestämää
- muiden koulutuslaitosten ja kansainvälisten oppilaitosten järjestämää
- lisäksi erityispätevyyteen edellytetään alan kansalliseen tai kansainväliseen vähintään kaksipäiväiseen kongressiin tai seminaariin osallistumista
Terveydenhuollon tietotekniikan erityispätevyystoimikunta suosittelee seuraavia koulutuksia tuntien keräämiseksi:
- Lääkäripäivien tietohallintosessiot
- Kansallinen telelääketieteen ja eHealth-seminaari
- Terveydenhuollon ATK-päivät
- Tekes Health Tuesday -seminaarit
- SoTiTe-päivät
- MIE-konferenssi
- EFMI-konferenssi
- IMIA:n konferenssit
- Med-e-Tel-konferenssi
- ISfTeH-vuosikongressi
- HIMSS-konferenssi
- WoHIT-konferenssit (Eurooppa, USA)
Koulutuksen sisällön tulee käsitellä seuraavia aiheita:
- terveydenhuollon tietojärjestelmät
- tietohallinto, tietotekniikka, tietojenkäsittelytiede
- tietosuoja, tietoturva
- telelääketiede, e-Health–ratkaisut
- teknologian käyttöönotto ja sovellukset terveydenhuollossa
- teknologiaprojektit
- kansainväliset, kansalliset ja alueelliset teknologiaratkaisut
3.4. Arviointi
Erityispätevyyden hakija osoittaa osaamisensa portfolion avulla, jonka muodon määrittää erityspätevyystoimikunta. Erityspätevyys arvioidaan portfolion perusteella. Erityispätevyyttä haetaan kirjoittamalla portfoliomallin mukainen kattava kuvaus omasta koulutuksesta, kokemuksesta, tutkimustyöstä, harrastuneisuudesta ja osaamisesta.
Laajassa koulutusportfoliossa erityispätevyyden hakija
- kuvaa pohjakoulutuksensa
- käytännön palvelunsa
- hankkimansa teoreettisen kurssimuotoisen koulutuksen ja muun erityisen perehtyneisyytensä.
Hakijan tulee toimittaa kopiot palvelutodistuksista, koulutustodistuksista tai muu luotettava selvitys sekä julkaisujen osalta julkaisuluettelo portfolion liitteenä.
Erityispätevyys voidaan myöntää suoraan tämän portfolion perusteella, mikäli erityispätevyyden edellytykset katsotaan täytetyiksi.
Jos erityispätevyystoimikunta toteaa, että hakijan koulutusta tai kokemusta on syytä täydentää, hakija laatii tai päivittää henkilökohtaisen opintosuunnitelman, jossa hän esittää millä tavoin hän voi saavuttaa riittävät tiedot ja taidot. Portfolion hyväksyvät erityispätevyystoimikunnan valitsemat tarkastajat. Portfolion tarkastamisesta määrättävä korvaus määritellään erikseen.
3.5. Suositeltava kirjallisuus
- Lääketieteen tietojenkäsittelyä käsittelevät artikkelit johtavissa kansainvälisissä lääketieteen julkaisuissa (mm. Lancet, BMJ, JAMA), kolme viimeistä vuosikertaa
- Suomen Lääkärilehti ja Aikakauskirja Duodecim, kolme viimeisintä vuosikertaa terveydenhuollon tietotekniikkaa koskevin osin
- Journal of Telemedicine and Telecare, kolme viimeistä vuosikertaa
- Telemedicine and eHealth, kolme viimeistä vuosikertaa
- Finnish Journal of eHealth and eWelfare, kolme viimeistä vuosikertaa
- Alaa koskeva kansallinen ja EU-tason lainsäädäntö soveltuvin osin (potilaan oikeudet, tietosuoja, hankintalainsäädäntö, ohjelmistojen laadunvarmistus)
- Telemedicine information exchange (TIE) ja valikoima alan järjestöjen (kuten ISfTeH, IMIA) vastaavia webbialustoja otos ohjaajien suositusten mukaan
- Valikoima alan raportteja kansallisella tasolla ohjaajien suositusten mukaan
- Valikoima alan raportteja EU-tasolla ohjaajien suositusten mukaan.
3.6 Suoritusten vanheneminen
Pätevyystodistusta haettaessa käytännön palvelun ja teoreettisen kurssimuotoisen koulutuksen tulee olla suoritettu viimeisten kymmenen (10) vuoden aikana.
Kolmen vuoden siirtymäaikana (kohta 7) voitiin hyväksyä myös aiemmin suoritettu käytännön palvelu ja koulutus.
4. Pätevöitymisohjelmaan ilmoittautuminen, koulutuspaikat ja kouluttajat
Hakija ilmoittautuu pätevöitymisohjelmaan erityispätevyystoimikunnalle täyttämällä portfolion. Pätevöityjä valitsee oman mentorin Lääkäriliiton ylläpitämästä listasta pätevyyden jo suorittaneista (yhteyshenkilö Ulla Anttila, etunimi.sukunimi@laakariliitto.fi), sopimalla mentorin kanssa yhteistyöstä ja täyttämällä hänen opastuksellaan portfolion. Erityispätevyysohjelmaan ilmoittautumisen yhteydessä on esitettävä pätevöitymissuunnitelma, josta käyvät ilmi työtehtävät. Alustavasti täytetty hakemuslomake lähetetään sähköisesti Suomen Lääkäriliittoon Ulla Anttilalle, joka toimittaa sen erityispätevyystoimikunnan käsittelyyn. Toimikunta kirjaa hakemukseen pätevöitymisen aloittamisen.
Tällä hetkellä Suomessa alan koulutusta järjestävät yliopistot, korkeakoulut ja ammattikorkeakoulut, sekä alan yhdistyksistä Suomen Telelääketieteen ja e-Health-seura sekä Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojenkäsittely-yhdistys. Tätä suositusta täydennetään alan koulutustarjonnan kehittymisen mukaan.
5. Ohjelman vastuutaho ja erityispätevyysasioiden käsittely
Ohjelmasta vastaa Suomen Telelääketieteen ja eHealth-seuran asettama "Lääkäreiden, hammaslääkäreiden ja eläinlääkäreiden terveydenhuollon tietotekniikan erityispätevyystoimikunta", johon on nimitetty henkilöt edustaen monipuolisesti kohdealan eri tahoja. Erityispätevyystoimikunnan kokoonpanossa huomioidaan asiantuntijuus ja yhteiskunnalliset ulottuvuudet. Erityispätevyystoimikuntaan kuuluvat Jarmo Reponen pj, Pirjo-Riitta Harjamäki, Päivi Metsäniemi, Juha Näpänkangas, Ari Salmela, Jarmo Salo, Aleksi Schrey, Suvi Vainiomäki, Teija Niinikoski (hammaslääkärien edustaja) ja Timo Wahlroos (eläinlääkärien edustaja).
6. Erityispätevyyden myöntäminen ja hakeminen liiton jäsenelle
Erityispätevyyttä haetaan täyttämällä portfolio, joka lähetetään Lääkäriliittoon Ulla Anttilalle: etunimi.sukunimi@laakariliitto.fi. Pätevyyden myöntäminen edellyttää Lääkäriliiton jäsenyyttä. Erityispätevyyshakemuksen käsittelystä toimikunnassa peritään 50 euron käsittelymaksu, joka maksetaan Suomen Telelääketieteen ja e-Health - seuran tilille Nordea FI70 1107 3000 6676 38, viitetiedoiksi nimi ja terveydenhuollon tietotekniikan erityispätevyyshakemuksen tarkastusmaksu. Maksu suoritetaan siinä vaiheessa kun jättää portfolion arvioitavaksi.
Erityispätevyystoimikunnan nimeämät tarkastajat tarkastavat portfolion. Tarvittaessa hakijalta pyydetään lisäselvityksiä tai täydennyksiä palveluihin tai koulutuksiin. eTerveyden erityispätevyystoimikunta lähettää tiedon portfolion hyväksymisestä Lääkäriliittoon ja esittää erityispätevyyden myöntämistä. Saatuaan hyväksymistiedon erityispätevyystoimikunnalta hakija toimittaa allekirjoittamansa paperiversion portfoliosta ja erityispätevyyshakemuksen sekä CV:n osoitteeseen: Ulla Anttila, Suomen Lääkäriliitto, PL 49, 00501 Helsinki tai skannattuna etunimi.sukunimi@laakariliitto.fi. Lääkäriliitto myöntää erityispätevyyden erityispätevyystoimikunnan esityksestä.
7. Yhteyshenkilö ja yhteystiedot
Lisätietoja: Suomen Telelääketieteen ja e-Health-seuran pj. Jarmo Reponen, etunimi.sukunimi@oulu.fi sekä Lääkäriliiton politiikkatoimiala/Ulla Anttila, etunimi.sukunimi@laakariliitto.fi , puh. 040 455 2542
Vastuuyhdistyksen toiminnasta lisätietoa Suomen Telelääketieteen ja e-Health-seuran kotisivulta.