Hyväksytty Lääkäriliiton hallituksessa 29.2.1996, päivitetty 6.6.2023
Tavoitteet
Erityispätevyyteen tähtäävä ohjelma sotilaslääketieteen kuulusteluineen toimii lääkärin peruskoulutuksen saaneelle lääkärille pätevöitymisohjelmana. Ohjelma on tarkoitettu erityisesti sotilaslääkärin virassa toimiville, mutta myös muualla kuin Puolustusvoimissa toimivien lääkäreiden on mahdollista suorittaa erityispätevyyskoulutus, kunhan koulutukselle asetetut vaatimukset täyttyvät.
Sotilaslääketieteen erityispätevyyden saavuttanut on perehtynyt seuraaviin kokonaisuuksiin:
- normaali- ja poikkeusolojen sotilaslääketieteen keskeiset terveydenhoitoa ja sairaanhoitoa koskevat periaatteet, suunnitelmat, käskyt, ohjeet ja käytännöt
- poikkeusolojen kenttälääkinnän rakenne, toiminta ja taktinen käyttö
- NATO-puolustusliiton lääkintähuollon suunnittelun ja toiminnan perusperiaatteet
- Puolustusvoimien eri lääketieteen ja ympäristöterveydenhuollon alojen toiminta, organisaatio ja keskeiset kysymyksenasettelut
Lisäksi erityispätevyyden saavuttanut kykenee
- toimimaan asiantuntijana oman alansa erityiskysymyksissä
- osallistumaan sotilaslääketieteen kehittämis-, tutkimus- ja opetustyöhön.
Ohjelman rakenne
Pohjakoulutus
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto ja yleislääketieteen erityiskoulutus tai erikoislääkärin tutkinto, jolloin yleislääketieteen erityiskoulutus ei ole välttämätön.
Käytännön palvelu
Käytännön palvelu (vai työpaikkakoulutus) kestää kolme vuotta, ja se koostuu:
- vähintään kahden vuoden palveluksesta päätoimisessa varuskunnan terveysaseman (/vast.) lääkärin tai päällikkölääkärin tehtävässä*
TAI
- vähintään vuoden palveluksesta muussa Puolustusvoimien lääkärin tehtävässä, ja lisäksi vähintään vuoden palvelus varuskunnan terveysaseman (/vast.) lääkärin tai päällikkölääkärin tehtävässä
SEKÄ
- vähintään yksi vuosi poikkeusolojen kenttälääkintätehtävää tukevaa koulutusta soveltuvalta alalta. **
*Työskentely varuskunnan terveysaseman (/vast.) osa-aikaisena virkasuhteisena lääkärinä otetaan huomioon siinä laskennallisessa suhteessa, minkä osuuden viikkotuntimäärä muodostaa päätoimisen varuskunnan terveysaseman (/vast.) lääkärin viikkotuntimääristä. Toimiminen Suomen kriisinhallintajoukkojen lääkärinä vastaa varuskunnan terveysaseman (/vast.) lääkärinä toimimista.
**Soveltuviksi aloiksi voidaan hyväksyä palvelua kirurgian, anestesian, psykiatrian ja/tai akuuttilääketieteen alalla, tai yleislääketieteen alalla siltä osin kuin työnkuva sisältää sotilaslääketieteessä olennaista työskentelyä (esim. päivystys/akuuttivastaanottotyö, opiskelijaterveydenhuolto/vast., muu Puolustusvoimien terveydenhuollossa toimimista tukeva työnkuva). Myös lääkärin tehtävät kansainvälisissä esikunnissa tai kansainvälisissä kriisi- ja/tai katastrofialueilla voidaan hyväksi lukea palvelukseen. Palveluksen vähimmäisaika on tässäkin tapauksessa kolme vuotta.
Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus
Erityispätevyys edellyttää Puolustushaaraopintokokonaisuus (PHOK) 1 tai 2 (lääkintä) -opintokokonaisuuden suorittamista. Opintokokonaisuuteen liittyy etäopiskelun ja lähiopetusjaksojen lisäksi teoreettista ja käytännön opetusta. Puolustusvoimien lääkärit komennetaan ko. kurssille yleensä 2–3 vuoden työkokemuksen jälkeen.
Teoreettiseksi koulutukseksi hyväksytään myös Puolustusvoimien hyväksytysti suoritettu lääkintäreserviupseerikurssi tai erikoisupseerin (EUK) lääkintälinjan hyväksytysti suoritettu kurssi.
Kurssimuotoisen koulutuksen lisäksi koulutettavan on osallistuttava sotilaslääketieteen alan seminaariin / vastaaviin koulutustilaisuksiin yhteensä vähintään 40 tuntia / 5 koulutuspäivää (mentorin hyväksynnän perusteella). Tällaisiksi voidaan hyväksyä esimerkiksi: lääkärinä kriisialueella -kurssi, Puolustusvoimien lääkintähuoltotapahtumat, Lääkäriliiton Lääkäripäivien sotilaslääketiedettä käsittelevät kurssit, SPR:n lääkinnälliseen valmiuteen liittyvät kurssit, eri reserviläisjärjestöjen järjestämät vastaavat koulutustapahtumat jne).
Kirjallinen kuulustelu
Suomen Lääkintäupseeriliitto ry yhteistyössä Puolustusvoimien Sotilaslääketieteen keskuksen kanssa järjestää sotilaslääketieteen kirjallisen kuulustelun. Vaadittu kirjallisuus on esitetty alla.
Kuulustelu arvostellaan joko hyväksytyksi tai hylätyksi. Kuulustelu järjestetään korkeintaan kerran vuodessa, yleensä marras-joulukuussa.
Kirjallisuus
Kirjat:
- Koulutukseen kuuluvien kurssien (PHOK1, PHOK2 tai Lääkintä-RUK) kurssimateriaalit
- Ensihoitoryhmän ja -joukkueen käsikirja (TL IV, julkaistaan 2022 tai 2023, materiaali järjestetään tarvittaessa mentorin toimesta ennen tentin suorittamista)
- Puolustusvoimien Terveystarkastusohje, uusin versio, nyk. TTO 2012 (PELOGOS)
- Puolustusvoimien Mielenterveysopas 2014 (PELOGOS)
- Yleinen Palvelusohjesääntö (painotus terveydenhuollon osuuksiin), uusin versio, nyk. 2017 (PE)
- Sotilaan käsikirja (painotus lääkintähuoltoon, ensiapuun ja taisteluensiapuun liittyvissä osuuksissa), uusin versio, nyk. 2022 (PE)
- Ilmailulääketieteen perusteet: erityispätevyyden suorittajalle ilmoitetaan aiheen kirjallisuus erikseen.
- Sukelluslääketieteen perusteet: erityispätevyyden suorittajalle ilmoitetaan aiheen kirjallisuus erikseen. Ympäristöterveydenhuollon perusteet: erityispätevyyden suorittajalle ilmoitetaan aiheen kirjallisuus erikseen.
- CBRN perusteet: erityispätevyyden suorittajalle ilmoitetaan aiheen kirjallisuus erikseen.
- Puolustushaarojen lääkintähuollon erityispiirteet: erityispätevyyden suorittajalle ilmoitetaan aiheen kirjallisuus erikseen.
- Murtuneet mielet (Kivimäki, Ville 2015) (suositeltava, ei pakollinen)
Lehdet:
- AMSUS Journal: Military Medicine (Oxford Academic): viimeiset kolme vuotta (suositeltava, ei pakollinen)
- BMJ Military Health (British Medical Journal): viimeiset kolme vuotta (suositeltava, ei pakollinen)
- Sotilaslääketieteen aikakauslehti (Lääkintäupseeriliitto ja Sotilaslääketieteen keskus): tieteelliset artikkelit ja organisaatioon liittyvät kirjoitukset viimeisen viiden vuoden ajalta
- Lääkärilehden ja Duodecimin sotilaslääketiedettä koskevat artikkelit viimeisen kolmen vuoden ajalta
Muu kirjallisuus:
- Tutustuminen asevelvollisuutta koskevaan ajantasaiseen lainsäädäntöön, mm. Asevelvollisuuslaki, Laki terveydenhuollon järjestämisestä Puolustusvoimissa, Laki naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta ym.
- Tutustuminen kansalliseen valmiuslainsäädäntöön.
- NATO: erityispätevyyden suorittajalle ilmoitetaan mahdollinen aiheen kirjallisuus erikseen.
Erityispätevyysohjelmaan hakeminen
Sotilaslääketieteen erityispätevyyden suorittamisesta kiinnostuneen henkilön tulee ottaa yhteyttä sotilaslääketieteen erityispätevyystoimikuntaan (yhteyshenkilön tiedot alla). Yhteydenoton jälkeen erityispätevyystoimikunta suunnittelee koulutettavan kanssa koulutuksen sisällön yksityiskohdat sekä nimeää sotilaslääketieteen erityispätevyyden omaavan mentorin. Mentori toimii koulutettavan tukena ja järjestää säännöllisiä palautekeskusteluita ja ohjaavia tapaamisia (vähintään kaksi kertaa vuodessa). Tapaamisista tehdään muistiinpanot, jotka sisältävät ainakin osaamistavoitteet. Tavoitteiden toteutumista seurataan tulevissa tapaamisissa.
Erityispätevyystoimikunta
Erityispätevyystoimikunnan nimeää Suomen Lääkintäupseeriliitto ry:n hallitus. Toimikunta myöntää koulutusoikeudet, antaa koulutusoikeuden saaneelle ohjeet alan ajankohtaisesta kirjallisuudesta, hyväksyy käytännön työpaikkakoulutuksen, antaa tarvittaessa suosituksia pätevöitymisohjelman täydentämistavoista, valvoo pätevöitymisohjelman etenemistä ja mentorin toimintaa, järjestää kirjallisen kuulustelun ja määrää kuulustelun asiantuntijat sekä tekee esitykset Suomen Lääkäriliitolle erityispätevyyden myöntämisestä. Toimikunnan puheenjohtaja on pätevöitymisohjelman vastuuhenkilö.
Erityispätevyyden hakeminen ja myöntäminen
Erityispätevyyttä haetaan erityispätevyystoimikunnalle osoitetulla vapaamuotoisella hakemuksella, jonka liitteinä ovat erillinen tietolomake sekä kaikki tarvittavat todistukset mm. työpaikkakoulutuksesta (nimikirjanote, työtodistus). Kun toimikunta toteaa, että kaikki pätevöitymiseen vaadittavat edellytykset ovat täyttyneet, tekee se esityksen Lääkäriliiton varatoiminnanjohtajalle pätevyyden saajasta.
Sotilaslääketieteen erityispätevyyden myöntää Suomen Lääkäriliitto Lääkintäupseeriliitto ry:n erityispätevyystoimikunnan esityksestä niille, jotka täyttävät edellä esitetyt vaatimukset käytännön työpaikkakoulutuksen, kurssimuotoisen koulutuksen ja hyväksytysti suoritetun erityispätevyyskuulustelun suhteen.
Pätevyyden myöntäminen edellyttää Suomen Lääkäriliiton jäsenyyttä.
Yhteyshenkilö
Erityispätevyystoimikunnan puheenjohtaja
Kari Kesseli, etunimi.sukunimi@mil.fi
Kaksi muuta Lääkintäupseeriliiton nimeävää henkilöä, joista toinen on toimikunnan sihteeri.