Suomen Lääkäriliiton erityispätevyysjärjestelmä
Hyväksytty Lääkäriliiton hallituksessa 18.11.2021.
Suomen Lääkäriliiton erityispätevyysjärjestelmä perustettiin vuonna 1993. Järjestelmän tarkoituksena on tukea jäsenistön täydennyskoulutusta ja ammatillista kehittymistä, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä hoidon laadun kehittämistä. Erityispätevyyttä voidaan pitää lisäansiona.
Erityispätevyysjärjestelmä täydentää asetuksella säädettyä erikoislääkärikoulutusta ja tiedekuntien erikoislääkärien lisäkoulutusjärjestelmää, jotka eivät voi täysin kattaa lääketieteen kehittyvää kenttää.
Erityispätevyyden kohteen voi muodostaa erikoisalojen yhteinen osaamisalue, joka edellyttää erityisosaamista perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa tai yksityissektorilla. Erityispätevyysohjelma kokoaa yhteen kyseisen alueen asiantuntijat. Erityispätevyysohjelman perustaminen edistää alan kansainvälisiä yhteyksiä.
Erityispätevyysjärjestelmän koordinointi ja kehittäminen ovat Lääkäriliiton vastuulla.
Erityispätevyysohjelman perustaminen
Lääkäriliitto voi perustaa erityispätevyysohjelman erikoislääkäriyhdistyksen tai muun lääkäriyhteisön esityksestä. Esityksen erityispätevyysohjelmaksi käsittelee Lääkäriliiton professiojaos. Ehdotuksen tehneen yhdistyksen toivotaan pyytävän lausunnot ehdotukseen liittyvien alojen erikoislääkäriyhdistyksiltä ennen kuin esitys lähetetään professiojaoksen käsiteltäväksi. Jos liiton professiojaos katsoo aloitteen koskevan lisäksi jotain muuta yhdistystä, se voi pyytää lausuntoa ja käyttää tarvittaessa muita asiantuntijoita. Erityispätevyysohjelman sisällön ja nimen lopullisesta hyväksymisestä päättää Lääkäriliiton hallitus professiojaoksen esityksestä
Yleiset lähtökohdat
- Erityispätevyys on usean erikoisalan yhteinen osaamisalue.
- Erityispätevyys kattaa ja täydentää sitä koulutustarvetta, jota erikoislääkärikoulutuksella ja erikoislääkärien lisäkoulutusohjelmilla ei ole mahdollista täyttää.
- Lääkäriyhdistys tai – yhdistysten yhteenliittymä soveltuu erityispätevyyden koulutuksen koordinoinnista vastaavaksi tahoksi.
Lääkärin ammatillinen kehittyminen
- Erityispätevyys palvelee yksittäisen lääkärin ammatillista kehittymistä.
Sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä yhteiskunnassa vallitsevat tarpeet
- ohjaavat osaamisalueen erikoislääkäriyhdistysten järjestämää täydennyskoulutusta
- ohjaavat osaamisalueen asiantuntijoiden verkostoitumista ja kokemusten vaihtoa organisaatioiden ja eri erikoisalojen välillä
- antavat aiheen ennakoida osaamisalueen tulevaa kehitystä tai muutoksia sosiaali- ja terveydenhuollon sekä hyvinvointialueiden rakenteissa
Erityispätevyysohjelmasta vastaava taho/yhdistys
- järjestää osaamisalueen täydennyskoulutusta
- huolehtii siitä, että sillä on tarvittavat edellytykset toimintaan sisällöllisesti ja teknisesti
- sitoutuu toimintaan ja huolehtii ohjelman pitämisestä ajan tasalla sekä sen toimivuudesta
- kehittää aktiivisesti osaamisalueen toimintaa
- huolehtii siitä, että monialaisessa erityispätevyystoimikunnassa on erikoisalojen kattava edustus
Yhteistyö yliopistojen erikoislääkärikoulutusyksiköiden kanssa
Lääkäriliiton professiojaos käsittelee erityispätevyysehdotuksen siten, että yliopistojen ammatillinen jatkokoulutus huomioidaan. Perustetut erityispätevyysohjelmat lähetetään tiedoksi tiedekuntien ammatillisille jatkokoulutustoimikunnille.
Ohjelman sisältö ja erityispätevyysasioiden käsittely yhdistyksessä
Erityispätevyysohjelmasta vastaavalla taholla tulee olla toimikunta tai vastaava elin, joka käsittelee erityispätevyysasioita. Toimikunta päättää käytännön palvelun koulutuspaikoista ja tutoroinnista, teoriakoulutuksesta ja kuulustelusta, tekee ehdotukset Lääkäriliitolle erityispätevyyden myöntämisestä sekä tarkistaa vähintään viiden vuoden välein ohjelman tarpeen ja sisällön. Tarkistettu ohjelma hyväksytään tarvittaessa yhdistyksen hallituksessa tai muussa toimielimessä, jonka jälkeen liiton yhteyshenkilö päivittää tarkistetun ohjelman Lääkäriliiton internetsivuille.
Toimikunnan pöytäkirjat tulee toimittaa liiton yhteyshenkilölle. Ohjelmasta vastaava taho nimeää ohjelmalle yhteyshenkilön, joka toimii linkkinä Lääkäriliiton yhteyshenkilöön. Erityispätevyysohjelmien yhteyshenkilöt löytyvät Lääkäriliiton internetsivuilta.
Erityispätevyysohjelman mukaisen käytännön palvelun on kestettävä vähintään kaksi vuotta. Ulkomailla suoritettavan käytännön palvelun hyväksymisestä päättää erityispätevyystoimikunta. Erikoislääkärikoulutukseen hyväksyttyä käytännön palvelua voidaan hyväksyä myös erityispätevyyteen. Liiton erityispätevyysohjelmaa vastaavaa kansainvälistä tutkintoa/todistusta ei hyväksytä sellaisenaan.
Käytännön palvelun lisäksi erityispätevyysohjelman tulee sisältää teoriakoulutusta vähintään 40 tuntia ja tarvittaessa kuulustelun. Pätevyystodistusta haettaessa käytännön palvelun ja kurssimuotoisen koulutuksen tulee olla suoritettu viimeisten 10 vuoden aikana ja kuulustelun viimeisten neljän vuoden aikana.
Erityispätevyysohjelmasta vastaava taho voi esittää kolmen vuoden siirtymäaikana erityispätevyyden myöntämistä ohjelman muodoista poiketen lääkärille, jonka käytännön tiedot ja taidot täyttävät ohjelmassa asetetut tavoitteet. Tämä siirtymäaika alkaa siitä päivästä, jolloin Lääkäriliiton hallitus hyväksyy ohjelman.
Hakemus erityispätevyyden saamiseksi tehdään erityispätevyydestä vastaavan tahon ohjeiden mukaan ja toimitetaan käsiteltäväksi erityispätevyystoimikunnalle tai taholle, joka käsittelee erityispätevyysasioita. Hakemus tulee käsitellä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa. Ohjelmasta vastaava taho tekee esityksen erityispätevyyden myöntämisestä Lääkäriliitolle. Pätevöityjä voi hakea myös välipäätöstä suoritustensa hyväksymisestä.
Jos pätevöityjä saa erityispätevyystoimikunnalta kielteisen päätöksen suoritustensa hyväksymisestä, päätöksentekijän tulee esittää päätöksen perustelut ja lisävaatimukset puuttuvien suoritusten laajuuden ja sisällön osalta. Pätevöityjällä on mahdollisuus pyytää oikaisua päätökseen kuukauden kuluessa Lääkäriliitolta, joka kuulee asiassa päätöksentekijää.
Erityispätevyyden myöntäminen
Erityispätevyyden myöntäminen edellyttää hakijalta Suomen Lääkäriliiton jäsenyyttä.
Erityispätevyyden myöntää liitto erityispätevyysohjelmasta vastaavan tahon tai erityispätevyystoimikunnan esityksestä. Mikäli Lääkäriliitto ei erityispätevyyttä perustellusta syystä myönnä, on hakijalla mahdollisuus pyytää oikaisua päätökseen kuukauden kuluessa Lääkäriliiton professiojaokselta.
Myönnetyt erityispätevyydet julkaistaan Lääkärilehdessä.
Liiton jäsenrekisteriin viedään tieto myönnetystä erityispätevyydestä.
Lääkäri käyttää saamastaan pätevyydestä nimitystä ” alan - - erityispätevyys”, esimerkiksi ”päihdelääketieteen erityispätevyys”.
Erityispätevyyden myöntämisestä peritään Lääkäriliiton hallituksen päätöksen mukainen todistusmaksu.
Erityispätevyysohjelman lakkauttaminen
Erityispätevyysohjelma on mahdollista lakkauttaa seuraavista syistä:
- Ohjelma on todettu käytännössä toimimattomaksi tai sen ajan tasalla pitämisestä ei ole huolehdittu tai sen puitteissa ei ole myönnetty pätevyyksiä viimeisten viiden vuoden aikana.
- Erityispätevyyskoulutukseen on havaittu liittyvän lisääntyvää päällekkäisyyttä erikoislääkärikoulutuksen kanssa tai vastaava erikoislääkärien lisäkoulutusohjelma perustettu, minkä vuoksi on tarkoituksenmukaista siirtää koulutusvastuu yliopistoille.
- Erityispätevyysohjelma esitetään lakkautettavaksi ohjelmasta vastaavan tahon tai Lääkäriliiton professiojaoksen aloitteesta.
Myönnetty erityispätevyys säilyy voimassa. Ohjelman lakkauttamisesta päättää liiton professiojaos.