Nuorisolääketiede

Hyväksytty liiton hallituksessa 5.6.2014.

1. Perustelut

Nuoruusikä on oma, ainutlaatuinen elämänvaiheensa, johon liittyy lukuisia erityispiirteitä. Nuoruusiällä tarkoitetaan noin kymmenen vuoden ajanjaksoa puberteetin alusta nuoreen aikuisuuteen (keskimäärin 12-–22 v). Nuoruusiän erityispiirteet vaikuttavat myös potilas-lääkärisuhteeseen. 

Nuoret ovat lasten ja aikuisten terveyspalveluissa usein väliinputoajia. Lasten terveydenhoidon lähestymistavat eivät tue nuoren kasvavaa itsenäisyyttä, intimiteetin tarvetta ja päätösvaltaa. Aikuisten palvelut ja aikuisena kohteleminen taas jättävät nuoren liian yksin. Puberteetin muutokset ja psykososiaalisen kehityksen haasteet voivat horjuttaa monien sairauksien hoitotasapainoa. 

Nuorisolääketieteen erityispätevyyteen tähtäävä pätevöitymisohjelma on tarkoitettu kaikille Suomessa laillistetuille erikoislääkäreille, jotka ovat Lääkäriliiton jäseniä. Nuorisolääketieteen erityispätevyys on hyvin monen erikoisalan yhteinen; se sopii hyvin sekä opiskeluterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa nuoria hoitaville lääkäreille. Edellytyksenä erityispätevyyden saamiselle on hyväksytysti suoritettu pätevöitymisohjelma. Erityispätevyysohjelmaa koordinoivana tahona toimii Suomen nuorisolääkärit ry.

Nuorisolääketieteeseen pätevöityneen työ sisältää terveyden edistämistä sekä sairauksien tunnistamista ja hoitoa nuoruusikäisten, heidän perheittensä ja verkostojensa kanssa eri lääketieteen aloilla ja kaikilla terveydenhuollon tasoilla. Työn keskeisiä tavoitteita ovat syrjäytymisen ennaltaehkäisy, riskikäyttäytymisen tunnistaminen ja terveen käyttäytymisen tukeminen. Työhön voi kuulua asiantuntijatehtäviä, koulutusta ja tutkimusta. Tavoitteellisesti toteutettu nuorisolääkärin työ parantaa nuorten hyvinvointia ja luo perustan hyvälle aikuisiän ja vanhuuden terveydelle ja toimintakyvylle.

Työssään nuorisolääketieteeseen pätevöitynyt lääkäri soveltaa nuoruusiän erityispiirteiden tuntemusta ottaen huomioon nuoren toimintaympäristön ja kulttuurien välisiä eroja. Lääkäri osaa toimia nuoren, hänen perheensä  ja moniammatillisen työryhmän ja verkoston kanssa.

2. Tavoitteet

 Erityispätevyyden suorittanut

1. kykenee työskentelemään nuoren, hänen perheensä ja verkostonsa kanssa
2. tuntee puberteettikehityksen, nuoruusiän normaalin somaattisen, psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen ja tunnistaa hoitoa vaativat poikkeamat
3. on perehtynyt nuorten tyypillisiin mielenterveyden häiriöihin, kykenee tunnistamaan nämä ja hallitsee hoidon periaatteet
4. on perehtynyt kroonisten somaattisten ja neuropsykiatristen sairauksien tyypilliseen kulkuun nuoruusiän ja aikuistumisen aikana
5. tuntee paikallisen nuorten terveyspalveluiden tarjonnan sekä palvelujärjestelmän erityispiirteet lapsuudesta nuoruuteen ja nuoruudesta aikuisuuteen siirtymisen vaiheissa ja osaa ohjata nuorta näissä hänen kehitystasonsa vaatimalla tavalla
6. kykenee moniammatilliseen ja monitieteelliseen yhteistyöhön
7. on perehtynyt nuoren seksuaaliterveyteen  ja nuorten seksuaalikulttuuriin
8. tuntee nuorisokulttuuria ja tunnistaa nuoren kulttuuritaustan merkityksen
9. tuntee maamme koulutusjärjestelmän
10. on perehtynyt opiskelukyvyn käsitteeseen ja ymmärtää opiskelukykyyn vaikuttavia tekijöitä
11. tuntee pääpiirteet nuorten päihteiden (ml. tupakka) kokeilu- ja käyttötavoista, päihteiden käytön riskeistä ja päihdevieroituksesta
12. tuntee alan lainsäädännön
13. osaa tukea aikuistumista
14. on perehtynyt terveyden edistämiseen nuoruusiässä
15. kykenee toimimaan kouluttajana ja asiantuntijana
16. tuntee ja seuraa alan tutkimusta ja kehitystä

3. Rakenne ja sisältö

Erityispätevyyteen johtavan koulutuksen tulee muodostaa mielekäs kokonaisuus huomioiden koulutettavan erikoisala, ammattitaito ja tarpeet. Seuraavassa luetellaan osaamisalueita, joista koulutettavalla tulee olla jonkinlaiset tiedot. Osaamisen syvyys riippuu koulutettavan omasta erikoisalasta.

3.1 Terve kasvu ja kehitys poikkeamineen
1 Puberteetti ja somaattinen kehitys
2 Psykososiaalinen kehitys
3 Seksuaalinen kehitys

3.2 Lainsäädäntö, etiikka, suomalainen yhteiskuntarakenne ja palvelujärjestelmä
1 Alaan liittyvä lainsäädäntö(www.finlex.fi)
2 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä, erityisesti lastensuojelun eri tukimuodot ja käytännöt sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelujärjestelmä
3 Koulu- ja opiskelujärjestelmä, nuorisotoimi, kolmas sektori
4 Matalan kynnyksen palvelujen järjestämisperiaatteet (”Youth friendly services”)
5 Terveydenhuollon etiikka nuoruusikäisten hoidossa, luottamuksellisuus
6 Lääkärinlausuntoasiat (esim. ajoterveys. kuntoutus, kutsunnat)

3.3 Kommunikaatiotaidot
1 Nuoren kanssa kommunikointi
2 Motivoivan haastattelun tekniikka
3 Perheen kanssa työskentely
4 Moniammatillinen työskentely
5  ”Vaikeat keskustelunaiheet”: seksuaalisuus, kaltoinkohtelu, väkivalta, päihteet, koulukiusaaminen, perhesalaisuudet
6 Kouluttajataidot (nuorisoryhmät, vanhempainryhmät, ammattilaiset

3.4 Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen nuoruusiässä
1 Ravitsemus, uni ja liikunta: suositukset ja neuvonta
2 Seksuaalikasvatus ja -neuvonta
3 Päihteet (alkoholi, huumeet, lääkkeiden väärinkäyttö, tupakka): käytön ehkäisy, käytön tunnistaminen, perustiedot hoitoon ohjauksesta, tupakkavieroitus
4 Riskikäyttäytymisen tunnistaminen ja ehkäisy
5 Opiskelu- ja työkyvyn vahvistaminen, ammatinvalinta ja syrjäytymisen ehkäisy
6 Opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden edistäminen
7 Kuntoutus terveyden ja toimintakyvyn edistämiseksi ja ylläpitämiseksi
8 Nuoren vanhempien tukeminen
9 Vertaisryhmät terveyden edistäjinä

3.5 Seksuaaliterveys
1 Seksuaalinen kehitys murrosiässä
2 Seksuaalinen identiteetti
3 Tavalliset seksuaaliongelmat
4 Kuukautiset ja niiden häiriöt
5 Raskauden ehkäisy ja keskeytys ja teiniraskaus
6 Seksitautien ehkäisy, tutkimus ja hoito
7 Seksuaalisen kaltoinkohtelun ehkäisy, tunnistaminen, tutkimus ja hoito
8 Seksuaaliterveyteen liittyvät kulttuuriset ja eettiset kysymykset

3.6 Mielenterveyden häiriöt
1 Mielialahäiriöt (mm. masennustila ja kaksisuuntainen mielialahäiriö)
2 Ahdistuneisuushäiriöt
3 Käytöshäiriöt
4 Päihdehäiriöt ja muut addiktiot
5 Psykoosit (mm. skitsofrenia) ja niiden ennakko-oireilu
6 Syömishäiriöt
7 Itsetuhoisuus ja väkivalta

8 Neuropsykiatriset häiriöt, esim. ADHD ja autismikirjon häiriöt

9 Persoonallisuushäiriöt
10 Perustiedot eri psykoterapeuttisista hoitomuodoista ja niiden käytöstä
11 Psyykkiset sairaudet, ammatinvalinta ja palveluskelpoisuus puolustusvoimissa

3.7  Krooniset somaattiset sairaudet ja nuoruusikä
1 Astma ja allergiat
2 Diabetes
3 Kehitys-, aisti- ja liikuntavammaisuus
4 Synnynnäiset epämuodostumat
5 Muut krooniset sairaudet, esim. syöpätaudit, sydänviat, elinsiirtojen jälkitilat, epilepsia, reuma, tukielinsairaudet, suolistosairaudet ja endokrinologiset sairaudet
6 Krooniset somaattiset sairaudet, ammatinvalinta, ja palveluskelpoisuus puolustusvoimissa

3.8 Nuoruusiän muut sairaudet sekä psykosomaattinen oireilu: tutkimus ja hoito
1 Päänsärky, huimaus ja muut neurologiset oireet
2 Vatsavaivat
3 Tule-vaivat
4 Akne ja muut ihosairaudet
5 Ylipaino ja lihavuus
6 Unihäiriöt
7 Oppimisvaikeudet
8 Muu oireilu

4. Käytännön palvelu:

Erityispätevyys edellyttää vähintään kahden vuoden pituista työskentelyä lääkärinä palvelujärjestelmän eri tasoilla tehtävissä, joissa asiakkaat/potilaat ovat nuoruusikäisiä (noin 12–22 v). Mikäli kaikki kyseisessä tehtävässä hoidetut asiakkaat/ potilaat eivät ole nuoruusikäisiä, hakija osoittaa Suomen Nuorisolääkärit ry:n portfoliossaan, että hänelle on kertynyt vastaava työskentelykokemus pidemmän ajan kuluessa.

Käytännön palvelupaikkoja:

• koulu- ja opiskeluterveydenhuolto (5. luokasta alkaen) ja YTHS (oletus, että puolet opiskelijoista nuorisoikäisiä)

• nuorisopsykiatrian avo- ja/ tai osastopalvelu

• ehkäisyneuvola/ seksuaaliterveysvastaanotto

• nuorisoasema/ nuorisovastaanotto

• Jos työskentelee paikassa, jossa asiakkaista/ potilaista puolet on nuoruusikäisiä, kahden vuoden työskentely vastaa yhden vuoden työkokemusta paikassa, jossa kaikki asiakkaat/potilaat ovat nuoruusikäisiä. Tällaisia paikkoja on esimerkiksi lastentaudeilla, aikuispsykiatrialla, sisätaudeilla jne.

  Yhdessä työpaikassa työskentely ei kuitenkaan riitä. Hakijalta edellytetään vähintään 3kk oman erikoisalan ulkopuolista palvelua:

• somaattisen alan lääkäriltä vähintään 3 kk työskentelyä nuorten mielenterveyspalveluissa

• psykiatrilta vähintään 3 kk työskentelyä somaattisessa yksikössä, jossa valtaosa potilaista on nuoria

• perusterveydenhuollossa työskentelevä tarvitsee 1 kk kokemusta nuorten hoidosta, erikoissairaanhoidossa ja sairaalassa työskentelevä 1 kk kokemusta perusterveydenhuollosta

  Kunkin palvelujakson minipituus on 1 kk (30 päivää). Yksittäisiä päivystysvuoroja ei lasketa mukaan työkokemukseen. Hyväksyttäväksi palveluksi luetaan pääsääntöisesti 10 vuoden sisällä suoritettu työskentely.

  Lisäksi vaaditaan, että hakijaa on työskentelyn aikana ohjannut erityispätevyystoimikunnan nimeämä tutor, joka antaa hakijasta lausunnon.

5.  Teoreettinen koulutus

Teoreettista koulutusta pitää olla vähintään 80 tuntia, ja sen tulee kattaa monipuolisesti kohdassa 2 mainittuja osa-alueita.  Koulutuksen antajana voi toimia lääketieteellinen yksikkö, yhdistys tai muu vastaava taho. Osan koulutuksesta on oltava kansainvälistä (esim. EUTEACH -kurssi, IAAH).

6. Suositeltava kirjallisuus

(esimerkkejä vuonna 2014, erityispätevyystoimikunta ylläpitää ajantasaista luetteloa)

a) Kirjat

• Essential Adolescent Medicine. Greydanus, Patel, Pratt. 2006.

• Youth Health and Adolescent Medicine. Kang, Skinner, Sanci Sawyer. IP Communications 2013.

• Neinstein’s Adolescent and Young Adult Health Care – A Practical Guide. 6th edition. Wolters Kluwer 2016.

• Health Promotion for Children and Adolescents. Korin. Springer 2016.

• Lapsesta aikuiseksi. Nuoren kypsyminen naiseksi tai mieheksi. Aalberg, Siimes. Kustannus oy Nemo 2007.

• Aggression portaat. Cacciatore. Opetushallitus 2010.

• Miten tuen lapsen ja nuoren itsetuntoa. Cacciatore, Korteniemi-Poikela, Huovinen. WSOY 2009.

• Seksuaalisuuden portaat. Cacciatore, Korteniemi-Poikela. Opetushallitus 2015.

• Oonks mä normaali? Hermanson. Tammi 2010.

• Nuoruusikä. Sinkkonen. WSOY 2010.

Duodecimin suomenkielisten oppikirjojen uusimmat painokset soveltuvin osin, esim:

• Seksuaalisuus. Apter, Väisälä, Kaimola.

• Allergia. Haahtela et al.

• Opiskeluterveydenhuolto. Kunttu et al.

• Potilas, perhe ja perusterveydenhuolto. Larivaara, Lindroos, Heikkilä.

• Nuoren psyykkisten ongelmien kohtaaminen. Laukkanen et al.

• Psykiatria. Lönnqvist et al.

• Lasten- ja nuorisopsykiatria. Moilanen et al.

• Lastentaudit. Rajantie, Mertsola, Heikinheimo.

• Päihdelääketiede. Salaspuro et al.

• Lastenneurologia. Sillanpää et al.

• Lapsen kaltoinkohtelu. Söderholm et al.

• Endokrinologia. Välimäki, Sane, Dunkel.

• Naistentaudit ja synnytykset. Ylikorkala ja Tapanainen.

b) Oppaat/raportit/selvitykset, viimeisin painos:

• Mäki P, Wikström K, Hakulinen-Viitanen T, Laatikainen T (toim.). Terveystarkastukset lastenneuvolassa & kouluterveydenhuollossa. Menetelmäkäsikirja. Helsinki 2011.
• Nuorten hyvin- ja pahoinvointi. Konsensuskokous 2010. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Suomen Akatemia.
• Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä ehkäisevä suun terveydenhuolto. Asetuksen (380/2009) perustelut ja soveltamisohjeet. Sosiaali- ja terveysministeriö Julkaisuja 2009:20.
• Kouluterveydenhuollon laatusuositus. Sosiaali- ja terveysministeriö, Oppaita 2004:8, Helsinki 2004.
• Taskinen S (toim.) (2003): Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön ja pahoinpitelyn selvittäminen. Asintuntijaryhmän suositukset sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle. Stakes, Oppaita 55. Helsinki.
• Opiskeluterveydenhuollon opas, Sosiaali- ja terveysministeriö, Julkaisuja 2006:12
• Kouluterveydenhuolto 2002. Opas kouluterveydenhuollolle, peruskouluille ja kunnille. Stakes Oppaita 51, Helsinki 2002.
• Valtakunnallisen kouluterveyskyselyn tulokset
• Nuorten elinolot -vuosikirjat,  THL ja nuorisotutkimusverkosto.

c) Lehdet viimeisen kolmen vuoden ajalta soveltuvin osin:

• Suomen Lääkärilehti
• Duodecim
• Yksi alan kansainvälinen lehti, esim. Journal of Adolescent Health

d) Käypä hoito-suositukset soveltuvin osin

e) Lainsäädäntö (www. finlex.fi, ajantasainen lainsäädäntö) soveltuvin osin

7. Erityispätevyyden osoittaminen portfoliolla

Pätevöityjä ottaa yhteyttä erityispätevyystoimikuntaan koulutuksen alkuvaiheessa. Toimikunta nimeää silloin tutorin, jonka kanssa pätevöityjä tekee kirjallisen pätevöitymissuunnitelman. Tutor seuraa ja tukee pätevöityjää koulutuksen aikana.

Tentin sijasta hakija kokoaa Nuorisolääketieteen Yhdistyksen ry:n portfolion, jolla hän osoittaa täyttävänsä koulutuksen tavoitteet. Hakija näyttää tuntevansa nuorisolääketieteen kentän riittävän monipuolisesti. Keskeistä portfoliossa on 10 kirjallista potilastapausta pohdintoineen ja lähdeviitteineen. Portfolio sisältää myös kuvauksen hakijan käytännön palvelusta, teoreettisesta koulutuksesta ja perustelut, miksi hakija pitää itseään pätevänä saamaan tämän erityispätevyyden.

Erityispätevyystoimikunta käsittelee hakemukset ja esittää erityispätevyyden myöntämistä Suomen Lääkäriliitolle.

8. Siirtymäkausi päättyi 5.6.2017

Erityispätevyyden myöntämisessä oli kolmen vuoden siirtymäkausi 5.6.2014 - 5.6.2017,  joka alkoi hallituksen hyväksymispäivämäärästä. Siirtymäaikana voitiin hyväksyä hakemus, jossa palvelut ja koulutukset on suoritettu aiemmin. Tällöin ei myöskään vaadittu ennakkoilmoittautumista pätevöitymisohjelmaan, eikä hakijan tarvinnut olla erikoislääkäri. Hakijan, joka anoi nuorisolääketieteen erityispätevyyttä ns. siirtymäkaudella, pyydettiin nimeämään kaksi suosittelijaa, jotka työskentelevät terveydenhuollossa nuorten kanssa, ja joista ainakin toinen on lääkäri. Koulutustodistuksia ei tarvinnut esittää, mutta hakijan tuli esittää palvelussuhdetodistus/nimikirjanote tai vastaava. Erityispätevyyttä haettiin täyttämällä Suomen Nuorisolääketieteen ry:n sivuilta portfolio, joka sisältää 10 tapausselostusta. Niistä on erillinen ohje Nuorisolääkärit ry:n sivuilla. Pätevyyden myöntäminen edellyttää Lääkäriliiton jäsenyyttä.

9. Erityispätevyystoimikunta ja vastuuyhdistys

Suomen Nuorisolääkärit ry toimii erityispätevyyden koulutuksen koordinoinnista vastaavana tahona ja on nimennyt erityispätevyystoimikunnan, joka edustaa laaja-alaisesti eri erikoisaloja. Toimikunnassa on edustus sekä somaattiselta että psykiatriselta puolelta, ja sekä perusterveydenhuollosta että erikoissairaanhoidosta.

Lisätietoja Suomen Nuorisolääkärit ry:n sivuilta ja erityispätevyystoimikunnan jäseniltä.