Musiikkilääketiede

Hyväksytty Lääkäriliiton hallituksessa 10.12.2004, päivitetty 19.5.2024

Tausta

Muusikon ammatin ominaispiirteet luovat erityisiä haasteita muusikon terveydelle. Hankalat soittoasennot, kuluttavat toistoliikkeet, epäsäännölliset työajat ja -olosuhteet, voimakkaat äänenpainetasot ja psyykkinen kuormitus ovat muusikon työssä tavallisia. Työura on myös poikkeuksellisen pitkä ammattiin valmistautumisen alkaessa usein jo varhaisessa lapsuusiässä. Muusikon tavallisimpia ammattiin liittyviä terveysongelmia ovat tuki- ja liikuntaelimistön rasitusperäiset vaivat, hermopinteet, kuulon ongelmat ja psyykkiseen kuormitukseen liittyvät vaivat. Eri musiikin lajit ja instrumentit tuovat kukin omat erityispiirteensä muusikon terveysongelmiin.

Suomessa on tuhansia päätoimisia ammattimuusikoita ja kymmeniä tuhansia aktiivisia harrastajamuusikoita. Järjestäytynyt kiinnostus muusikon terveyskysymyksiin heräsi Suomessa 1990-luvulla. Seminaarien ja koulutustapahtumien kootessa kiinnostuneita säännöllisesti yhteen päädyttiin vuoden 2000 keväällä perustamaan Suomen Musiikkilääketieteen yhdistys ry, SMULY. Yhdistys liittää yhteen yli 300 aktiivista muusikon terveydestä kiinnostunutta terveydenhuollon ammattilaista ja muusikkoa. Yhdistys järjestää säännöllistä alan koulutustoimintaa ja sen siipien suojassa toimivat Helsingin Musiikkitalon, Turun ja Tampereen muusikkopoliklinikat. SMULY on Suomalainen Lääkäriseura Duodecimin paikallisyhdistys.

Musiikkilääketieteen toiminnan kohteena on perinteisesti ollut muusikon ammattiin liittyvien lääketieteellisten erityiskysymysten tutkimus ja siihen perustuva muusikon sairauksien ja vammojen ennaltaehkäisy, diagnostiikka, hoito ja kuntoutus. Erityisesti Yhdysvalloissa, Englannissa, Ranskassa ja Saksassa on vuosikymmenien vahvat kliinisen musiikkilääketieteen perinteet. Suomalaiset musiikkilääketieteen aktiivit ovat olleet vahvasti mukana myös kansainvälisessä toiminnassa. Tästä hyvänä esimerkkinä on mm. SMULY:n kesällä 2018 Helsingissä järjestämä kansainvälinen musiikkilääketieteen kongressi. Viime vuosina musiikkilääketieteen toimintaympäristöön on vahvasti tullut myös kiinnostus soittamisen, laulamisen ja musiikin kuuntelun yleisiin terveysvaikutuksiin, joiden mekanismeista kansainvälinen neurotieteellinen tutkimustyö on tuottanut vakuuttavaa näyttöä.

Koulutuksen tavoitteet

Musiikkilääketieteen erityispätevyyskoulutuksen tavoitteena on parantaa lääkärien valmiutta kohdata ammattitaitoisesti muusikon terveydenhuollon erityiset tarpeet. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää lääkäriltä muusikon ammattiympäristön tuntemusta ja muusikon terveyden erityispiirteiden laaja-alaista ymmärtämistä sekä verkostoitumista yhteistyöhön muusikon terveydenhuollossa tarvittavien tahojen ja asiantuntijoiden kanssa.

Musiikkilääketieteen erityispätevyyskoulutus syventää ymmärrystä muusikon terveydenhuollon tarpeista lääkärin omalla osaamisalueella ja laajentaa moniammatillista ja poikkitieteellistä musiikkilääketieteellistä osaamista kysymyksistä lääkärin omien lähtökohtien ulkopuolelle.

Musiikkilääketieteen erityispätevyyskoulutuksen suoritettuaan lääkärillä on

• valmius kohdata vastaanotolle hakeutuva muusikko ymmärtäen tämän työympäristön fyysiset, psykologiset ja sosiaaliset erityispiirteet, musiikin eri lajeihin liittyvät terveyteen heijastuvat seikat sekä itse instrumentin soittamiseen tai laulamiseen liittyvät terveyshaasteet.
• valmius itsenäisesti tutkia, diagnosoida ja hoitaa muusikko tuntien eri hoitomuotojen mahdollisuudet, rajoitukset ja ottaen huomioon niiden soveltamisessa muusikon työn erityispiirteet.
• riittävästi tietoa muusikon keskeisistä terveysongelmista osatakseen arvioida vaivan luonne ja hoidon tarve sekä ohjata muusikko jatkoselvityksiin asianmukaisesti.
• ymmärrys muusikon työterveyshuollon toiminnasta ja valmiudet hyvään yhteistyöhön työterveyslääkärin kanssa.
• ymmärrys muusikon työhön liittyvistä vakuutuslääketieteellisistä erityiskysymyksistä.
• valmius toimia musiikkilääketieteen asiantuntijana sekä oman osaamisalueensa piirissä että yhteiskunnallisessa toiminnassa yleisemminkin.
• hyvä verkosto kokeneita muusikon terveyskysymyksiä ymmärtäviä terveydenhuollon ammattilaisia konsultoitavaksi tarvittaessa.

Pätevöitymisohjelman rakenne

Musiikkilääketieteen erityispätevyys myönnetään hyväksytyn koulutuksen tultua suoritetuksi lääketieteen tai hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon suorittaneelle hakijalle. Erityispätevyyskoulutukseen voidaan kuitenkin hyväksyä lääketieteen tai hammaslääketieteen opiskelija jo ennen lisensiaattitutkinnon suorittamista. Erityispätevyyskoulutus on kokonaisuus, joka on mahdollista suorittaa oman toimen ohella noin kahden vuoden kuluessa.

Musiikkilääketieteen erityispätevyyskoulutukseen hakevalle perustetaan portfolio (kehityskansio), johon hakija kirjaa erityispätevyystoimikunnalle tiedoksi ja henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) laatimisen pohjaksi lääketieteellisen koulutus- ja työhistoriansa pääpiirteissään, erityispätevyyden alaa sivuavat muut toiminnat ja ansiot, motiivinsa erityispätevyyden hankkimiseen sekä musiikin alan koulutuksensa ja harrastuksensa. Musiikkiopinnoista ja musiikin harrastamisesta on hyötyä koulutettavalle, mutta niitä ei erityispätevyyskoulutukseen hakeutuvalta edellytetä.

Näiden perusteella toimikunta suunnittelee yhdessä koulutettavan kanssa räätälöidyn koulutuspolun, henkilökohtaisen opintosuunnitelman, joka vastaa koulutettavan lähtökohtia ja koulutustarpeita mahdollisimman hyvin. Opiskelijan mahdolliset musiikkilääketiedettä sivuavat syventävät opinnot voidaan lukea hyväksi musiikkilääketieteen erityispätevyysohjelmassa. Jokaiselle koulutettavalle nimetään lähiohjaaja, mentori, joka tarpeen mukaan ohjaa ja auttaa koulutettavaa erityispätevyyspolulla. Koulutettava voi halutessaan ehdottaa itselleen mentoria.

Musiikkilääketieteen erityispätevyyskoulutus koostuu seuraavista erityispätevyystoimikunnan hyväksymistä osioista:

• osallistuminen muusikkopoliklinikan toimintaan Helsingin Musiikkitalolla, Turussa tai Tampereella
• sovittu määrä kirjallisia raportteja muusikkopotilaista Muusikkopoliklinikalta tai omalta vastaanotolta
• osallistuminen musiikkilääketieteen tai siihen riittävän läheisesti liittyviin yksittäisiin koulutustapahtumiin
• henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan kirjatut erityispätevyystoimikunnan määrittelemät musiikkilääketieteelliset asiantuntijarastit. Ne ovat noin puolen päivän tiiviitä tapaamisia musiikkilääketieteen asiantuntijan kanssa
• osallistuminen erityispätevyystoimikunnan hyväksymille verkkokursseille ja -luennoille
• perehtyminen alan tieteelliseen kirjallisuuteen – säännöllisesti päivittyvä lista löytyy SMULY:n verkkosivulta (linkki). Listalla on kaikkia hakijoita koskeva yleinen osa ja valinnaisosa, josta erityispätevyystoimikunnan ja mentorin kanssa räätälöidään hakijan tarpeisiin sopiva kokonaisuus
• erityispätevyystoimikunta voi koulutettavan ja mentorin yhteisestä ehdotuksesta hyväksyä koulutukseen myös osallistumisen musiikkilääketieteelliseen tutkimustoimintaan, musiikkilääketieteellisen artikkelin kirjoittamisen lääketieteelliseen julkaisuun tai muun henkilökohtaisen projektityön
• Toimikunta arvioi koulutettavan palauttaman portfolion perusteella, ovatko koulutuksen tavoitteet täyttyneet.
• päättökeskustelu

Koulutettava kirjaa sovitun koulutusohjelman mukaiset suorituksensa portfolioonsa.

Koulutuksen kokonaislaajuus on 20 opintopistettä (540 t), jonka jakauma voidaan sopia yksilöllisesti toimikunnan kanssa.

Esimerkki koulutussisällöstä	op	tuntia
Muusikkopkl: 10 x 2 t + liitännäistehtävät	3,0	81
Asiantuntijarastit: 3 x 4 t, liitännäistehtävät	1,0	27
Potilasraportit 6 x 4 t	1,0	27
Perehtyminen musiikkilääketieteelliseen kirjallisuuteen	4,0-10,0	108-270
Koulutustapahtumat	1,0-2,0	27-54
Verkkokoulutus, liitännäistehtävät	1,0-2,0	27-54
Henkilökohtainen projekti	2,0-4,0	54-108
Tutkimustyö	1,0-3,0	27-81
Oma kirjallinen toiminta (artikkelit, koulutusaineisto)	1,0-2,0	27-54
Yhteensä	20,0	540

Päättökeskustelu

Koulutettavan suoritettua koulutuspolkunsa kokonaisuudessaan hän sopii osallistumisesta erityispätevyystoimikunnan kahdesti vuodessa järjestämään päättökeskusteluun, jossa koulutettava ja erityispätevyystoimikunta arvioivat toteutunutta koulutuspolkua. Päättökeskustelussa käydään läpi musiikkilääketieteen yleisiä teemoja ja koulutettavan oman toiminta-alueen erityiskysymyksiä. Koulutettava esittelee koulutuspolkunsa ja sen vaikutuksen omaan ammatinharjoittamiseensa ja vastaa toimikunnan mahdollisiin kysymyksiin.

Erityispätevyystoimikunta

Musiikkilääketieteen erityispätevyyskoulutuksen perustivat Suomen Musiikkilääketieteen yhdistyksen kanssa Suomen Työterveyslääkäriyhdistys, Suomen Foniatrit ry, Suomen Psykiatriyhdistys, Suomen Lastenpsykiatriyhdistys, Korva-, nenä- ja kurkkutaudit – pään ja kaulan kirurgia ry, Suomen Neurologinen yhdistys, Suomen Käsikirurgiyhdistys ja Suomen Fysiatriyhdistys. Kukin erikoislääkäriyhdistys saa nimetä yhden musiikkilääketieteeseen perehtyneen edustajan erityispätevyystoimikuntaan 3-vuotiselle toimikaudelle. Musiikkilääketieteen erityispätevyysohjelman koordinaattorina ja vastuuyhdistyksenä toimii Suomen Musiikkilääketieteen Yhdistys

Erityispätevyystoimikunnan jäsenet keväällä 2023:

• Miikka Peltomaa, puheenjohtaja, Korva-, nenä- ja kurkkutaudit - pään ja kaulan kirurgia ry
• Aslak Savolainen, Suomen Työterveyslääkäriyhdistys
• Hannu Naukkarinen, Suomen Psykiatriyhdistys
• Maija Haanpää, Suomen Vakuutuslääkärien yhdistys
• Jari Sinkkonen, Suomen Lastenpsykiatriyhdistys
• Outi Nieminen, Suomen Käsikirurgiyhdistys
• Pekka Rantanen, Suomen fysiatriyhdistys
• Seppo Soinila, Suomen Neurologinen yhdistys
• Tiina-Riitta Vuorjoki-Ranta, Suomen Hammaslääkäriliitto

Toimikunta hyväksyy koulutettavat ja henkilökohtaiset koulutussuunnitelmat, nimeää mentorin yhdessä koulutettavan kanssa, valvoo koulutusta ja järjestää päättökeskustelun. Koulutuksen kaikkien osioiden tultua hyväksytyksi toimikunta ilmoittaa asiasta Suomen Lääkäriliitolle tai Suomen Hammaslääkäriliitolle ja esittää erityispätevyyden myöntämistä.

Musiikkilääketieteen erityispätevyyskoulutukseen hakeutuminen

Erityispätevyyskoulutuksesta kiinnostunut lääkäri toimittaa toimikunnan puheenjohtajalle (miikka.peltomaa@gmail.com) täyttämänsä portfoliolomakkeen, jonka voi ladata linkistä (TÄYDENNETÄÄN MYÖHEMMIN) tai pyytää erityispätevyystoimikunnan puheenjohtajalta miikka.peltomaa@gmail.com