Hyväksytty Lääkäriliiton hallituksessa 31.1.2001, tarkistettu 12.5.2011
Suomen Lääkäriliitto on perustanut kuntoutuksen erityispätevyyden 30.1.2001. Sen perustaminen pohjautuu ohjeisiin, jotka on hyväksytty Suomen Lääkäriliiton hallituksen kokouksessa 11.12.1998 koskien Lääkäriliiton erityispätevyyksiä. Kuntoutuksen erityispätevyyden käytännön asioita hoitaa Kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämisyhdistyksen alaisuudessa toimiva Kuntoutuksen erityispätevyystoimikunta.
1. Yleisperustelut
Kuntoutuksen opetusta on useilla lääketieteen erikoisaloilla, mutta kapea-alainen ja vain erikoisalakohtainen lääketieteellinen kuntoutustietämys ei riitä kuntoutuksen kokonaisuuden hahmottamiseen. Kuntoutuksen käsitteen ymmärtäminen, kuntoutuslainsäädännön tunteminen sekä kuntoutuksen toimintamuotojen ja järjestelmien hallitseminen ovat perusedellytyksiä sille, että lääkäri voi toimia menestyksekkäästi kuntoutuksen alueella.
Kuntoutuksen asemaa on vahvistettu monissa ammatillisissa koulutusohjelmissa, ja vahvistaminen on tarpeellista myös lääkäreiden koulutuksessa. Kuntoutus on lähentynyt lääkäreiden jokapäiväistä työtä. Kuntoutuksen kehittämisessä ja saavutettavuudessa lääkäreiden kuntoutuksellinen asiantuntemus ja osaaminen ovat tärkeitä. Erityisesti käytännön työtä tekevien lääkärien tulee tuntea ja hallita kuntoutukseen liittyvät asiat hyvin.
Kuntoutuksen käsitteistöstä
WHO:n määritelmää (1994) mukaillen kuntoutus on prosessi, jonka tarkoitus on auttaa vajaakuntoista henkilöä mahdollisimman itsenäiseen elämään. ICF-viitekehyksessä (2004) kuntoutujan toimintakyky määritetään hänen terveydentilansa sekä yksilö- ja ympäristötekijöiden välisenä suhteena.
Kuntoutus on myös yläkäsite monitasoisille palveluille, jotka nivoutuvat yleiseen palvelujärjestelmään. Suomalaista kuntoutusjärjestelmää säätelee runsas lainsäädäntö. Useat eri järjestelmät rahoittavat lääkinnällisiä, kasvatuksellisia, ammatillisia ja sosiaalisia kuntoutuksen muotoja. Terveydenhuollossa kuntoutuksen painopiste on lääkinnällisessä kuntoutuksessa, jonka toteuttamisessa analysoidaan terveydentilan häiriöiden aiheuttamia moniulotteisia vaikutuksia yksilön fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn, ympäristötekijöitä unohtamatta.
Lääkinnällisessä kuntoutuksessa vallitsevana olleen korjaavan eli jälkihoidollisen kuntoutuskäsityksen rinnalle on noussut ehkäisevän kuntoutuksen käsite. Ehkäisevän eli eteenpäin katsovan kuntoutuksen tärkeimpiä toimintamuotoja ovat ohjaus ja neuvonta. Tätä kautta kuntoutus integroituu osaksi yhteiskunnallista toimintaa, jolla on annettavana hyödyllistä tietoa mm. yhdyskuntasuunnittelulle, rakentamiselle ja asumiselle, kasvatukselle ja koulutukselle, työllistymiselle ja työkyvyn ylläpitämiselle sekä erityisesti sosiaalipolitiikalle. Ongelmakeskeisestä toiminnasta tulee siirtyä ratkaisukeskeiseen toimintaan.
2. Tavoitteet
Kuntoutuksen erityispätevyyskoulutuksen tavoitteena on, että sen suorittanut erikoislääkäri
a) on perehtynyt kuntoutuksen lainsäädäntöön, kuntoutusta koskevaan teoreettiseen tietoon ja taustaan
b) osaa kohdata jokaisen kuntoutujan omiin asioihinsa vaikuttavana ja vastuullisena yksilönä
c) kykenee suunnittelemaan ja järjestämään tavoitteellisen kuntoutuksen kokonaisuuden
d) osaa arvioida toteutetun kuntoutuksen laadun ja tuloksellisuuden
e) pystyy yhteistyöhön moniammatillisissa kuntoutustyöryhmissä erikoisalansa ja sen kuntoutuksen edustajana
f) pystyy toimimaan kuntoutuksen asiantuntijana ja kykenee kuntoutuksen kehittämis-, opetus- ja tutkimustyöhön.
3. Vaatimukset
3.1 Pohjakoulutus
Kuntoutuksen erityispätevyys edellyttää erikoislääkärin tutkintoa ensi sijassa jollakin seuraavista lääketieteen erikoisaloista:
5 v:n koulutusohjelmat: foniatria, fysiatria, geriatria, korva-, nenä- ja kurkkutaudit, lastenneurologia, liikuntalääketiede tai silmätaudit
6 v:n koulutusohjelmat: ihotaudit ja allergologia, keuhkosairaudet ja allergologia, lastenpsykiatria, lastentaudit, neurologia, nuorisopsykiatria, ortopedia ja traumatologia, psykiatria, reumatologia, sisätaudit, terveydenhuolto, työterveyshuolto, yleiskirurgia tai yleislääketiede
3.2 Käytännön palvelu
Käytännön palvelun vähimmäispituus on kolme vuotta erikoislääkäritutkinnon jälkeistä palvelua. Sen pitää antaa valmiudet erikoisalakohtaiseen kuntoutuksen hallintaan sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa, niin avo- kuin laitoshoidossakin. Suositeltavien ja hyväksyttävien palvelujen suorittamista ei ole sidottu instituutioihin eikä organisaatioihin, vaan palvelujen tosiasiallinen sisältö on ratkaisevaa. Palvelun tulee vahvistaa kouluttautujan yksilöllisten koulutustavoitteiden täyttymistä, ja kattavan kokonaisuuden muodostuminen on erikoisalakohtaisen tutorin vastuulla. Tutorin yhtenä tehtävänä on neuvotella koulutussuunnitelmasta toimikunnan kanssa. Käytännön palvelun tulee sisältää mm. työkyvyn arviointia, kuntoutustutkimusta, vaikeavammaisten kuntoutusta, apuvälinearviointia, toimintaa vammaispalveluissa ja kuntoutustyöryhmissä.
3.3 Teoreettinen koulutus
Teoreettisessa kurssimuotoisessa koulutuksessa suositaan ryhmätyön ja verkottumisen oppimista ja hallintaa edistävää koulutusta. Teoreettisen koulutuksen tulee olla kuntoutuksen keskeisiin sisältöihin perehdyttävää, ja sitä vaaditaan vähintään 120 tuntia. Koulutuksen pitää olla tuoretta. Lääkäriliiton yleisohjeen mukaan kurssimuotoisen koulutuksen tulee olla suoritettu viimeisten kymmenen vuoden aikana. Kuntoutusta tukevaa hallinnollista koulutusta voidaan hyväksyä enintään 30 tuntia.
3.4 Kuntoutuksen erityispätevyyteen liittyvä kirjallisuus
A. Kuulustelun yleistä osiota varten edellytetään perehtymistä alla mainittuun kirjallisuuteen.
* Sosiaali- ja terveydenhuoltolainsäädäntö kuntoutukseen liittyviltä osilta. Uusin painos, Kauppakaari Oyj Lakimiesliiton Kustannus.
* Autti-Rämö I, Salminen A-L, Rajavaara M, Ylinen A. (2016, toim.) Kuntoutuminen, Duodecim, jonka korvaa vuonna 2022 heti ilmestyttyään: Autti-Rämö I, Melkas S, Rajavaara M, Salminen A-L (toim.) Kuntoutuminen, Duodecim.
* Takala T, Aro T, Haanpää M, Hedenborg M, Kivekäs J, Leinonen J. (2018, toim.) Vakuutusratkaisut potilaan tukena, Duodecim.
* ICF: Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2013) (https://www.julkari.fi/handle/10024/77744)
* Käypä hoito -suositukset soveltuvin osin
Seuraavista lehdistä kaksi viimeisintä vuosikertaa:
* Kuntoutus
* Journal of Rehabilitation Medicine
* International Journal of Rehabilitation Research
* Archives of Physical Medicine and Rehabilitation tai *Disability and Rehabilitation
* Suomen Lääkärilehti, kuntoutusta koskevat artikkelit
* Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, kuntoutusta koskevat artikkelit
* TOIMIA.fi-tietokannan erikoisalaan soveltuvat osat.
B. Kuulustelun erikoisalakohtaisen kirjallisuuden määrittää tutor.
4. Hakeutuminen pätevöitymisohjelmaan
Kuntoutuksen erityispätevyydestä kiinnostuneen lääkärin tulee täyttää kuntoutuksen erityispätevyyttä koskeva suunnitelma (word) ja lähettää se toimikunnan sihteerille. Toimikunta nimeää pätevöityjälle tutoriksi lääkärin, joka on hankkinut kuntoutuksen erityispätevyyden. Pätevöityjä ja tutor laativat yhdessä suunnitelman, jonka pätevöityjä lähettää toimikunnan käsiteltäväksi. Pyydettyään mahdolliset tarkistukset ja täydennykset toimikunta hyväksyy suunnitelman, jota noudattamalla pätevöityjä hankkii edellä mainitut tiedot ja taidot tutorin ohjauksessa ja valvonnassa.
5. Hakeminen ja myöntäminen
Erityispätevyyden hakeminen ja myöntäminen edellyttävät Suomen Lääkäriliiton jäsenyyttä. Muiden järjestöjen jäsenyyttä ei edellytetä. Kuntoutuksen erityispätevyystodistusta haettaessa käytännön palvelun ja teoreettisen koulutuksen tulee olla suoritettu kymmenen edeltävän vuoden aikana sekä kuulustelun korkeintaan neljä vuotta ennen hakemusta.
Erityispätevyyttä koskeva hakemus (word) toimitetaan Kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämisyhdistyksen alaiselle Kuntoutuksen erityispätevyystoimikunnalle, joka esittää hyväksymänsä hakemukset Lääkäriliiton varatoiminnanjohtajalle. Kuulusteluiden järjestämisessä ja erityispätevyyden myöntämisessä noudatetaan Suomen Lääkäriliiton päätöksiä ja ohjeita.
6. Kuntoutuksen erityispätevyystoimikunta
Kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämisyhdistyksen hallitus nimeää kuntoutuksen alalla käytännön työtä tekevistä erikoislääkäreistä kahdeksanjäsenisen toimikunnan. Jäsenten toimikausi on neljä vuotta ja vuosittain erovuorossa on kaksi jäsentä. Jäsenten tulee edustaa vähintään viittä erikoisalaa. Toimikunnan jäsenyys ei edellytä Kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämisyhdistyksen jäsenyyttä. Erityispätevyystoimikunnasta on säädetty tarkemmin erillisillä säännöillä.
Kuntoutuksen erityispätevyystoimikunta 1.1.2021 lähtien:
Helena Mäenpää puheenjohtaja, etunimi.sukunimi@hus.fi, 050 427 9674
Teemu Takala, varapuheenjohtaja, etunimi.sukunimi@pohjola.fi
Mika Pekkonen, sihteeri, etunimi.sukunimi@verve.fi
Tanja Laukkala
Raija Kerätär
Susanna Melkas
Tuomo Määttä
Timo Pohjolainen
Kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämisyhdistys
Yhteyshenkilö
erityispätevyystoimikunnan sihteeri
Mika Pekkonen, etunimi.sukunimi@verve.fi