Itsenäisellä elinkeinonharjoittamisella tarkoitetaan sellaista toimintaa, jossa terveydenhuollon ammattihenkilö ei ole julkisessa virassa eikä muussakaan palvelussuhteessa, vaan tuottaa palvelut itsenäisesti suoraan asiakkaalle.
Kaikki lääkärin ammattiin johtavan peruskoulutuksen Suomessa suorittaneet voivat ryhtyä elinkeinonharjoittajiksi. Valvirasta on haettava kirjallisesti lupa harjoittaa lääkärin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä. Ennen toiminnan aloittamista on oltava rekisteröitynä sekä palveluntuottajaksi että palveluyksiköksi. Ks. tarkemmin kohdasta Rekisteröinti alla.
Yksityislääkäritoimintaa koskevat mm. seuraavat säännökset:
- Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä
- Asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä
- Laki sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta
- Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä
Rekisteröinti
Elinkeinonharjoittamisen aloittaminen – rekisteröinti viranomaisille
Laki sosiaali- ja terveyspalvelujen valvonnasta tuli voimaan 1.1.2024. Rekisteröinti koskee lain voimaantulon jälkeen haettavia rekisteröintejä. Toimintaa ei saa aloittaa, ennen kuin rekisteröintihakemus on hyväksytty.
Jos lääkäri on lain voimaantullessa jo harjoittanut toimintaansa ja aiemman lain nojalla tehnyt ilmoituksen ammatinharjoittajaksi tai hakenut lupaa yhtiömuotoiselle toiminnalle, ei uutta rekisteröintiä tarvita, koska Valvira ja AVI:t ovat huolehtineet viran puolesta tietojen siirtämisestä uuteen Soteri-rekisteriin. Nämä ns. "vanhat toimijat" saavat siis jatkaa toimintaansa kuten ennenkin. Sen sijaan 1.1.2024 jälkeen yrittäjäksi ryhtyvien osalta sovelletaan uusia säännöksiä. Vanhojen toimijoiden osalta uusia säännöksiä sovelletaan kuitenkin jos palveluntuottaja on hakenut aiemmalle toiminnalleen olennaisia, viranomaisen hyväksyntää edellyttäviä muutoksia, esimerkiksi toiminnan laajentamista.
Valvontalain mukainen rekisteröinti 1.1.2024 alkaen
Ennen toiminnan aloittamista palveluntuottajan on haettava rekisteröintiä, joka on kaksiosainen:
a) palveluntuottajaksi rekisteröityminen ja
b) palveluyksikön rekisteröinti.
Rekisteröintihakemukset laitetaan vireille sähköisesti. Lääkärin on myös maksettava rekisteröintiä koskevat maksut.
Siirry tästä palveluntuottajarekisteri Soteriin
- Ohje rekisteröintihakemuksen tekemiseen - sosiaali- ja terveydenhuollon valvontalain mukaiset rekisteröinnit.
- Apua lomakkeiden täyttöön liittyvissä ongelmissa: aluehallintoviraston asiakaspalvelu
- Mikäli toimit vain yhden aluehallintoviraston alueella, etkä voi käyttää sähköistä asiointia, voit asioida myös paperilomakkeella, jonka toimitat aluehallintoviraston kirjaamoon. (AVI päivittää parhaillaan sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyviä lomakkeitaan, joten kaikkia ao palveluihin liittyviä lomakkeita ei tällä hetkellä ole verkossa saatavilla.)
Huom! Valviran ilmoituksen mukaan rekisteröintiasiat ovat pahoin ruuhkautuneet vuodenvaihteesta 2024 lukien ja hakemusten käsittely tulee kestämään kuukausia.
Perusilmoitus - YTJ:lle
Ennen yksityisen terveydenhuollon ammattitoiminnan aloittamista, lääkärin on tehtävä yksityisen elinkeinonharjoittajan perusilmoitus rekisteriin merkitsemistä varten. Perusilmoitukseen merkitään elinkeinoharjoittajaa ja hänen elinkeinotoimintaansa koskevat perustiedot. Elinkeinonharjoittajalla ei välttämättä tarvitse olla toiminimeä. Vaikka toiminimi ei ole sinällään pakollinen, tulee ko. kaavakekenttä kuitenkin täyttää ja kirjoittaa silloin oma nimi.
Perustamisilmoitus tehdään verohallinnon ja patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) yhteiseen tietojärjestelmään, yritys- ja yhteisötietojärjestelmään (YTJ).
Ilmoitus voidaan tehdä joko sähköisesti tai paperilomakkeella. Sähköisesti ilmoitus tehdään YTJ-palvelun kautta. Palvelussa voi tehdä perustamisilmoitus kaupparekisteriin ja ilmoittautua verohallinnon arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, ennakkoperintärekisteriin ja työnantajarekisteriin. Perusilmoitus voidaan myös laittaa vireille lähettämällä Y3-lomake PRH:n ja verohallinnon yhteiseen postilokeroon PL 2000, 00231 Helsinki.
Patentti- ja rekisterihallitus antaa yksilöllisen Y-tunnuksen heti, kun ilmoitus kirjataan yritys- ja yhteisötietojärjestelmään.
Lisätietoja yritystietojärjestelmän verkkopalvelusta.
YEL-eläkevakuutus
Yrittäjien eläkelain (YEL) mukainen vakuutus on pakollinen, kun yrittäjä täyttää eläkelain piiriin kuulumisen edellytykset. YEL-vakuutuksesta karttuu YEL-eläke, ja vakuutuksessa vahvistetut työtulot vaikuttavat myös yrittäjän muuhun sosiaaliturvaan. YEL-vakuutusta ei voi korvata vapaaehtoisilla eläkevakuutuksilla.
Yrittäjäksi katsotaan henkilö, joka toimessaan ei ole työ- tai virkasuhteessa. Muut edellytykset lain piiriin kuulumiselle ovat:
- vakuutettu on 18–67-vuotias
- vakuutettu asuu Suomessa
- yrittäjätoiminta on kestänyt vähintään neljä kuukautta
- yrittäjä ei kuulu saman toiminnan perusteella muun eläkelajin piiriin
- arvioitu työtulo on (vuonna 2024) 9019,28 euroa vuodessa. Työtulolla hinnoitellaan yrittäjän työpanos. Tarkemmat ohjeet YEL-työtulon määrittämiseen löytyvät työeläkelakipalvelusta
YEL-lakiuudistus astui voimaan 1.1.2023. Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen yrittäjän eläkelain muuttamisesta (ks. pöytäkirja). Uudistuksen tarkoitus on parantaa yrittäjien turvaa sekä yhdenmukaistaa yrittäjän työtulon määrittely eri eläkeyhtiöissä. Uudistus keskittyy siihen, miten yrittäjän eläkevakuutuksen työtulo määritellään ja miten eläkeyhtiö sen tarkistaa. Lisätietoa uudistuksesta löytyy täältä.
Vakuutus pitää ottaa eläkevakuutusyhtiöstä tai alan yrittäjäeläkkeitä hoitavasta eläkekassasta neljän kuukauden kuluessa yritystoiminnan alkamisesta. Yrittäjän kaikki YEL-toiminta vakuutetaan yhdellä eläkevakuutuksella.
YEL-vakuutuksen tasoon kannattaa kiinnittää huomioita, sillä sen perusteella määräytyy paitsi yrittäjän eläke niin myös sairausvakuutus ym. sosiaaliturva.
Lisätietoja YEL-maksuista vuonna 2024 saa esimerkiksi Eläketurvakeskuksesta (www.etk.fi) ja eläkeyhtiöiden sivuilta (esim. www.ilmarinen.fi tai www.elo.fi).
Vastaanottotoiminnan sopimus
Kun lääkäri toimii itsenäisenä ammatinharjoittajana lääkäriasemalla on hyvä tehdä kirjallinen vastaanottotoiminnan sopimus, johon on kirjattu kummankin osapuolen oikeudet ja velvollisuudet.
Lääkäriliitto (SLL), Hammaslääkäriliitto (SHL) ja Lääkäripalveluyritykset ry (LPY) ovat kevään 2024 aikana yhdessä tarkastaneet ja neuvotelleet vastaanottotoiminnan mallisopimuksen ja siihen liittyvät liitesopimukset ym. asiakirjat. Sopimusta ja sen liitteitä suositetaan käytettäväksi pohjana sopimuksia laadittaessa. Kuluttajaviraston edellyttämät yleiset ehdot määrittelevät palveluista potilaaseen/asiakkaaseen nähden ja Kanta-sopimusmalli sekä tietojenkäsittelysopimus määrittelevät tietojärjestelmiin ja henkilötietojen käsittelyyn liittyviä kysymyksiä.
Vastaanottotoiminnan mallisopimus
Liite: Tietojenkäsittelysopimus
Tietosuoja
EU:n tietosuoja-asetuksen edellyttämät toimenpiteet ammatinharjoittajille
EU:n tietosuoja-asetuksen edellyttämät toimenpiteet v. 2018 edellyttivät muutoksia ja uusia liitteitä lääkärinvastaanottosopimukseen. Lääkäriliitto ja Hammaslääkäriliitto ovat laatineet jäsenilleen yhteiset ohjeet tietosuoja-asetuksen velvoittaman tietosuojaselvityksen laatimiseen sekä päivittäneet tietojenkäsittelysopimuksen uuden asiakastietolain (laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä 703/2023) nojalla.
Elinkeinonharjoittajana toimiva lääkäri on rekisterinpitäjä omien potilaidensa osalta. Silloin kun elinkeinonharjoittaja toimii oman yhtiönsä kautta, yhtiö on vastaavasti rekisterinpitäjä. Jos lääkäri on työsuhteessa, työnantaja on rekisterinpitäjä.
Tutustu tietosuoja-asetuksen velvoitteisiin ja tietosuojaselvityksen ohjeisiin tarkemmin täältä.
Toimintakertomus
Vuosittaisia toimintakertomuksia ei enää tarvitse toimittaa, sillä niistä luovuttiin uuden sosiaali- ja terveydenhuollon valvontalain voimaantulon myötä 1.1.2024. Palveluntuottajana ammatinharjoittajan pitää kuitenkin uuden lain myötä kirjautua kerran vuodessa sähköiseen asiointiin tarkistamaan tietojensa ajantasaisuus.
Sivutoimen ilmoittaminen
Kunnallisen viran ohella lääkäri ei saa pitää ilman työnantajan lupaa sivutointa, jos sivutoimen harjoittaminen edellyttää työajan käyttämistä. Jos sivutoimen harjoittamiseen ei käytetä työaikaa, riittää ilmoitus työnantajalle.
Sivutoimi voidaan kieltää, jos sen hoitaminen haittaa viranhaltijan virkatehtävien suorittamista tai muuten työnantajan toimintaa. Yleensä kunnallisella työnantajalla ei ole laillista perustetta kieltää sivutointa. Työnantaja voi kuitenkin harkita sivutoimen harjoittamisen kieltämistä esimerkiksi, jos viranhaltija on sivutoimen vuoksi toistuvasti esteellinen viranhoidossa tai viranhaltijan puolueettomuus vaarantuu. Lisätietoja laista kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta.
Valtion palveluksessa olevien lääkärien sivutoimien harjoittamista säännellään valtion virkamieslaissa. Säännökset vastaavat sisällöltään kuntasektorilla noudatettavia säännöksiä.
Elinkeinonharjoittamistoiminnan lopettaminen
Kun elinkeinonharjoittaja lopettaa toimintansa on huolehdittava seuraavista asioista:
- Ilmoitus aluehallintovirastolle (AVI) 30 päivän kuluessa siitä, kun palvelujen antaminen lopetetaan.
- Ilmoitus verottajalle ennakkoperintärekisteristä poistamista varten ja kaupparekisteriin. Ilmoituksen voi tehdä PRH:n ja Verohallinnon yhteisessä sähköisessä palvelussa ytj.fi-verkkosivustolla tai paperilomakkeilla Lomake Y6.
- Ilmoitus Eläkevakuutusyhtiöön YEL:n lakkauttamista varten.
- Jos ammattitoimintaa varten on otettu vapaaehtoisia vakuutuksia tulee myös niiden lopettamisesta huolehtia. Lääkäriliiton ottaman potilasvakuutuksen osalta ei vaadita mitään erillistä lopettamisilmoitusta, koska se jatkuu niin kauan kuin lääkäri on liiton jäsen.
Potilasasiakirjojen asianmukainen säilytys
Jos sosiaali- tai terveydenhuollon palveluntuottaja lopettaa toimintansa (tai toiminta on loppumassa), sen täytyy toimittaa rekisterinpitoonsa kuuluneet sähköiset ja paperiset potilas- ja asiakasasiakirjat Kelaan. Arkistointi muuttui lakisääteiseksi, kun uusi asiakastietolaki tuli voimaan 1.1.2024.
Kelan arkistointipalvelu on tarkoitettu yksityisille sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajille, joiden toiminta on kokonaan loppunut (tai loppumassa). Uusi laki koskee myös palveluntuottajia, joiden toiminta on loppunut ennen lain voimaantuloa.
Mitä asiakirjoja arkistointivelvoite koskee?
Kelan arkistointipalveluun täytyy toimittaa palveluntuottajan rekisterinpitoon kuuluneet potilas- ja asiakasasiakirjat.
Aineistoja ei kuitenkaan toimiteta Kelaan, jos
- palveluntuottaja on toimittanut ne hyvinvointialueelle tai Helsingin kaupungille
- palveluntuottaja on toimintansa aikana tallentanut ne Kanta-palvelujen Potilastiedon arkistoon
- arkistointivelvollisuus kuuluu sopimuksen perusteella kunnalle, kuntayhtymälle tai toiselle yritykselle.
Kela toimii jatkossa yhteyspisteenä tietopyynnöille
Hyvinvointialueet, Helsingin kaupunki ja Kela ovat 1.1.2024 alkaen yhteisrekisterinpitäjiä toimintansa lopettaneiden palveluntuottajien aineistoille. Kela toimii yhteyspisteenä, jonne asiakas voi tehdä asiakirjoja koskevan tietopyynnön. Kela välittää tietopyynnöt hyvinvointialueelle tai Helsingin kaupungille, joka huolehtii tietojen luovutuksesta asiakkaalle. Kelan tehtävänä on myös varmistaa tietojen turvallinen säilytys ja säilytysajan päätyttyä niiden turvallinen hävittäminen.
Sopimus ja aineistojen toimittaminen Kelaan
Palveluntuottaja ja Kela laativat aina kirjallisen sopimuksen aineistojen siirrosta ennen kuin asiakirjat voi toimittaa Kelan arkistointipalveluun. Kela tarvitsee sopimusta varten tiedot palveluntuottajasta, asiakirjojen siirtäjästä ja siirrettävästä aineistosta.
Kelan arkistointipalveluun voi lähettää sähköisessä ja paperimuodossa olevat asiakirjat ja tiedot. Palveluntuottajan täytyy kuitenkin järjestää aineisto Kelan ohjeen mukaan. Digitaalisessa muodossa olevat aineistot täytyy toimittaa Kelaan ulkoisella tallennusvälineellä.
Kelan arkistointipalvelusta saa tarkempaa tietoa Kelan sivuilta, jossa on myös valmis lomake, joka tulee täyttää ja palauttaa suojatulla sähköpostilla osoitteeseen toimintansa.lopettaneet@kela.fi
Lisätietoja saa Kelan sivuilta:
- www.kela.fi
- Potilas- ja asiakasasiakirjojen arkistointipalvelu (kela.fi)
- Asiakastietolaki (finlex.fi)
Yksityislääkärin kirjanpito
Elinkeinonharjoittaja on toiminnastaan kirjanpitovelvollinen. Kirjanpitovelvollisuus käsittää vain ammattitoiminnan eikä esimerkiksi yksityistaloutta. Useimmiten kirjanpito kannattaa antaa tilitoimiston hoidettavaksi.
Kaikkien kirjanpitovelvollisten on noudatettava hyvää kirjanpitotapaa, joka edellyttää kirjanpidossa asiaankuuluvaa huolellisuutta, riittävää tarkkuutta ja selvyyttä sekä totuudenmukaisuutta. Selvyys merkitsee sitä, että kirjanpidon tiedot ovat helposti ja oikein luettavissa ja tarkastettavissa. Totuudenmukaisuus puolestaan vaatii, että kirjanpidon perusteet ja eri erien sisällöt ovat oikein merkityt ja riittävän tarkasti esitetyt. Tuloslaskelmasta tulee käydä selville, miten tilikauden tulos on muodostunut. Yhdenkertainen kirjanpito riittää.
Lisätietoja kirjanpitolaista- ja asetuksesta.
Verotus
Elinkeinonharjoittaja huolehtii itse ennakkoperintärekisteriin ilmoittautumisesta, josta on omat ohjeensa oheisessa Y3-lomakkeen täyttöohjeessa.
Perustamisilmoituksessa uutta elinkeinonharjoittajaa pyydetään ilmoittamaan arvioidut tuotot ennakkoveron määräämistä varten. Tuottoja arvioitaessa on pyrittävä siihen, että niiden pohjalta määrättävä ennakkovero vastaisi mahdollisimman hyvin lopullisen veron määrää. Seuraavina vuosina verottaja lähettää ennakkoverolipun automaattisesti.
Ennakkoveroon voidaan hakea muutosta jo verovuoden kuluessa. Sitä voidaan sekä alentaa että korottaa ammatinharjoittajan hakemuksesta, ja vielä verotusvuoden päätyttyäkin on mahdollista maksaa ns. ennakon täydennysmaksua. Ammatinharjoittajat välttyvät jäännösveron korolta verotuksessa, jos maksavat riittävän suuruisen ennakon täydennysmaksun viimeistään verovuotta seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä.
Lääkäriliitto järjestää vuosittain jäsenille maksuttoman verokoulutustilaisuuden.
Lisätietoja: www.vero.fi ja www.veronmaksajat.fi
Lääkärinpalkkion määrää lääkäri
Toimiessaan itsenäisenä elinkeinonharjoittajana lääkäri määrää palkkionsa itse. Lääkärin perimän palkkion tulee vastata:
- vastaanoton kustannusrakennetta
- henkilökohtaista osaamista
- kulloistakin kilpailu- ja markkinatilannetta sekä
- muita palvelun antamiseen liittyviä olosuhteita.
Palkkioiden määrittelyssä auttaa ammatinharjoittajia varten kehitetty Lääkäriliiton jäsenpalvelu Practicus-laskuri (kirjaudu sisään Fimnet-tunnuksilla). Lääkäriliitto ei saa antaa ohjeita palkkiohinnoitteluun.
Kuluttajansuojalain markkinointisäännösten mukaan markkinoinnissa on annettava tuotteesta tai palvelusta olennaiset tiedot ja hinta on katsottu juuri tällaiseksi olennaiseksi tiedoksi. Lääkäriliitto suosittelee, että hintatiedot ovat edelleen potilaalle vaivattomasti saatavilla.
PuhTi -järjestelmän (puhelin- ja e-reseptien tilityspalvelu) käyttö Lääkäriliiton jäsenten osalta päättyi 31.12.2023.
Lääkäriliittojen neuvottelujärjestö ry:n päätöksen myötä palvelu on 1.1.2024 lähtien ainoastaan Suomen Eläinlääkäriliitto ry:n jäsenten käytettävissä.
Potilasvakuutus ja vastuu- ja oikeusturvavakuutus jäsenetuina
Suomen Lääkäriliitto on ottanut jäseniään varten OP Vakuutuksesta potilasvakuutuksen sekä ammattihenkilön vastuu- ja oikeusturvavakuutuksen. Vakuutusmaksun OP Vakuutukselle maksaa kokonaisuudessaan liitto. Potilas- ym. vakuutukset tulevat automaattisesti itsenäisille ammatinharjoittajille, joten niitä ei tarvitse erikseen hakea, vaan vakuutukset ovat voimassa heti, kun ammatinharjoittajatoiminta aloitetaan.
Lääkäriliiton ottama potilasvakuutus koskee vain itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivia liiton jäseniä. Lääkäriä pidetään itsenäisenä ammatinharjoittajana, jos palkkio hänen antamastaan hoidosta suoritetaan hänelle itselleen ja hän on itse vastuussa palkkiotulojensa selvittämisestä ja niistä maksettavien verojen suorittamisesta.
Linkin Pohjolan lääkäreille suunnattuun verkkopalveluun löydät Vakuutukset-sivulta. Nähdäksesi sivun kokonaisuudessaan, kirjaudu sisään Fimnet-tunnuksilla.
Potilasvahingot
Potilasvahinkolailla turvataan potilaille Suomessa annetun terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä aiheutuneesta henkilövahingosta korvaus ilman tuottamuksen tai syyllisyyden osoittamista.
Potilasvakuutuskeskuksella on potilasvahinkolain perusteella oikeus saada maksutta salassapidon estämättä kaikki vakuutusasian ratkaisemisessa tarvittavat tiedot. Jos potilas ei ole tyytyväinen potilasvakuutuskeskuksen ratkaisuun, hän voi saattaa asian potilasvahinkolautakunnan ratkaistavaksi. Potilasvahinkolautakunta antaa ratkaisusuosituksen korvausasiassa, ja jos potilas on edelleen tyytymätön, voi hän saattaa asian tuomioistuimen ratkaistavaksi.
Lisätietoja saat Potilasvakuutuskeskuksesta.
Potilasasiakirjat – elinkeinonharjoittaja on rekisterinpitäjä
Asiakastietojen rekisterinpitäjänä toimivat lääkäriasema pääliittyjänä oman henkilöstönsä tuottamien asiakasasiakirjojen osalta ja yksityisenä elinkeinonharjoittajana toimiva lääkäri omassa toiminnassaan syntyvien asiakasasiakirjojen osalta (asiakastietolaki 13 §).
Lääkäriasema ja elinkeinonharjoittajana toimiva lääkäri sopivat pykälän mukaisesti erillisellä sopimuksella asiakastietojen käsittelyyn liittyvistä tehtävistä ja vastuista sekä varmistavat, että asiakasasiakirjoihin sisältyvien tietojen salassapitoa ja vaitiolovelvollisuutta koskevia säännöksiä noudatetaan.
Asiakastietolain 70 §:n mukaisesti kukin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantaja ja Kansaneläkelaitos ovat sosiaali- ja terveydenhuollossa syntyneiden luovutuslokien ja tiedonhallintapalvelun sekä tahdonilmaisupalvelun yhteisrekisterinpitäjiä.
Kts. Liite: Kanta-sopimusmalli
Potilasasiakirjojen laatiminen, säilyttäminen ja niistä tietojen antaminen sekä salassapito
Potilastietojen laatimisesta, säilyttämisestä ja niistä tietojen antamisesta sekä salassapidosta säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetussa laissa (703/2023). Myös erityislainsäädännössä on salassapitoon ja tietojen luovutukseen liittyviä säännöksiä.
Lääkärin salassapitovelvollisuuden tarkoituksena on varmistaa hoidon kannalta välttämätön luottamuksellinen suhde lääkärin ja potilaan välillä. Yksityislääkärillä salassapitovelvollisuuden merkitys korostuu, sillä yksityislääkärin vastaanotolle hakeutuessaan potilas usein arvostaa nimenomaan hoitosuhteen luottamuksellisuutta ja terveydentilaansa liittyvien asioiden yksityisyyttä. Lääkärin tulee siis aina pitää mielessä salassapitovelvollisuutta koskevat eettiset ja juridiset normit. Lääkärin salassapitovelvollisuutta on selvitetty yksityiskohtaisemmin ja laajemmin Lääkärin etiikka-kirjassa.
Lääkärillä on yleensä oltava potilaan lupa antaa tätä koskevia tietoja, mutta on myös tilanteita, joissa lääkäreillä on lainsäädäntöön perustuva oikeus tai velvollisuus antaa näitä tietoja. Lääkärillä on esimerkiksi ilmoitusvelvollisuus tarttuvien tautien, syntymän ja kuoleman rekisteröinnin, kuolemansyyn selvittämisen ja lastensuojeluasioiden osalta. Ilmoitusvelvollisuutta on viime vuosina laajennettu.
Lääkärin salassapito voi väistyä rikostutkinnassa tai esim. ajo-oikeuden tai ampuma-aseluvan myöntämistä harkittaessa.
Tarkempaa tietoa potilastietojen laatimisesta, säilyttämisestä ja niistä tietojen antamisesta sekä salassapidosta saa STM:n Oppaasta sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä.
Sähköinen sairauskertomus
Yksityisen terveydenhuollon palvelujen antajan tulee liittyä kansallisen potilastiedon arkistoon, jos hän säilyttää potilasasiakirjoja sähköisesti. Esimerkiksi lääkäriasemalla toimivan ammatinharjoittajan on syytä selvittää, miten kyseisessä toimipisteessä käytännössä menetellään. Jos ammatinharjoittaja pitää pientä kotivastaanottoa eikä tarkoituksena ole potilasasiakirjojen pitkäaikaissäilytys sähköisesti, ei järjestelmään tarvitse liittyä.
Tietojen antaminen vakuutusyhtiöille
Vakuutusyhtiöt tarvitsevat hoitavalta lääkäriltä erilaisia tietoja vakuutusten myöntämistä ja vakuutuskorvausten ratkaisemista varten. Kyseessä voi olla lakisääteinen vakuutus (esim. työtapaturma- ja ammattitautivakuutus, liikennevakuutus) tai vapaaehtoinen vakuutus (esim. henkivakuutus, matkatapaturmavakuutus). Työtapaturma- ja ammattitautilaissa ja liikennevakuutuslaissa on säädetty siitä, että vakuutuslaitoksella on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada lääkäriltä tietoja tehtävänsä hoitamiseksi. Vapaaehtoisissa vakuutuksissa tietojen saanti perustuu vakuutusta tai korvausta hakevan omaan erityiseen valtuutukseen.
Vakuutusyhtiön pitää tietoja pyytäessään esittää täsmälliset perusteet oikeudelle saada tietoja, tietojen käyttötarkoitus sekä yksilöinti siitä, mitä tietoja nimenomaan halutaan. Tietopyynnöstä tulisi ilmetä mihin lainsäännökseen pyyntö perustuu.
Lääkäriliiton suositus potilastietojen luovuttamisesta
Tapaturma-asian korvauslautakunnan (Tako) yleisohje
Terveydentilatiedot, esimerkit (pdf)
Vastaanottotoiminnan laatu
Lääkärien ammatinharjoittamisen tavoitteena on tuottaa laadukkaita terveyspalveluja. Lääkäriltä se edellyttää sekä ammatillisen osaamisen että vuorovaikutustaitojen jatkuvaa kehittämistä.
Lääkäriliiton suositus vastaanottotoiminnan laadusta
Vuorovaikutus tärkeää
Hyvään vuorovaikutukseen kuuluu kuunnella ja perehtyä potilaan asiaan huolellisesti. Lääkärin on noudatettava hienotunteisuutta ja kunnioitettava potilaan itsemääräämisoikeutta ja yksilöllisiä tarpeita suorittaessaan haastattelua ja tutkimusta. Potilaalle pyritään tarjoamaan mahdollisuus asioida äidinkielellään.
Ongelmat pyritään ratkaisemaan potilaan ja lääkärin kesken. Jos tämä ei ole mahdollista, potilaalla tulee olla helposti saatavissa yksikön vastaavan lääkärin ja potilasasiamiehen yhteystiedot.
Ammatillisesta osaamisesta huolehdittava
Tutkimuksen ja hoidon on perustuttava lääketieteelliseen tietoon ja kokemukseen, hoitosuosituksiin ja yleisesti hyväksyttyihin menetelmiin. Hoitojen tulee olla kliinisesti vaikuttavia. Elinkeinonharjoittajan on itse huolehdittava riittävästä koulutuksesta, varattava aikaa ja panostettava siihen pysyäkseen nopeasti kehittyvän lääketieteen tasalla.
Elinkeinonharjoittamistoiminnan valvonta, kantelut ja valitukset
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) ohjaa ja valvoo lääkärien elinkeinonharjoittamista. Valvira ohjaa ja valvoo myös terveydenhuollon toimintayksiköitä, kuten sairaaloita, terveyskeskuksia ja yksityisiä lääkäriasemia. Alueellinen ohjaus- ja valvontavastuu on aluehallintovirastoilla.
Valvontaviranomaiset ryhtyvät selvittämään asiaa saapuneen kantelun tai valituksen pohjalta. Kynnys aloittaa tutkinta on hyvin matala. Selvittely lähtee siitä, että Valvira tai aluehallintovirasto hankkii kaikki asiaan liittyvät potilasasiakirjat. Kantelukirjoituksesta lähetetään jäljennös asianomaiselle lääkärille kirjallisen vastineen laatimista varten. Kun viranomainen on saanut lääkärin vastineen, voidaan asia joko ratkaista suoraan tai tarpeen vaatiessa hankkia lausunto erikoisalan pysyvältä asiantuntijalta.
Huomattava osa potilaiden kanteluista koskee lääkärin käyttäytymistä eikä niinkään varsinaisia hoitoratkaisuja. Kantelut voidaan tehdä joskus pitkän ajan jälkeen tapahtuneesta, joten lääkärin on usein vaikea muistaa yksityiskohtia kyseisestä hoitotilanteesta. Näin ollen onkin erityisen tärkeää laatia potilasasiakirjat mahdollisimman huolellisesti. Yksityislääkäri on lain mukaan velvollinen antamaan viranomaisille näiden pyytämät selvitykset salassapitosäännösten estämättä.
Kurinpito- ja rangaistusmenettelyyn joudutaan turvautumaan varsin harvoin. Seuraukset painottuvat ohjeiden antamisiin ja huomautuksiin, jotka tarkoittavat, että menettely ei ole ollut paras mahdollinen, mutta ei kuitenkaan niin virheellinen, että olisi ollut syytä turvautua varsinaisiin rangaistusmenettelyihin. Kirjallinen varoitus annetaan silloin, kun halutaan käyttää kurinpito- ja rangaistusmenettelyä, mutta ei kuitenkaan haluta rajoittaa lääkärin oikeuksia tai poistaa niitä.
Jos lääkärin elinkeinonharjoittamiseen liittyvä asia on esillä Valviran valvontalautakunnassa, on lääkärin useimmiten syytä käyttää oikeudellista avustajaa vastineen laatimisessa.
Lisätietoja Valvirasta.
Lääkäripalvelujen markkinointi
Markkinointia säänteleviä lakeja ovat mm. kuluttajansuojalaki. Kuluttaja-asiamies valvoo markkinoinnin lainmukaisuutta. Markkinaoikeus voi kieltää sakon uhalla elinkeinonharjoittajaa jatkamasta lainvastaista markkinointia. Lisätietoja Kilpailu- ja kuluttajavirastosta.
Lääkäriliiton jäsenten on noudatettava myös liiton antamia lääkäreitä ja lääkärinpalveluja koskevia markkinointiohjeita. Ohjeet on käyty läpi yhdessä Kuluttajaviraston kanssa ja Kuluttajavirasto on hyväksynyt ne myös omiksi ohjeikseen.
Lääkäriliitolla on erillinen markkinoinnin valvontalautakunta, joka valvoo liiton markkinointiohjeiden noudattamista, vaikka jokaisen lääkärin on omalta osaltaan ja vastaavan lääkärin palveluja tuottavan yhteisön osalta huolehdittava siitä, että markkinointi on ohjeiden mukaista.
Koska markkinointiin liittyy myös eettisiä näkökohtia, on liiton jäsenten noudatettava markkinoinnissa myös liiton antamia eettisiä ohjeita.
Yrittäjän työttömyysturva
Yrittäjälääkärikin voi vakuuttaa itsesi työttömyyden varalta.
Päätoimiset yrittäjät ja ammatinharjoittajat voivat halutessaan vakuuttaa itsensä työttömyyden varalta Suomen yrittäjäin työttömyyskassassa tai Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassassa. AYT:n kassa on fuusioitunut 1.1.2020 alusta Suomen yrittäjäin työttömyyskassaan.