(Hyväksytty hallituksen kokouksessa 23.4.1992, tässä viittaukset muutettu nykyisin voimassa olevaan hallintolakiin)
Viranhaltijoiden ja työntekijöiden esteellisyydestä on säädetty hallintolaissa (434/2003). Laki koskee myös kuntien ja kuntainliittojen palveluksessa olevia lääkäreitä, jotka osallistuvat hallintoasioiden valmisteluun ja päätöksentekoon viranomaisessa. Lääkäriliiton näkemyksen mukaan erityisesti tulosvastuussa olevien lääkäreiden tulee perehtyä hallintolain määräyksiin. Jokaisen hallintoasioiden käsittelyyn osallistuvan lääkärin velvollisuutena on ensisijaisesti itse arvioida, onko hänen asemansa tai toimintansa sairaalan tai terveyskeskuksen ulkopuolella sellaista, ettei luottamus hänen puolueettomuuteensa viranomaistoiminnassa vaarannu. Yksityiskohtaiset määräykset esteellisyysperusteista on lueteltu hallintolain 28 §:ssä.
Ostopalveluiden päätöksentekoon tai valmisteluun osallistuva lääkäri ei saa olla hallituksen tai rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana taikka sitä vastaavassa asemassa, jossa hän merkittävässä määrin voi vaikuttaa päätöksentekoon yrityksessä, joka pysyvästi harjoittaa ostopalvelutoimintaa sairaalan tai terveyskeskuksen kanssa. Lääkäri ei saa toimia myöskään tällaista toimintaa harjoittavan yksityisen laitoksen terveydenhuoltopalveluista vastaavana johtajana.
Hallintolain mukaan lääkäri ei esteellisenä saa käsitellä asiaa eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä paitsi milloin esteellisyys asian laadun vuoksi ei voi vaikuttaa ratkaisuun tai asian käsittelyä ei voida lykätä. Sen mukaisesti lääkärin tulee, mikäli hän katsoo olevansa lain tarkoittamassa esteellisyyssuhteessa käsiteltävään hallintoasiaan, pidättäytyä tämän asian valmistelusta ja osallistumisesta päätöksentekoon. Mikäli esteellisyys on pysyvää, tulee lääkärin oma-aloitteisesti luopua sellaisesta asemastaan tai sellaisista virka- tai työtehtävien ulkopuolisista tehtävistä, jotka perustavat esteellisyyden. Epäselvissä tapauksissa tulee lääkärin hankkia ohjeet asianomaiselta esimieheltään taikka sairaalan tai terveyskeskuksen johdolta.
Väestövastuussa tai muussa julkisessa virassa toimivan lääkärin ei tule ohjata potilaita yksityisvastaanotolleen siten, että tämä toiminta on ristiriidassa hänen virkavelvollisuuksiensa kanssa. Potilaalla tulee kuitenkin olla oikeus valita hoitava lääkärinsä.
Virkasuhteen ulkopuolisen toiminnan osalta lääkärin tulee noudattaa sivutoimilupaa ja sivutoimi-ilmoitusta koskevia virkasäännön määräyksiä. Mikäli lääkäri katsoo, että hänen toimintansa saattaa olla ristiriidassa hänen virkavelvollisuuksiensa kanssa tai aiheuttaa hänen työnantajalleen vahinkoa, tulee hänen epäselvissä tapauksissa muutoinkin ilmoittaa siitä työnantajalleen tai hankkia työnantajansa suostumus toimintaansa.