Hyväksytty Lääkäriliiton hallituksessa 12.5.2022.
Lääkärin etiikan periaatteet ohjaavat lääkärin toimintaa kaikissa toimintamuodoissa ja myös silloin, kun lääkäri harjoittaa toimintaansa etälääketieteen keinoin. Lääkäriä koskevat terveydenhuollon ja muun lainsäädännön sekä viranomaisten antamat ohjeet velvoittavat lääkäriä vastaavalla tavoin kuin ammattia yleisesti harjoitettaessa.
Etälääketieteeseen liittyy kuitenkin tiettyjä erityispiirteitä, jonka johdosta tällä suosituksella on haluttu viranomaisohjeistuksen lisäksi antaa vielä tarkempia ohjeita.
Etälääketieteessä potilaan tutkiminen, tarkkailu, hoito, diagnostiikka, hoitoon liittyvä päätöksenteko ja suositukset perustuvat erilaisilla viestintäjärjestelmillä välitettyihin tietoihin ja dokumentteihin. Palvelut toteutetaan nykyteknologian keinoin esimerkiksi puhelimen, videovälitteisen Internet-yhteyden, suojatun sähköpostiyhteyden, etämonitoroinnin tai välitettyjen kuvien kautta.
Määritelmä kattaa myös terveydenhuollon ammattilaisten väliset konsultaatiot, mutta tämä suositus koskee ensisijaisesti potilaan ja lääkärin välistä yhteydenpitoa. Pelkkä yleinen, anonyymisti toteutettu terveysneuvonta ei kuulu etäpalveluihin eikä tämän suosituksen piiriin.
Etälääketieteen harjoittaminen
Kehittyvä teknologia lisää mahdollisuuksia harjoittaa lääkärin ammattia, tehostaa työvoiman ja laitteiden käyttöä sekä parantaa potilaiden diagnostiikkaa ja hoitoa. Etälääketieteen palveluiden vaatima erityisosaaminen on otettava huomioon lääketieteen opetuksessa ja täydennyskoulutuksessa.
Mikäli lääkäri käyttää etälääketieteen keinoja potilas-lääkärisuhteessa, hän ottaa potilaasta ammatillisen vastuun. Itsenäinen etävastaanottotoiminta edellyttää riittävää osaamista ja valmistumisen jälkeistä työkokemusta.
Etälääketieteen palveluiden tarjoamiseen rajan yli ei ole kaikki tilanteet kattavaa lainsäädäntöä. Etälääketieteen keinoja käyttävän lääkärin on aina varmistettava viranomaisilta, että hänellä on ammatinharjoittamislupa siinä maassa, minkä lainsäädäntöä hänen toimintaansa sovelletaan.
Suomalainen potilasvakuutus on voimassa vain niissä tapauksissa, joissa sekä potilas että lääkäri ovat fyysisesti Suomessa. Jos potilas tai lääkäri tai molemmat ovat ulkomailla ja hoito toteutetaan etäyhteydellä, potilasvakuutuslakia ei lähtökohtaisesti sovelleta. Jos hoitosuhde on muodostunut Suomessa ja potilas tai lääkäri on sattumanvaraisesta syystä tilapäisesti ulkomailla ja hoito järjestetään etäyhteyksin, voidaan potilasvakuutuslakia poikkeuksellisesti soveltaa.
Potilasvakuutuksen lisäksi etälääketieteen palveluja tarjoavan lääkärin tulee huomioida myös Suomen ja eri maiden maahantuloon ja työntekoon liittyvät ilmoitus- yms. velvollisuudet, tietosuoja-, verotus- ja sosiaaliturvakäytännöt sekä muu vakuutusturva.
Lääketieteen opiskelijat
Etävastaanottotoiminta soveltuu lääkärin sijaisena toimivalle lääketieteen opiskelijalle rajoitetusti ja vain silloin, kun tosiasiallinen seniorituki voidaan taata. Potilas tulee voida kutsua vastaanotolle matalalla kynnyksellä. Ensisijaisesti opiskelijan etävastaanotto voi soveltua potilaan jatkohoidon kysymyksiin, kuten esimerkiksi koetulosten ilmoittamiseen ja jatkohoito-ohjeiden täsmentämiseen. Diagnostiikkaa vaativassa kontaktissa potilaaseen tulee olla varovainen ja suosia lähivastaanottoja. Lääketieteen opiskelijan työn ei tule koostua yksinomaan etätoiminnasta.
Potilas-lääkärisuhde
Etälääketieteen palvelut ja etäkonsultaatiot on aina järjestettävä yhteisymmärryksessä potilaan kanssa. Etäpalveluun tulee olla potilaan suostumus, jollaiseksi voidaan katsoa esimerkiksi etävastaanottoajan varaaminen. Etälääketieteessäkin potilas-lääkärisuhteen tulee perustua luottamuksellisuuteen, molemminpuoliseen kunnioitukseen, lääkärin riippumattomuuteen ja potilaan autonomiaan. Lääkärin ja potilaan on voitava luotettavasti tunnistaa toisensa.
Lääkärin vastuu hoidosta on etälääketieteen menetelmiä käytettäessä sama kuin hoitosuhteessa yleensäkin. Lääkärin tulee varoa kaikkea väärinymmärtämistä eikä ammattikieltä tule käyttää tarpeettomasti. Potilas tulee kutsua vastaanotolle, kun tilanne saattaa vaatia henkilökohtaista tukea (esimerkiksi huonot uutiset) tai hoitoon liittyvä tieto on potilaalle vaikeasti ymmärrettävää.
Lääkäri voi antaa etälääketieteen palveluja vain, jos potilaasta on riittävästi tietoa. Edellytykset oikeisiin ja perusteltuihin lääketieteellisiin ratkaisuihin tulee olla olemassa. Koska etävastaanotto tyypillisesti kaventaa informaatiota potilaasta, hänet tulee herkästi ohjata vastaanotolle.
Etälääketieteen mahdollisuudet, heikkoudet ja riskit hätätilanteissa tulee tiedostaa. Jos etälääketieteeseen on hätätilanteessa turvauduttava, potilaan terveyteen kohdistuva uhka ja hänen luonaan olevien henkilöiden osaaminen ja ammattitaito ratkaisevat mahdollisten neuvojen tai hoitosuositusten antamisen.
Etälääketieteen palvelujen laatu ja turvallisuus
Lääketieteen teknologia kehittyy, erikoisalat eriytyvät ja potilaiden tarpeet ovat yhä yksilöllisempiä. Myös pitkät etäisyydet saattavat muodostaa merkittävän haasteen vastaanotolle hakeutumiselle. Näin etälääketiede saattaa olla tarkoituksenmukainen keino järjestää palveluita.
Lääkäreiden ja palveluntarjoajien tulee muistaa etävastaanottotoimintaan liittyvät rajoitteet. Etävastaanottotoiminta itsessään ei saa olla palveluntarjoajalle itsetarkoituksellinen toiminnan tavoite vaan yksi työväline. Etälääketiedettä ei tule käyttää yksinomaan taloudellisten kannustimien tai kustannusten hillinnän takia.
Esimerkiksi työnantajasta johtuva paine lisätä etäpalveluita voi yksittäisen lääkärin näkökulmasta olla ristiriidassa potilasturvallisuuden sekä lääkärin autonomian ja työturvallisuuden kanssa. Chat-vastaanottoja tehtäessä tulee samanaikaisesti auki olevien yhteyksien määrä rajata siten, etteivät potilasturvallisuus tai palvelun laatu vaarannu. Lääkärillä on oikeus ja velvollisuus kieltäytyä etäpalveluista, jos työtä ei voi tehdä potilaan hyvän hoidon, potilasturvallisuuden ja tietosuojan edellyttämällä tavalla.
Etälääketieteen keinoja käyttävä lääkäri ja hänen organisaationsa vastaavat tarjottujen palvelujen laadusta ja potilasturvallisuudesta. Lääkäri ei saa käyttää etälääketieteen keinoja työtehtävissään ilman, että on varmistettu palvelujen tuottamisessa tarvittavan välineistön ja ohjelmistojen riittävä laatu, toimintakunto sekä tietosuojaa ja tietoturvaa koskevien säännösten vaatimukset. Palveluntarjoajien on huolehdittava lääkärien perehdyttämisestä etälääketieteen järjestelmiin ja työvälineisiin sekä tarjottava tukea mahdollisissa ongelmatilanteissa.
Lääkäri voi tehdä potilasta koskevia ratkaisuja, esittää mielipiteitään ja antaa suosituksiaan vain, jos hän on arvioinut saamansa tiedot määrältään ja laadultaan riittäviksi ja ratkaistavana olevaa ongelmaa koskeviksi.
Lääkärintodistuksen diagnoosi, arvio ja johtopäätökset voivat perustua etälääketieteen palveluissa tehtyihin havaintoihin vain, jos lääkäri on arvioinut saamansa tiedot määrältään ja laadultaan riittäviksi ja ratkaistavana olevaa asiaa koskeviksi. Lääkärin tulee todistuksessaan nimenomaisesti todeta, mihin tietolähteisiin todistus perustuu, ovatko tiedot yhdensuuntaisia ja mitä virhelähteiden mahdollisuuksia niihin liittyy.
Myös käyttäessään etälääketieteen keinoja lääkärin tulee varmistua, että potilaan apuna on tarvittaessa riittävästi koulutettua henkilökuntaa, potilas on ymmärtänyt annetut ohjeet ja potilaan jatkohoito on turvattu.
Potilasasiakirjat ja tietojen salassapito
Potilaan ja lääkärin välinen yhteydenpito etälääketieteen palveluissa on yhtä luottamuksellista kuin muussakin lääkärin toiminnassa, ja lääkäri on osaltaan vastuussa potilaan tietojen pysymisestä salassa.
Etälääketiedettä käytettäessä salassapitomääräyksiin ja tietosuojaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. Lääkärin tulee käyttää vain sellaisia tiedonvälitys- ja tallentamistapoja, joiden salassapito ja tietosuoja täyttävät voimassa olevien säädösten vaatimukset. Lääkärin tulee ohjata potilas käyttämään suojattua järjestelmää, mikäli hän vastaanottaa potilaan oma-aloitteisesti lähettämiä hoitosuhteeseen liittyviä tietoja esimerkiksi salaamattoman sähköpostin välityksellä.
Myös etälääketieteen keinoja käyttäessään lääkärin tulee huolehtia potilasasiakirjojen asianmukaisesta laatimisesta ja muista STM:n asetuksessa potilasasiakirjoista säätämistä velvoitteista. Lääkärin havainnoista, suosituksista ja etälääketieteen keinoin annetuista palveluista sekä potilaan tunnistamisesta on tehtävä asianmukaiset merkinnät.
Potilaan tietoja ja häntä koskevia asiakirjoja voidaan välittää toiselle lääkärille tai muille terveydenhuollon ammattihenkilöille vain laissa säädetyin edellytyksin ja salassapitoon liittyviä periaatteita kunnioittaen. Tietojen luovutus tapahtuu potilaan pyynnöstä tai hänen suostumuksellaan ja vain siinä laajuudessa, jonka potilas hyväksyy. Välitettyjen tietojen täytyy liittyä ratkaistavana olevaan ongelmaan. Tietojen luovutuksesta täytyy tehdä lain edellyttämät potilasasiakirjamerkinnät.
Lisätietoa:
Lääkärin etiikka -kirjan luku ”Etälääketiede”
Valviran sivut ”Potilaille annettavat terveydenhuollon etäpalvelut”