Lääkäriliitto ja Tampereen yliopisto ovat toteuttaneet kyselytutkimuksen lääkärien eutanasiaa ja lääkäriavusteista itsemurhaa koskevista mielipiteistä
Tutkimuksen kohdejoukkona olivat kaikki Lääkäriliiton jäsenet. Tutkimukseen vastasi 8857 henkilöä ja vastausprosentti oli 31. Lääkäreiden mielipiteet eutanasian laillistamisesta jakautuvat voimakkaasti. Vähemmistö lääkäreistä voisi itse osallistua eutanasiaprosessiin. Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyyslääkärit suhtautuvat kriittisemmin eutanasian laillistamiseen ja siihen osallistumiseen kuin muut lääkärit. Operatiivisten ja diagnostisten alojen lääkärit suhtautuvat myönteisemmin eutanasian laillistamiseen kuin konservatiivisten alojen lääkärit.
Tutustu tutkimuksen tuloksiin.
Edellisen vastaavan tutkimuksen Lääkäriliitto toteutti vuonna 2020 (Tuloksia)
Kysely saattohoidon saatavuudesta terveyskeskusten johtaville lääkäreille
Perustason saattohoito oli johtavien lääkärien mielestä kohtuullisen hyvin saatavilla koko Suomessa, mutta eritystason ja vaativan erityistason palvelut ovat tarjolla vain reilussa puolessa terveyskeskuksista. Vastaajien esille tuomia kehittämiskohteita ovat mm. kotiin tuotavat saattohoitopalvelut ja henkilökunnan koulutus. Saattohoidon saatavuus -kyselyn tuloksia.
Kysely kuolevia potilaita hoitaville lääkäreille
Lääkäriliitto teki lääkäreille kyselyn saattohoidosta ja eutanasiasta keväällä 2017. Kyselyyn vastasi 290 lääkäriä (vastausprosentti 41). Saattohoitolakia toivoi suurin osa (71 %) kyselyyn vastanneista.
Väestökysely hoitoon pääsystä syksyllä 2021
Lääkäriliitto selvitti kansalaisten käsityksiä hoitoon pääsystä ja terveyspalveluista. Terveyskeskuksessa oli asioinut edellisen vuoden aikana 58 % vastaajista. Heistä 30 %:lla oli ollut ongelmia päästä terveyskeskukseen lääkärin vastaanotolle pitkien odotusaikojen takia. Vastaajia oli yhteensä 1 003.
- Yhteenveto väestökyselyn tuloksista (pdf)
- Väestökysely hoitoon pääsystä 2021 -raportti (pdf)
- Väestökysely hoitoon pääsystä 2017 -raportti (pdf)
Lääkärien ja väestön näkemykset vaihtoehtohoidoista samansuuntaisia
Lääkäriliitto on selvittänyt väestön ja lääkärien mielipiteitä vaihtoehtohoidoista ja joidenkin vaihtoehtohoitojen käyttöä. Väestö ja lääkärit ovat lähes yksimielisiä siitä, että lääkärin tulee keskustella potilaansa kanssa tämän käyttämistä vaihtoehtohoidoista ja tarvittaessa kertoa niiden haitoista. Väestö pitää luotettavimpina asiantuntijoina terveysasioissa alan tutkijoita ja koulutettuja ammattilaisia. Enemmistö vastaajista kannattaa vain näyttöön perustuvien hoitojen käyttöä ja rajoittaisi lainsäädännöllä vaihtoehtohoitojen tarjoamista joillekin potilasryhmille. Väestökyselyyn vastasi 1 414 henkilöä (vastausosuus 17,5 %). Lääkärien kyselyyn vastasi 834 työikäistä lääkäriä (vastausosuus 17,3 %).
- Tuloksia tiivistetysti
- Lääkärien kyselyn tulokset
- Väestökyselyn tulokset
- Lääkärien ja väestön tulosten vertailu
Tutkimus lääkehoitopäätöksiin vaikuttavista tekijöistä
Tutkimus selvitti tekijöitä, jotka vaikuttavat lääkäreiden lääkehoitopäätöksiin ja lääkkeenmääräämiskäytäntöihin. Tulosten avulla kehitetään lääkkeiden määräämiseen liittyviä työolosuhteita, työkaluja ja käytäntöjä. Kyselytutkimukseen vastasi 1800 lääkäriä. Tutkimus tehtiin Lääkäriliiton, Fimean ja Kelan yhteistyönä.
Väestökysely luottamuksesta terveydenhuoltojärjestelmää ja lääkäreitä kohtaan
Väestön luottamus terveydenhuoltojärjestelmää kohtaan on hyvällä tasolla. Luottamus terveydenhuollon osa-alueisiin kuitenkin vaihtelee. Se on korkein julkista erikoissairaanhoitoa ja matalin perusterveydenhuoltoa kohtaan. Työterveyshuolto ja yksityinen terveydenhuolto sijoittuvat tähän väliin. Luottamus lääkäreihin, lääkäreiden ammattitaitoon ja siihen, että lääkärit tekevät parhaansa potilaan hoidon suhteen, on korkealla tasolla. Luottamusta tutkittiin väestökyselyssä vuonna 2019. Tutkimuksen toteutti Kantar TNS Lääkäriliiton toimeksiannosta. Väestökyselyn tuloksia
Näkemyksiä terveydenhuollon tulevaisuudesta
Lääkäriliitto selvitti väestön, lukiolaisten, lääkärien ja terveyskeskusten johtavien lääkärien näkemyksiä terveydenhuollon tulevaisuudesta ja terveyspalveluiden digitalisaatiosta.
- Suomalaiset suhtautuvat myönteisesti terveydenhuollon digitalisaatioon, tiedote
- Väestön ja lääkärikunnan näkemyksiä terveydenhuollon tulevaisuudesta
- Raportti väestökyselyn tuloksista
- Lukiolaiset suhtautuvat väestöä ja lääkäreitä varauksellisemmin digitaalisten palveluiden käyttöön terveydenhuollossa (tiedote)
- Raportti lukiolaisille suunnatun kyselyn tuoksista
Lääkärit toivovat suosituksia sairauspoissaolojen kestosta - tutkimus 2014
Lääkärit toivovat vähintään joitakin sairauksia koskevia kansallisia suosituksia sairauspoissaolojen kestosta. Monet lääkärit pitävät nykyisiä käytettävissä olevia ohjeita ja suosituksia tärkeinä. Tiedot ilmenevät Kelan ja Lääkäriliiton yhteisestä kyselytutkimuksesta vuodelta 2014, johon vastasi yli 3 000 lääkäriä. Tutkimusraportti.
Sairauspoissaolotarpeen määrittämiseen liittyvä kyselytutkimus 2022
Lääkäreille sairauspoissaolon tarpeen arvioiminen ja todistusten laatiminen on tärkeä osa työnkuvaa. Vuonna 2022 tehty tutkimus selvitti lääkärien kokemuksia ja kehittämistoiveita tästä aihepiiristä. Lisäksi arvioitiin uusimman sairaspoissaolojen Käypä hoito -suosituksen vaikutusta. Tutkimus on jatkoa vuonna 2014 tehdylle tutkimukselle. Tutkimus oli Kelan rahoittama ja sen toteuttivat Lääkäriliitto ja Nordic Healthcare Group (NHG).
Tuloksemme osoittavat, että sairauspoissaolojen arviointiin liittyvät ongelmat ovat säilyneet samankaltaisina Käypä hoito -suosituksen julkaisun jälkeenkin. Vain pieni osa vastanneista lääkäreistä on tutustunut Käypä hoito -suositukseen. Tulostemme perusteella voidaan olettaa, että sairauspoissaolon arvioinnin Käypä hoito -suositusta pitäisi kehittää sairauskohtaiseksi ainakin osassa sairauksissa. Erityisesti mielenterveyden- ja käyttäytymisen häiriöihin määrättävien sairauspoissaolojen ohjeistukseen tulisi kiinnittää huomiota. Tutkimusraportti.