-
Terveydenhuollon laadun osatekijöitä ovat potilasturvallisuuden ja kustannustehokkuuden ohella lääketieteellinen asianmukaisuus, asiakaslähtöisyys, saatavuus ja vaikuttavuus.
-
Toiminnan laadun mittaaminen ja seuranta on välttämätöntä.
-
Kaikilla terveydenhuollon palveluntuottajilla on oltava laadunseurantajärjestelmä, jonka tieto kootaan kansallisiin rekistereihin.
-
Huonolaatuiset palvelut ovat potilasturvallisuusriski ja lisäävät kokonaiskustannuksia.
-
Potilaan kokemus on palveluiden laadun yksi keskeinen elementti.
Terveydenhuollon laatu koostuu useasta eri osatekijästä. Näitä ovat potilasturvallisuus, kustannustehokkuus, lääketieteellinen asianmukaisuus, asiakaslähtöisyys, saatavuus ja vaikuttavuus. Terveydenhuollon kaikessa toiminnassa tulisi tavoitella näiden tavoitteiden mahdollisimman hyvää toteutumista.
Tavoitteen saavuttaminen edellyttää ajantasaista tietoa toiminnan laadusta. Tätä tietoa tulee hyödyntää terveydenhuollon päätöksenteossa kaikilla tasoilla. Valtakunnallinen vertailtavuus edellyttää, että eri toimijoiden keräämä laatutieto on yhtenevää. Laatutiedon kerääminen tuleekin olla valtakunnallisesti koordinoitua. Kerätyn tiedon tulee olla avoimesti kaikkien saatavilla. Tärkeä työkalu laadun mittaamiseen ja seurantaan ovat kattavat valtakunnalliset laaturekisterit.
Terveydenhuollon laadun mittaamiseen on panostettava nykyistä enemmän. Terveydenhuollon digitalisaatio antaa tähän uusia mahdollisuuksia. Niin kansallisella tasolla, palveluiden järjestämisen tasolla kuin palveluiden tuottajilla tulee olla riittävät laadun mittaamisen ja seurannan mekanismit.
Pelkästään laadun mittaaminen ja seuranta ei riitä, vaan laatutiedon tulee ohjata myös terveydenhuollon toimintaa. Tämä tulee huomioida järjestelmän rakenteissa ja prosesseissa. Rahoitusjärjestelmän tulee kannustaa korkean laadun tavoitteluun. Korkean laadun tavoittelun tukemiseen voidaan valjastaa myös esimerkiksi tuottajien välinen kilvoittelu ja potilaiden valinnanvapaus.
Terveydenhuoltojärjestelmän laatuongelmilla on monet kasvot. Huono laatu voi näyttäytyä esimerkiksi resurssien tehottomana käyttönä, potilasturvallisuusongelmina, palveluiden saatavuusongelmina, henkilöstön uupumisena ja potilaan huonoina kokemuksina. Usein nämä ongelmat esiintyvät yhtä aikaa, eikä laatuongelmat välttämättä ratkea yksittäisillä toimenpiteillä.
Potilasturvallisuus on potilaan näkökulmasta keskeinen laadun elementti. Potilasturvallisuus on sitä, että potilas saa oikeaa hoitoa, oikeaan aikaan ja oikealla tavalla ja hoidosta aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. Potilasturvallisuuden edellytys on potilasturvallisuuskulttuuri, jolla tarkoitetaan järjestelmän, toimintayksiköiden ja terveydenhuollon ammattilaisten tapaa toimia potilasturvallisuutta edistäen. Keskeistä on mm. turvallisuuspoikkeaminen tunnistaminen ja virheistä oppiminen.
Optimaalisesti toimivassa terveydenhuollossa kaikkea toimintaa ohjaa pyrkimys korkeaan laatuun.