-
Tehokkaan ja yhdenvertaisen palvelujärjestelmän edellytys on ohjaamisen ja johtamisen perustuminen ajantasaiseen tietoon.
-
Tietoa tarvitaan toiminnan volyymeistä, kohdentumisesta, kustannuksista, vaikuttavuudesta sekä väestön terveydentilasta ja palvelutarpeesta.
-
Päätöksenteon niin kansallisen tason ohjauksessa kuin palveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa tulee perustua tähän tietoon.
-
Tiedon tuottamiseen tarvitaan asianmukaiset tietojärjestelmät, jotka tuottavat tarvittavan tiedon automaattisesti ilman terveydenhuollon ammattilaisten ylimääräistä kirjaamista.
Vuosikymmenten saatossa lääketieteen ja teknologian kehitys on johtanut yhä laajentuvaan ja monimutkaistuvaan palvelujärjestelmään. Järjestelmän eri osien tulisi toimia saumattomasti yhteen. Tämä kehityskulku johtaa terveydenhuollon ohjaamisen ja johtamisen merkityksen korostumiseen. Terveydenhuollon digitalisaatio on toisaalta tuonut aivan uudenlaisia mahdollisuuksia tähän. Nykyisin lähes kaikki terveydenhuollon toimintaa koskeva data on tavalla tai toisella digitaalisessa muodossa. Digitaalisessa muodossa olevan terveydenhuoltoa koskevan datan määrä kasvaa yhä eksponentiaalisesti.
Haasteena on kuitenkin se, että usein tämä data on vaikeasti hyödynnettävässä muodossa. Tallennettu data voi olla vanhentunutta, puutteellista tai virheellistä. Data voi olla myös sirpaloitunut useisiin eri kokonaisuuksiin, jolloin datan yhdistäminen on vaikeaa tai mahdotonta. Tämä voi johtua esimerkiksi tietosuojakysymyksistä tai tietorakenteiden yhteensopimattomuuksista. On myös tärkeää dataa, jota ei systemaattisesti nykyisin kerätä. Meiltä puuttuu esimerkiksi suurelta osin data palveluiden yksilötason vaikuttavuudesta.
Jotta terveydenhuollon käytössä olevat resurssit onnistutaan käyttämään tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti, tarvitaan laajasti ajantasaista dataa tuotettujen palveluiden määristä, kohdentumisesta, prosesseista, vaikuttavuudesta ja kustannuksista. Dataa tarvitaan myös kansanterveydestä ja väestön palvelutarpeesta.
Pelkkä datan kerääminen ei riitä. Data pitää myös osata jalostaa informaatioksi ja tiedoksi, jota sitten voidaan hyödyntää niin yksittäisen potilaan hoitamisessa, terveydenhuollon organisaation johtamisessa, resurssien allokoimisessa kuin kansallisen tason ohjaamisessa.
Tavoitteen saavuttamiseksi terveydenhuoltoon tarvitaan mm. nykyistä paremmat toiminnanohjaus- ja potilastietojärjestelmät. Potilastietojärjestelmien sisältämä data ei ole enää tarkoitettu hyödynnettäväksi vain yksittäisen potilaan hoidossa, vaan sitä tulee pystyä hyödyntämään myös terveydenhuollon johtamisessa ja kehittämisessä (ns. toisiokäyttö). Potilastietojärjestelmät tulee kuitenkin toteuttaa siten, että toisiokäyttötarpeet eivät lisää kohtuuttomasti lääkäreiden kirjaamistaakkaa. Datan jalostamiseksi käyttökelpoiseksi tiedoksi tarvitaan myös aivan uudenlaisia, esimeriksi tekoälyyn perustuvia työkaluja.
Optimaalisesti toimivassa terveydenhuollossa data kerätään kattavasti ja ajantasaisesti. Datasta jalostettua tietoa hyödynnetään päätöksenteossa kaikilla terveydenhuollon tasoilla.