Tavoitetta edistetään vaikuttamistyöllä, jossa on viisi eri kattoteemaa. Tavoitteet pohjautuvat Lääkäriliiton pitkäaikaisen vaikuttamistyön tavoitteisiin, CPME:n Eurooppa-tason tavoitteisiin sekä esimerkiksi Suomen EU:ssa ajamiin mielenterveysstrategiatavoitteisiin.
1. Terveydenhuollon työvoimakriisin taklaaminen
EU:n alueella on terveydenhuollon työvoimapula. OECD:n arvion mukaan tarvittaisiin noin 1,26 miljoonaa terveydenhuollon ammattilaista lisää. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden loppuun palaminen on lisääntynyt, kuten myös heihin kohdistuva väkivalta. Kehitys on huolestuttava eikä houkuta lisää ammattilaisia alalle. Työsuojelun keinoin on myös EU-tasolla varmistettava, että jokainen työntekijä on turvassa työpaikallaan. Terveydenhuollon ammattihenkilöille tulee turvata riittävät tukipalvelut ja tarvittaessa pääsy mielenterveyspalveluihin. Terve ja hyvinvoiva terveydenhuollon työvoima turvaa kestävät terveydenhuoltopalvelut kaikille niitä tarvitseville. Työvoimapulan ratkaisuna ei tule olla lääkäreiden koulutus- ja laillistamiskriteereiden madaltaminen. Rekrytoitaessa työvoimaa ulkomailta on noudatettava WHO:n eettisen rekrytoinnin periaatteita.
2. Lääkkeiden saatavuuden turvaaminen
EU:n lääkelainsäädännön kehittämistä on jatkettava suuntaan, joka turvaa lääkkeiden saatavuuden, tehokkuuden ja turvallisuuden. Lääkkeiden saatavuushäiriöt ovat jo pitkään vaarantaneet potilashoitoa. Saatavuushäiriöt on poistettava EU-maiden yhteisin toimin. Mikrobilääkeresistenssi aiheuttaa vuosittain 1,2 miljoonaa kuolemaa, joista 35 000 Euroopassa. Siksi antibioottien käyttöä on vähennettävä yhteinen terveys -lähestymistavan mukaisesti. Tarvitaan myös tehokkaita toimia uusien antibioottien kehittämiseen.
3. Terveellisempi elämä
Euroopan unionin toimivalta terveysalalla painottuu sairauksien ennaltaehkäisyyn ja terveyden edistämiseen. EU-tason toimin voidaan ja tulee tukea kansalaisten terveellisempää elämää. Tämä tarkoittaa mm. kansanterveysperustaista alkoholipolitiikkaa sekä tupakan ja muiden nikotiinituotteiden markkinoinnin ja saatavuuden rajoittamista niin, että erityisesti lapsia ja nuoria voidaan suojella näiden tuotteiden haitallisilta vaikutuksilta. Alkoholin pakkausmerkintöihin tulee saada tieto energiapitoisuudesta ja varoitus terveydelle vaarallisista aineista. Ravintoaineiden pakkausmerkintöjä tulee tarkentaa, jotta ihmiset voivat tehdä terveellisempiä valintoja. EU:n syövänvastaisen ohjelman toimenpiteet tulee toteuttaa. EU tarvitsee mielenterveysstrategian, jonka tavoitteena on turvata riittävät palvelut niitä tarvitseville.
4. Hallittu digitaalinen murros
Suomi on terveydenhuollon digitalisaatiossa pitkällä verrattuna moneen muuhun EU-maahan. EU-lainsäädännön toimeenpano ei kuitenkaan ole ongelmatonta. Tulevalla kaudella on huolehdittava siitä, että Euroopan terveysdata-avaruuden (EHDS) toimeenpano edesauttaa terveysalan tutkimusta ja helpottaa potilaiden liikkuvuutta eikä luo uusia esteitä. Sähköisiä potilaskertomusjärjestelmiä koskevaa sääntelyä on kehitettävä yhdessä lääkäreiden ja muiden terveydenhuollon ammattihenkilöiden kanssa. Etänä annettaville terveyspalveluille tarvitaan selkeät EU-tason säännöt.
5. Ilmastonmuutoksen terveysvaikutusten hallinta
Euroopassa kuumuus, saasteet, metsäpalot, tulvat, kuivuus ja uusien sairauksien ilmaantuminen ovat pääasiallisia ilmastoon liittyviä terveysuhkia. Kuumuuteen liittyvät kuolemat ovat lisääntyneet 30 % viimeisten 20 vuoden aikana. Ilmastonmuutoksen terveysvaikutusten ehkäisy ja hallitseminen edellyttää ennakoivia ja tehokkaita toimia. Kaikkien sektorien yhteistyötä tarvitaan EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Terveyssektorilla on mm. parannettava sairaaloiden ja muiden terveydenhuollon toimintayksiköiden energiatehokkuutta, vähennettävä kierrätykseen kelpaamattoman jätteen määrää sekä hankittava lääkkeet, lääkinnälliset laitteet ja tarvikkeet ympäristön kannalta kestävällä tavalla.