Lääkärit tekevät pidempää työviikkoa, kuin työväestö keskimäärin Suomessa. Kokoaikatyötä tekevän työ- tai virkasuhteisen lääkärin kokonaistyöaika viikossa oli  46 tuntia, josta päätoimessa käytettiin 44,3 tuntia (Lääkärin työolot ja terveys, 2024). Vertailuksi, Eurostatin tilastojen mukaan vuonna 2023 kokoaikaisen työntekijän työviikon pituus Suomessa oli keskimäärin 36,5 tuntia päätoimessa. Lääkäreiden päiväaikainen työaika on jonkin verran noussut vuodesta 2012, mutta kokonaistyöaika on kuitenkin hieman laskenut johtuen sekä osa-aikatyön yleistymisestä, että mm. sivutöiden vähentymisestä.

Kokoaikaisten lääkärien työaika ja tuntien jakautuminen, tuntia/viikossa (Lääkärin työolot ja terveys, 2024):

	Päätoimen päiväaikainen työaika	Päätoimeen kuuluva päivystys	Päätoimen päiväaikainen työaika ja päivystys yht.	Kokonaistyöaika yhteensä*
Sairaala	38,9	8,1	47	48,9
Terveyskeskus	38,9	1,1	40	41,1
Kaikki lääkärit	38,9	5,4	44,3	46

Lääkäri käyttää työajastaan noin puolet vastaanottotyöhön. 40 % kuluu lausuntojen kirjoittamiseen, hallintotyöhön, kouluttautumiseen ja muihin tehtäviin. Etävastaanottotyö on korvannut osan lähivastaanotoista, kun verrataan työajan jakautumista vuoden 2015 tilanteeseen.

Lääkäreiden työajan jakautuminen vaikuttaa moneen tekijään, työpäivien rakentumisesta potilasturvallisuuteen ja lääkärin hyvinvointiin. Tutkimme lääkäreiden työskentelyä, työaikaa ja sen jakautumista sekä hyvinvointia säännöllisesti niin toistuvilla kuin yksittäisillä tutkimuksilla. Hyödynnämme myös olemassaolevaa reksiteritietoa lääkäreiden työajoista.

Lääkärit tekevät edelleen keskimääräistä selvästi pidempiä työviikkoja, vaikka kokonaistyöaika on laskenut. Vaikka osa-aikatyö on yleistynyt, niin samanaikainen päätoimen päivätyön tuntimäärien kasvu, erityisesti osa-aikatyötä tekevillä, on kompensoinut tilannetta.

Osa-aikaisesti työskentelevien lääkärin työaika, tuntia/viikko (Lääkärin työolot ja terveys, 2024):

	Päätoimen päiväaikainen työaika	Päätoimeen kuuluva päivystys	Päätoimen päiväaikainen työaika ja päivystys yht.	Kokonaistyöaika yhteensä*
Sairaala	27,9	4,9	32,8	39,3
Terveyskeskus	27,7	1,3	29	32,1
Kaikki	27,5	2,5	30	34,7

Lääkärit tekevät keskimääräistä pidempää työviikkoa, kun huomioidaan päivystys ja sivutoimet – tai jo pelkästään päivystys.

Lääkäreiden kokonaistyöaika tuntia/viikko (Lääkärin työolot ja terveys, 2024):

	Keskiarvo	F25	F50	F75
Sairaala, kokoaikaiset	48,9	41,2	48	54,3
Sairaala, osa-aikaiset	39,3	32	39,5	45,5
Terveyskeskus, kokoaikaiset	41,1	38,2	40	43
Terveyskeskus, osa-aikaiset	32,1	30	32	36,9

Työhön sitoutuminen on voimakasta, ja korostuu mitä pidempää työviikkoa tehdään. Pienempään viikkotyötuntimäärään on yhteydessä monin osin samat tekijät, kuin työväestössäkin eli työkyky ja perhevastuut. Osa-aikatyön syyt vaihtelevat eri sektoreilla ja eri elämänvaiheessa.

Joka viidennellä lääkärillä oli kohonnut työuupumusriski. Riski työuupumukseen oli suurin terveyskeskuksissa.

Lyhempää työviikkoa tekevät kokevat vähemmän keskeytyksiä työssään kuin pitkää työviikkoa tekevät. He myös raportoivat suurempaa työn hallintaa, joka on hyödyllistä työhyvinvoinnin näkökulmasta.

Hieman yli puolet vastaajista arvioi palautuvansa hyvin työn aiheuttamasta kuormituksesta, mutta tässäkin oli eroja toimipaikkojen välillä. Esimerkiksi kiire ja mikrotaukojen puute coicat aiheuttaa haasteita – palautumista pitäisi tapahtua jo työpäivän aikana, mutta jos mikrotauot jäävät välistä jatkuvan kiireen vuoksi, ei palautumista pääse tapahtumaan ja pidemmän ajan lopputulos voi olla työuupumusriskin kasvu.

Sen sijaan vastaajan omassa arviossa terveydentilastaan (4/5 arvioi terveydentilansa hyväksi) ei ollut eroja toimipaikkojen välillä.

Kuormitustekijät ovat pysyneet pitkälti samoina kuin aiemminkin. Kaikki kuormitus liittyy tavalla tai toisella kokemukseen kiireestä tai siihen, että työ toistuvasti keskeytyy, mikä lisää tunnetta siitä, ettei työtä ehdi tehdä kunnolla loppuun. Hankaluudet tietojärjestelmien ja ohjelmistojen kanssa kuormittavat ja vaikuttavat kiireen kokemukseen.

Joka viidennellä lääkärillä oli kohonnut työuupumusriski. Riski työuupumukseen oli suurin terveyskeskuksissa. ​Myös työstä palautumisen haasteet ovat suurempia terveyskeskuksissa työskentelevillä. 

”Jatkuva kiire ja tekemättömien töiden paine vaikuttavat siihen, että tarpeellista palautumista ei välttämättä ehdi tapahtua työpäivän aikana. Ei ehditä pitää mikrotaukoja. Palautuminen vaarantuu, mikä voi pitkällä aikavälillä vaikeimmillaan johtaa työuupumukseen”
– Peppiina Saastamoinen, Lääkäriliitto