Lääketiedettä voi opiskella Suomessa viidessä yliopistossa: Helsingin yliopistossa, Tampereen yliopistossa, Turun yliopistossa, Oulun yliopistossa ja Itä-Suomen yliopistossa. Helsingin yliopistossa on sekä suomen- että ruotsinkieliset opintolinjat. Lääketieteen lisensiaatin tutkinnon laajuus on vähintään 360 opintopisettä ja suorittaminen kestää 6 vuotta. Lääketieteen peruskoulutuksessa ei vielä erikoistuta, vaan erikoislääkärin tutkinnon voi suoritta lisensiaatin tutkinnon jälkeen.

Lääketieteen aloituspaikat ovat nousseet viime vuosina . Syksyllä 2024 aloituspaikkoja lisättiin pysyvästi 71 paikalla, eli aloituspaikkoja oli 826. Eniten perustutkinto-opiskelijoita on Itä-Suomen yliopistossa. Opinto-oikeudesta luopuvien osuus on pieni (n. 3-5 %), joten lähes kaikki opinnot aloittaneista valmistuu. Vuonna 2015 ilman lakisääteistä syytä pidättävien välivuosien määrää vähennettiin neljästä lukukaudesta kahteen, eli yhteen lukuvuoteen. Tutkintotilastoista ei vielä näy, vaikuttiko muutos opiskelijoiden valmistumisaikaan. Lääketieteen lisensiaatin tutkinnon suorittanut voi toimia laillistettuna lääkärinä (Valvira myöntää oikeudet).

Lääketieteen opinnot ovat suosittuja ja opiskelupaikkoja tavoittelee vuosittain tuhannet hakijat. Valintamenettelyä on kehitetty viime vuosina useaan otteeseen. Vuonna 2016 korkeakoulujen ensikertalaiskiintiö tuli pakolliseksi, mikä tarkoitti tietyn osan aloituspaikoista varattavan ensimmäistä korkeakoulupaikkaa tavoitteleville. Vuonna 2018 lääketieteelliset tiedekunnat ottivat käyttöön yhteisvalinnan, mikä mahdollisti useampaan lääketieteelliseen tiedekuntaan hakemisen, kun aikaisemmin hakemuksen sai lähettää vain yhteen yliopistoon. Todistusvalinta otettiin käyttöön vuonna 2020, mikä mahdollisti osalle hakijoista valinnan ylioppilastodistuksen perusteella, osallistumatta valintakokeeseen. Todistusvalinta koskee vain ensikertalaisia. Näiden muutosten vaikutukset esimerkiksi opiskelupaikkojen vastaanottamiseen, hakijoiden ikä-, sukupuoli- tai opiskelijaprofiiliin, erikoisaloille hakeutumiseen ja esimerkiksi opiskelumotivaatioon ovat vielä kysymysmerkkejä.

Opinnot sisältävät sekä lääketieteellisen alan perustieteiden opintoja että kliinisten aineiden opintoja. Opintoja suoritetaan sekä teoriapainotteisina että käytännön opintoina, tutkintoon kuuluu myös pakollisena työharjoittelu. Opinnot toteutetaan tiiviissä yhteistyössä sosiaali- ja terveysalan organisaatioiden kanssa.

Opintojen aikana voi työskennellä esimerkiksi amanuenssina tai 4. ja 5. vuoden jälkeen lääkärin sijaisena (rajoitetuin oikeuksin). Neljän vuoden opinnot hyväksytysti suorittanut opiskelija voi toimia lääkärin sijaisena terveyskeskuksen vuodeosastolla tai erikoissairaanhoidossa sellaisella alalla, jonka opinnot on suorittanut. Opiskelijalle on nimettävä kirjallisesti ohjaajalääkäri. Viiden vuoden hyväksytysti suoritettujen opintojen jälkeen lääketieteen opiskelija voi toimia lääkärin sijaisena perusterveydenhuollossa tai erikoissairaanhoidossa. Amanuenssuureja eli lääkäriharjoittelijan paikkoja voi hakea opintojen alusta lähtien.

Toteutamme joka toinen vuosi yhdessä Suomen Medisiinariliiton kanssa Opiskelijatutkimuksen, jonka tuottama tieto on arvokasta lääketieteen koulutuksen kehittämiselle ja erilaisten muutostrendien ymmärtämiselle. Tutkimuksella kartoitetaan opiskelijoiden näkemyksistä mm. opetusryhmien koosta, opetuksen laadusta, kuormituksesta ja tulevaisuuden suunnitelmista, ulkomailla opiskelusta, lähdön syistä ja Suomeen palaamisen suunnitelmista sekä kesätöistä, työtyytyväisyydestä ja palkkauksesta.

Lääketieteen opiskelijoiden määrä ulkomailla on kasvanut ja Kelan opintoetuustilastojen mukaan lääketiedettä opiskeli lukuvuonna 2023-2024 ulkomailla 1142 suomalaista. Tällä hetkellä eniten opiskelijoita on Latviassa, Romaniassa, Virossa ja Ruotsissa. Latviassa ja Romaniassa opiskelevien määrä on kasvanut huomattavasti, kun taas Ruotsissa opiskelevien määrä on laskenut vuonna 2018 tiukennettujen kielivaatimusten vuoksi. Enemmistö opiskelijoista suunnittelee palaavansa Suomeen töihin valmistuttuaan lääkäriksi.

Yleisimpiä syitä ulkomailla opiskelulle olivat Opiskelijatutkimuksen mukaan mahdollisuus aloittaa opinnot nopeammin kuin Suomessa, opetuksen laatu ja kokemukset ulkomailla asumisesta ja kansainvälistymisestä.

Vaikka osassa ulkomaisista yliopistoista opinnot voi suorittaa joko osittain tai kokonaan ilmaiseksi, ilmoitti yli puolet vuoden 2022 Opiskelijatutkimukseen vastanneista, että pelkästään opiskelusta aiheutuu yli 10 000 euron kustannukset.

Seuraamme ulkomailla opiskelevien määriä ja opiskelumaita Kelan opintoetuustilaston avulla. Ulkomailla opiskelusta, lähdön syistä ja Suomeen palaamisen suunnitelmista keräämme tietoa Opiskelijatutkimuksemme avulla.

Erikoislääkärin koulutus on ammatillista jatkokoulutusta. Koulutuksen tavoitteena on perehdyttää lääkäri erikoisalansa tieteelliseen tietoon ja tiedonhankintaan sekä antaa hänelle valmiudet alansa erikoislääkärin tehtäviin, ammattitaidon ylläpitämiseen ja erikoisalansa kehittämiseen sekä toimimiseen erikoislääkärinä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Erikoislääkärikoulutukseen voi hakeutua lääketieteen lisensiaatin tutkinnon tai vastaavan ulkomaisten tutkinnon suorittamisen jälkeen.

Suomessa noin 80 % lääkäreistä erikoistuu jossain uransa vaiheessa. Sekä erikoislääkäreiden että erikoislääkärin ammattioikeuksien kokonaismäärä on kasvanut viime vuosina melko tasaisesti. Valviran laillistamia erikoislääkärin oikeuksia vuonna 2023 oli 26 713, joista työikäisillä 16 666. Kaikki Valviran laillistamista erikosilääkäreistä ei kuitenkaan asu tai työskentele Suomessa. Erikoislääkäreiden tilastointi ei ole tällä hetkellä Suomessa ajantasaista.

Lääketieteen erikoisaloja on Suomessa 50. Osa lääkäreistä erikoistuu useammalle kuin yhdelle alalle, yleistä ns. tuplatutkintojen suorittaminen on esimerkiksi kirurgian ja sisätautien aloilla sekä yleislääketieteessä. Kaikkiin erikoistumisohjelmiin kuuluu vähintään 9 kuukauden terveyskeskuspalvelu.

Erikoistumiskoulutuksiin voi hakea kaksi kertaa vuodessa. Erikoistuminen kestää vähintään viisi vuotta, ja opinto-oikeus erikoistumiskoulutukseen on kymmenen vuotta. Keskimäärin valmistumisaika erikoistumiskoulutuksessa on 8 vuotta. Hakijamäärät erikoisaloille vaihtelevat paljon ja osa erikoistumispaikoista jää jopa täyttämättä. Suosituimpia aloja aloituspaikkoihin nähden ovat viime vuosina olleen ihotaudit ja allergologia sekä useat kirurgian alat.

Koulutuspaikkakyselyllämme keräämme tietoa erikoistuvien lääkäreiden näkemyksistä. Koulutuspaikkakyselyn avulla arvioidaan erikoistumiskoulutuksen laatua koulutettavan näkökulmasta. Kyselyn tavoitteena on tuottaa tietoa, joka auttaa koulutuspaikkoja tunnistamaan mahdollisia kehitystarpeita. Koulutuspaikkakyselysarjan tavoitteena on ollut selvittää ammatillisessa jatkokoulutuksessa olevien lääkärien saaman koulutuksen ja ohjauksen laatua sekä työoloja ja työn kuormittavuutta. Vastaajaa on pyydetty antamaan suositteluarvio siitä toimipaikasta, jossa hän kyselyajankohtana työskentelee. 

Keräämme rekistereistä tietoa hakijoiden, aloituspaikkojen, erikoistuvien ja valmistuvien määristä. Lisäksi keräämme tietoa erikoislääkäreiden määristä niin erikoisaloittain kuin alueittain sekä sukupuolen ja iän perusteella.

Lääketieteen tohtorin tutkinto on tieteellinen jatkotutkinto ja sen voi suorittaa Suomessa viidessä yliopistossa: Helsingin yliopistossa, Tampereen yliopistossa, Turun yliopistossa, Oulun yliopistossa ja Itä-Suomen yliopistossa. Tutkinnon suorittaminen edellyttää lääketieteen lisensiaatin tai ulkomaisen vastaavan tutkinnon suorittamista. Lääketieteellisissä tiedekunnissa voi suorittaa myös esimerkiksi filosofian tohtorin tai muiden tieteenalojen tutkinnon ja sellaisiin opintoihin voidaan hyväksyä myös muiden soveltuvien ylempien korkeakoulututkintojen suorittaneita.

Lääketieteen tohtorin tutkintoa suorittava perehtyy syvällisesti sekä omaan tutkimusalaansa ja oman alansa kehitykseen että yleisemmin lääketieteeseen. Tutkinnon tavoitteena on monipuolisten tutkijan taitojen hallinta, kuten tutkimusmenetelmien ja tieteelliseen ajatteluun perehtyminen. Tohtorin tutkintoon sisältyy opintoja ja väitöskirja. Tohtoriopintojen suunniteltu kesto on 4 vuotta mutta tutkinnon voi yleensä suorittaa myös osapäiväisesti.

Vuosittain Suomessa valmistuu noin 200 lääketieteen tohtoria. Viime vuosina tohtoriopinnot aloittaneita on ollut noin 300 vuosittain.

Keräämme tietoa lääketieteen tohtorien tutkintojen suorittamiseen liittyen ja lääketieteen opiskelijoiden ja jo valmistuneiden lääkäreiden kiinnostuksesta tutkimustyötä kohtaan.

YEK eli yleislääketieteen erityiskoulutus antaa oikeuden toimia sosiaalivakuutuksen piirissä Euroopan Unionissa myös Suomen ulkopuolella. Koulutuksen tavoitteena on perehdyttää lääkäri perusterveydenhuollossa toimivan lääkärin tehtäviin, terveydenhuollon hallintoon ja sosiaaliturvajärjestelmään sekä yhteistyöhön terveydenhuollon ja sosiaalihuollon alalla toimivan henkilöstön kanssa. Eri toimintoihin tutustumisen lisäksi koulutettava lääkäri saa kuvan potilaan kokonaishoidosta, hoidon porrastuksesta ja hoitoa tukevista konsultaatiomahdollisuuksista sekä lääkärintyön kliinisestä hallinnasta.

YEK-tutkinnon suorittaminen edellyttää lääketieteen lisensiaatin tai vastaavan ulkomailla suoritetun tutkinnon suorittamista. Tutkinnon suorittajalla tulee myös olla Valviran myöntämät riittävät oikeudet lääkärinä työskentelemiselle. Opinto-oikeutta haetaan siitä yliopistosta, missä lääketieteen lisensiaatin tutkinto on suoritettu. Ulkomailla lääketieteen lisensiaatin tutkinnon suorittaneet voivat valita, mihin yliopistoon hakevat.

YEK-vaiheen suorituksia voidaan käyttää erikoislääkärikoulutukseen, kun henkilöllä on Valviran myöntämä oikeus harjoittaa lääkärin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä. Esimerkiksi osalaillistettuna tehty terveyskeskusjakso ei kelpaa erikoislääkärikoulutuksen 9kk terveyskeskusjaksoksi.

Yleislääketieteen erityiskoulutuksen suorittaneiden määrästä ei ole saatavilla kattavaa tietoa. Koulutuspaikkakyselyssämme selvitämme YEK:iä suorittavien ja erikoistuvien lääkärien näkemyksiä ammatillisesta jatkokoulutuksesta.

Erikoislääkäreiden lisäkoulutusohjelmien tavoitteena on turvata terveyspalvelujärjestelmän (työnantajan) tarpeista lähtevä erikoisalojen erityisosaaminen. Joillakin erikoisaloilla tarpeet kohdistuvat vain yliopistosairaaloihin ja joillakin erikoisaloilla on kyse laajemmasta kuin yliopistosairaalan tarvitsemasta erityisosaamisesta. Lisäkoulutus on terveyspalvelujärjestelmän (työnantajan) resurssien varassa tapahtuvaa koulutusta.

Erikoislääkäreiden lisäkoulutusohjelmien suorittavien määristä ei ole saatavilla tilastotietoa. Lisätietoa tutkinnoista löytyy täältä.

Erityispätevyydet ovat Lääkäriliiton ylläpitämä järjestelmä ja erityispätevyyden suorittaminen edellyttää Lääkäriliiton jäsenyyttä.

Erityispätevyys on yksi tapa lääkärille osoittaa ammatillista kehittymistä. Erityispätevyyksistä suurin osa on monialaisia ja niitä on mahdollisuus suorittaa monen erikoisalan sekä osa myös perustutkinnon pohjalta. Lääkäreillä on mahdollisuus suorittaa erityispätevyys niillä osaamisalueilla, jotka liitto on hyväksynyt erityispätevyysjärjestelmään.

Seuraamme erityispätevyyksiä suorittavien määriä säänöllisesti.

Jatkuvan ammatillisen kehittymisen suunnittelussa on otettava huomioon potilaan, lääkärin, työnantajan ja yhteiskunnan tarpeet. Osaamisella ansaitaan potilaiden ja yhteiskunnan luottamus. Suunnitelmallinen ja hyvin toimiva täydennyskoulutus on edellytys terveydenhuollon hyvälle laadulle, kustannusvaikuttavuudelle ja turvalliselle potilashoidolle. 

Lääkärin työssä tarvitaan hyvin laaja-alaista osaamista. Lääkärin täydennyskoulutuksen pitää olla osaamisperustaista sekä aiheiltaan kattaa lääkärin työssään tarvitsemat moninaiset tiedot ja taidot. Ammatillisessa kehittymisessä on tärkeää parantaa lääkärin valmiuksia myös hänen oman työnsä ja toimintansa jatkuvaan arviointiin ja kehittämiseen. 

Työnantajan pitää lainsäädännön mukaan luoda edellytykset ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Hyvä työnantaja huolehtii ammattilaistensa suosituksen mukaisen, laadukkaan täydennyskoulutuksen toteutumisesta. Täydennyskoulutuksesta aiheutuvista kustannuksista vastaa työnantaja, ja ne ovat osa terveydenhuollon kuluja. Ammatinharjoittajina toimivat lääkärit vastaavat itse oman täydennyskoulutuksensa toteutumisesta. 

Täydennyskoulutuspäivien määrä laski koronavuosina kahdeksasta viiteen. Ennen pandemiaa 70 prosenttia lääkäreistä piti oman täydennyskoulutuksensa määrää riittävänä. Vuonna 2022 osuus oli enää 58 prosenttia.

Lääkärit osallistuivat vuoden 2022 aikana toimipaikan ulkopuoliseen täydennyskoulutukseen keskimäärin 6,8 päivää. Työsuhteessa olevat lääkärit kouluttautuivat pääosin palkallisella työajalla, mutta joka kolmannella oli myös ollut vähintään yksi koulutuspäivä vuodessa palkattomalla vapaalla tai omalla ajalla. Täydennyskoulutuspäivien kokonaismäärä oli suurin sairaaloissa ja yliopistoissa työskentelevillä lääkäreillä, noin 7,5 päivää. Terveyskeskuslääkäreille ja yksityissektorin lääkäreille kertyi koulutuspäiviä vähemmän, noin kuusi päivää vuodessa.

Lääkäriliiton täydennyskoulutussuosituksen mukaan jokaisella lääkärillä tulee olla oikeus ammatillisen kehittymisen edellyttämän työpaikan ulkopuoliseen täydennyskoulutukseen työnantajan kustannuksella vähintään kymmenen työpäivää vuodessa.

Suosituksen kymmenestä koulutuspäivästä saavutti lähes joka viides vastaaja vuoden 2022 aikana. Suositukseen ylsivät muita useammin yliopistossa ja sairaalassa työskentelevät lääkärit. Erikoisaloista kymmenen päivää ylittyi useimmin kirurgian, lastentautien, naistentautien ja sisätautien aloilla työskentelevillä lääkäreillä. Yksityisvastaanotoilla kymmenen koulutuspäivää kertyi 15 prosentille ja terveyskeskuksessa 13 prosentille vastaajista.

Joka kymmenes lääkäri ei osallistunut lainkaan toimipaikan ulkopuoliseen täydennyskoulutukseen. Yleisintä tämä oli valtiolla, yksityisellä sektorilla ja ammatinharjoittajina työskentelevien lääkärien joukossa.

Riski täydennyskoulutuksen ulkopuolelle jäämiseen oli suurin alle 35-vuotiaiden ja yli 55-vuotiaiden ryhmissä. Erikoisaloista anestesiologian ja tehohoidon sekä psykiatrian aloilla koulutukseen osallistuneiden osuus oli muita erikoisaloja pienempi.

Täydennyskoulutukseen osallistumista vuonna 2022 selvitettiin Työmarkkinatutkimuksessamme. Kysely tehtiin marras-joulukuussa 2022. Tulokset koskevat työssä olevia työikäisiä lääkäreitä. Aihetta käsittelevä juttu luettavissa myös Lääkärilehdestä.