Mikä Lääkärisopimus on ja keitä se koskee?

Lääkärisopimus (LS) on työ- ja virkaehtosopimus, jolla on sovittu suurelta osin hyvinvointialueilla esimerkiksi terveyskeskuksissa ja sairaaloissa työskentelevien lääkärien ja hammaslääkärien virka- ja työsuhteen ehdoista. Lääkärisopimuksessa on myös sovittu, miltä osin noudatetaan Hyvinvointialan yleistä virka- ja työehtosopimusta (HYVTES).

Lääkärisopimus sisältää määräykset sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien lääkäreiden ja hammaslääkäreiden työajoista ja palkoista. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta muut työ- ja virkasuhteen keskeiset ehdot määräytyvät HYVTES:n mukaisesti. HYVTES sisältää sopimusmääräyksiä mm. vuosilomasta, matkakustannusten korvaamisesta ja perhevapaista (ks. tarkemmin alempaa tältä sivulta).

HYVTES:iä ja Lääkärisopimusta sovelletaan rinnakkain siten, että ristiriitatilanteessa Lääkärisopimuksen määräys syrjäyttää HYVTES:n vastaavan määräyksen.

Lääkärisopimuksen neuvotteleminen

Lääkärisopimuksen osalta neuvotteluja käyvät Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n ja Lääkäriliittojen neuvottelujärjestön LNJ:n neuvottelijat. Kunkin LNJ:n jäsenjärjestön neuvottelijat osallistuvat neuvotteluihin.

Lääkäriliittojen neuvottelujärjestö (LNJ) ry on lääkärien, hammaslääkärien ja eläinlääkärien yhteinen neuvottelujärjestö, jonka tehtävänä on hoitaa kaikkien lääkäriryhmien edunvalvontaa ja neuvottelutoimintaa. Lisäksi se järjestää kunnallisia luottamusmieskoulutuksia ja toimii myös tiedonjako- ja yhteistyöfoorumina. Lääkäriliittojen neuvottelujärjestö ry on Akavan julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn jäsen.

Lääkärisopimuksen hyväksyy tai hylkää LNJ:n hallitus. JUKOn hallitus vahvistaa päätöksellään myös Lääkärisopimuksen hyväksymisen ja sopimus allekirjoitetaan JUKOn nimissä.

Lääkärisopimuksen neuvottelujen kulku

Tämän hetkinen Lääkärien virka- ja työehtosopimus (LS) 2022–2025 on voimassa 1.5.2022–30.4.2025.

Lääkärisopimuksen sopimuskauden aikana Lääkärisopimusta kehitetään erikseen sovittavissa työryhmissä.

Lääkärisopimuksen neuvotteluihin muodostetaan tavoitteet sopimuskauden loppua edeltävänä syksynä. Lääkäriliiton valtuuskunta päättää tavoitteista joulukuun kokouksessaan. Sopimusneuvottelujen varsinainen neuvotteluvaihe alkaa noin kaksi kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä.

Kun neuvotellaan uudesta Lääkärisopimuksesta, tavoitteena on sopia uusi sopimus ennen sopimuskauden päättymistä. Kiireisintä neuvotteluaika on sopimuksen päättymistä edeltävän kahden viikon aikana. Jos ratkaisuun ei päästä, alkaa sopimukseton tila. Sopimuksettoman tilan aikana työrauha ei ole voimassa ja tällöin myös työtaistelutoimet ovat mahdollisia, ellei sopimuksessa ole muuta linjattu.

Valtakunnansovittelijan tehtävänä on auttaa neuvotteluosapuolia hakemaan ratkaisua työriidoissa, jotka uhkaavat työrauhaa. Sovittelija ryhtyy toimenpiteisiin, kun neuvottelut ovat päättyneet tuloksettomina ja työtaistelun alkamisesta on jätetty ilmoitus. Neuvotteluosapuolilla on velvollisuus osallistua sovitteluun ja antaa sovittelijalle tämän tarvitsemat tiedot työriidan sovittelua varten. Osapuolet päättävät kuitenkin itse sovinnon hyväksymisestä. Sovittelijalla ei ole valtuuksia pakottaa osapuolia sovintoon sellaisessakaan tilanteessa, joka vakavasti uhkaa suomalaista yhteiskuntaa.

Kun neuvottelupöydässä on päästy neuvottelutulokseen, neuvottelijat vievät ratkaisun Lääkäriliiton hallitukselle hyväksyttäväksi. Vastaavalla tavalla myös vastapuolen edustajat vievät neuvottelutuloksen omalle hallinnolleen. Jos molempien neuvotteluosapuolten hallinnot hyväksyvät ratkaisun, uusi Lääkärisopimus allekirjoitetaan ja se voi astua voimaan.

Lääkäriliitosta neuvotteluihin KT:n kanssa osallistuvat vaihtelevissa kokoonpanoissa työmarkkinajohtaja Timo Kaukonen, neuvottelupäällikkö Anna Zibellini, tutkimuspäällikkö Jukka Vänskä ja juristi Matti Andström.

Mikä HYVTES on ja keitä se koskee?

Hyvinvointialan yleinen virka- ja työehtosopimus HYVTES on yksi hyvinvointialueilla ja -yhtymissä sovellettavista sopimuksista. HYVTES 2023–2025 on voimassa 1.3.2023–30.4.2025, ja sen piirissä on noin 26 000 viranhaltijaa ja työntekijää.

HYVTESissä määritellään hyvinvointialueilla ja hyvinvointiyhtymissä työskentelevien työntekijöiden ja viranhaltijoiden palvelussuhteen ehdot. Sen lisäksi HYVTESissä on yleisiä palvelussuhteen ehtoja koskevia määräyksiä, joita sovelletaan kaikkiin hyvinvointialueilla ja -yhtymissä työskenteleviin. Ne koskevat muun muassa vuosilomia, virka- ja työvapaita sekä perhevapaita. Lisäksi sopimus sisältää määräykset hyvinvointialueiden ja -yhtymien luottamusmiehistä ja työsuojeluvaltuutetuista.

Lääkäreiden palvelussuhteiden ehdot määräytyvät Lääkärisopimuksen ohella HYVTES:n määräysten mukaisesti. Lääkärisopimuksen nimenomainen ehto syrjäyttää HYVTES:n samaa asiaa koskevan ehdon ristiriitatilanteissa.

HYVTESin neuvotteleminen

HYVTES:n neuvotteluosapuolia ovat Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry, Julkisen alan unioni JAU ry sekä Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö SOTE ry. Lääkäriliitto osallistuu HYVTES:n neuvottelutoimintaan ja kehittämiseen JUKO:n jäsenliittona.

Mikä Valtion yleinen virka- ja työehtosopimus on ja keitä se koskee?

Lääkäreitä toimii valtiosektorilla mm. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella, aluehallintovirastoissa, ministeriöissä, puolustusvoimissa ja valtion sairaaloissa. Hallinnon tehtävissä toimivia lääkäreitä on kaikilla sektoreilla, myös järjestöissä ja erilaisissa hankkeissa.

Valtion tehtävissä toimii päätoimisesti noin 300 lääkäriä. Valtiolla ja erilaisissa hallinnon tehtävissä toimivia lääkäreitä koskevat erilaiset sopimukset työnantajasta riippuen, mutta yleisesti valtiolla työskenteleviin, myös lääkäreihin, noudatetaan valtion yleistä virka- ja työehtosopimusta. Tehtävät ovat varsinaisen hallinnon lisäksi usein valvonta-, asiantuntija-, tutkimus- tai kehittämistehtäviä. Puolustusvoimissa ja valtion sairaaloissa tehdään myös kliinistä työtä. Erilaisten toimenkuvien takia edunvalvonnalliset tarpeet vaihtelevat valtionsektorin sisällä.

Valtion lääkäreitä koskee Valtion yleinen virka- ja työehtosopimus. Sen osana ovat myös sopimukset mm. vuosilomia koskien. Valtion yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa on omat lainsäädännöstä poikkeavat tai lakia täydentävät määräyksensä mm. sairauslomista, perhevapaista ja luottamusmiestoiminnasta. Valtion sairaaloissa ja puolustusvoimien joukko-osastoissa työskenteleville lääkäreille on omat määräyksensä työ- ja lepoaikoja sekä päivystystä koskien valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen liitteessä 6.

Valtion virkaehtosopimuksen neuvotteleminen

Valtion virkaehtosopimuksen osapuolina ovat Valtion työmarkkinalaitos, JUKO ry, Ammattiliitto PRO sekä JHL ry. Lääkäriliitto osallistuu virkaehtosopimuksen neuvottelemiseen ja kehittämiseen osana JUKO:a.

Mikä Yliopistojen yleinen työehtosopimus on ja keitä se koskee?

Yliopistojen palveluksessa toimii noin 900 lääkäriä. Työsuhteessa yliopistoon työskenteleviä lääkäreitä koskee Yliopistojen yleinen työehtosopimus. Työehtosopimus sisältää laajasti määräykset mm. työajasta, palkasta sekä vuosilomasta ja muista poissaoloista. Lääkärisopimuksessa on täydentäviä määräyksiä koskien sivuviran ja sivutoimen haltijoita.

Yliopistojen yleisen työehtosopimuksen neuvotteleminen

Työehtosopimuksen osapuolina ovat Sivistystyönantajat ry, JUKO ry, JHL ry ja Ammattiliitto PRO. Lääkäriliitto osallistuu yliopistojen neuvottelutoimintaan ja tavoiteasetteluun yhdessä muiden akavalaisten liittojen kanssa JUKO:n Yliopistoneuvottelukunnan kautta. Lääkäriliittojen neuvottelujärjestö LNJ:llä on myös edustus JUKOn yliopistosektorin neuvottelukunnassa, jonka varsinaisena jäsenenä on Lääkäriliiton edustaja.