Laillistuksien määrä on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Valviran laillistamia lääkäreitä oli vuonna 2023 yhteensä 34 183, joista työikäisiä eli alle 65-vuotiaita oli 24 974. Kaikki heistä eivät kuitenkaan asu Suomessa. Valviran ja THL:n tietoja yhdistellen arvioimme, että Suomessa asui 23 350 työikäistä lääkäriä vuonna 2023.

Noin 80 % lääkäreistä erikoistuu jossain uransa vaiheessa. Sekä erikoislääkäreiden että erikoislääkärin ammattioikeuksien kokonaismäärä on kasvanut viime vuosina melko tasaisesti. Valviran laillistamia erikoislääkärin oikeuksia vuonna 2023 oli 26 713, joista työikäisillä 16 666.

Lääkäreistä noin 60 % on naisia, mutta erikoisalojen sisällä sukupuolten väliset erot voivat vaihdelle paljonkin. Esimerkiksi monilla kirurgian aloilla on miesenemmistö. Sen sijaan esimerkiksi naistentautien ja synnytysten sekä lastentautien erikoislääkäreistä enemmistö on naisia, myös kansainvälisesti.

Eniten lääkäreitä on sekä lukumäärällisesti että väestömääriin verrattuna yliopistosairaalamaakunnissa.

Lääkärimäärään vaikuttaa luonnollisesti myös työvoimasta poistuvien määrä eli pääasiassa eläköityvien ja kuolleiden lääkärien määrä. Vuosittain Valvira myös joko rajoittaa tai poistaa terveydenhuollon ammattilaisilta oikeuksia, mutta lääkärien osalta nämä määrät ovat erittäin pieniä. Eläkeiän saavuttaa vuosittain noin 500-600 lääkäriä. Lääkäreille on melko tyypillistä jatkaa työuraansa osa-aikaisena myös eläkkeellä ollessaan.

Tilastot lääkärimääristä Suomessa perustuvat pääasiassa THL:n, Tilastokeskuksen, Valviran, Vipusen ja Kevan tilastoihin.

Opintojen aikana voi työskennellä amanuenssina, kesätöissä lääkärin sijaisena ja viimeisten opiskeluvuosien aikana myös opintojen ohella erilaisissa lääkärin tehtävissä rajoitetuin oikeuksin. Monet lääketieteen opiskelijat työskentelevät myös muissa terveydenhuollon tehtävissä.

Neljän vuoden opinnot hyväksytysti suorittanut opiskelija voi toimia lääkärin sijaisena terveyskeskuksen vuodeosastolla tai erikoissairaanhoidossa sellaisella alalla, jonka opinnot on suorittanut. Opiskelijalle on nimettävä kirjallisesti ohjaajalääkäri. Viiden vuoden hyväksytysti suoritettujen opintojen jälkeen lääketieteen opiskelija voi toimia lääkärin sijaisena perusterveydenhuollossa tai erikoissairaanhoidossa.

Amanuenssuureja eli lääkäriharjoittelijan paikkoja voi hakea opintojen alusta lähtien.

Toteutamme joka toinen vuosi yhdessä Suomen Medisiinariliiton kanssa Opiskelijatutkimuksen, jonka avulla selvitämme lääketieteen opiskelijoiden kokemuksia kesätöistä. Selvitämme mm. sijoittumista eri tehtäviin, palkkausta, työehtoja sekä kokemuksia työtyytyväisyydestä että -haittatekijöistä.

Lähes kaikki vastavalmistuneet lääkärit aloittavat työuraansa julkisessa erikoisairaanhoidossa tai perusterveydenhuollossa. Eläkkeelle siirtyvistä lääkäreistä noin puolet on julkisen sektorin palveluksessa. Tiedot lääkäreiden sijoittumisesta perustuvat pääasiassa THL:n Terveys- ja sosiaalipalveluiden henkilöstö sekä alan ammattinimikkeillä työskentelevät -tilastoon.

Alle 35-vuotiaista lääkäreistä 85 % työskenteli vuonna 2021 julkisella sektorilla, yksityisellä sektorilla taas 13 %. Siirtyminen julkiselta sektorilta yksityiselle kasvaa kunkin ikäryhmän kohdalla. Eläkeiän saavuttaneista lääkäreistä (65-74-vuotiaat) 46 % työskenteli vuonna 2021 yksityisellä sektorilla. Työikäisistä vanhimmat, 55-59-vuotiaat ja 60-64-vuotiailla julkisen sektorin osuus oli vielä vallitseva (60 %), kun taas yksityisen sektorin osuus oli molemmilla ryhmillä hieman alle 40 %.

Alle 35-vuotiaista 33 % työskenteli terveyskeskuksissa, kun 35-44-vuotiailla vastaava osuus oli enää 20 % – laskien vielä kunkin ikäryhmän kohdalla. Vanhimmissa ikäryhmissä (55-59-vuotiaat, 60-64-vuotiaat ja 65-74-vuotiaat) osuus oli 16 %. Vanhimmilla ikäryhmillä kasvoi lääkäriasemien osuudet, kun taas nuoremmilla sairaala oli yleisin työpaikka.

(THL: Terveys- ja sosiaalipalveluiden henkilöstö sekä alan ammattinimikkeillä työskentelevät, 2021)

Päätoimisena yrittäjänä toimivien lääkärien määrä on pysynyt tasaisena useamman vuoden. Kaikista lääkäreistä päätoimisena yrittäjänä toimii noin 10 %, mutta oletettavasti sivutoimisten yrittäjien määrä on korkeampi. Yrittäjyys on mieslääkäreiden (13 %) keskuudessa hieman yleisempää kuin naisten (8 %). Yleisintä yrittäjyys on erikoislääkäreillä.

Jatkuva kiire ja tekemättömät työt kuormittavat suomalaisia lääkäreitä eniten, ilmeni Lääkärin työolot ja terveys 2019 -tutkimuksessa. Lääkärien kokemus kiireestä ja siihen liittyvästä resurssipulasta on lisääntynyt aiemmasta, vuonna 2015 tehdystä tutkimuksesta. Yli puolet lääkäreistä kokee jatkuvaa kiirettä ja tekemättömien töiden painetta vähintään melko usein.

Toiseksi eniten lääkäreitä kuormittavat hankalat, huonosti toimivat tietotekniset laitteet ja ohjelmat sekä niiden muutokset. Tietojärjestelmien aiheuttama kuormitus näyttää jopa hieman vähentyneen vuodesta 2015. Silloin tietojärjestelmät olivat kuormituslistan kärjessä. Tarkkaa tietoa ei ole siitä, mistä muutos johtuu.

Kuormitustekijät eroavat ikäryhmittäin. Kahta vanhinta ikäryhmää muuttuvat tietojärjestelmät kuormittavat enemmän kuin nuorempia. Nuorimpia lääkäreitä kuormittavat esimerkiksi pelko virheen tekemisestä potilastyössä ja potilaiden odotukset.

Terveyskeskuksissa ja sairaaloissa kuormitus on korkeinta, yksityissektorilla vähäisempää. Erityisesti terveyskeskuksissa koetaan jatkuvaa kiirettä, työn pakkotahtisuutta ja lääkärimäärän riittämättömyyttä. Yksityissektorin vähäisempään kuormitukseen lienee useita syitä, kuten resurssit. Monet työskentelevät yksityisellä ammatinharjoittajina, jolloin he ovat oman työnsä herroja. Julkisella sektorilla lääkärit kokevat kiireen lisäksi kuormittavaksi työn hallintaan ja sujuvuuteen liittyvät ongelmat. Yksityisellä työskentelee vanhempia lääkäreitä kuin julkisella. Iän tuoma kokemus voi vaikuttaa myös kuormituksen tunteeseen.

Lääkärin työolot ja terveys 2019 -tutkimuksen ovat tehneet Suomen Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Helsingin yliopisto. Tutkimus uusitaan viiden vuoden välein ja vuonna 2024 kerätyn uuden aineiston käsittely on parhaillaan käynnissä.

Jatkuva ammatillinen kehittyminen on lääkärille välttämätöntä, koska lääketieteellinen tieto uusiutuu ja lisääntyy nopeasti. Lääkärillä on lakisääteinen ja eettinen velvollisuus ylläpitää ja kehittää ammattitaitoaan sekä osallistua tarpeelliseen täydennyskoulutukseen läpi työuran.  

Lääkärin työssä tarvitaan hyvin laaja-alaista osaamista. Lääkärin täydennyskoulutuksen pitää olla osaamisperustaista sekä aiheiltaan kattaa lääkärin työssään tarvitsemat moninaiset tiedot ja taidot. Ammatillisessa kehittymisessä on tärkeää parantaa lääkärin valmiuksia myös hänen oman työnsä ja toimintansa jatkuvaan arviointiin ja kehittämiseen. 

Lääkärin ura alkaa perustutkinnosta eli lääketieteen lisensiaatin tutkinnosta. Perustutkinnon jälkeen suurin osa lääkäreistä erikoistuu, mutta tutkintoja ja uramahdollisuuksia on tarjolla muitakin.

Tutkimme lääkäreiden ammatillista kehittymistä aina peruskoulutuksesta jatkotutkintoihin ja erilaisiin täydennys- ja erityiskoulutuksiin.

Lääkärit osallistuivat vuonna 2022 aikana toimipaikan ulkopuoliseen täydennyskoulutukseen keskimäärin 6,8 päivää. Työsuhteessa olevat lääkärit kouluttautuivat pääosin palkallisella työajalla, mutta joka kolmannella oli myös ollut vähintään yksi koulutuspäivä vuodessa palkattomalla vapaalla tai omalla ajalla. Täydennyskoulutuspäivien kokonaismäärä oli suurin sairaaloissa ja yliopistoissa työskentelevillä lääkäreillä, noin 7,5 päivää. Terveyskeskuslääkäreille ja yksityissektorin lääkäreille kertyi koulutuspäiviä vähemmän, noin kuusi päivää vuodessa.

Täydennyskoulutukseen osallistumista vuonna 2022 selvitettiin Työmarkkinatutkimuksessamme. Kysely tehtiin marras-joulukuussa 2022. Tulokset koskevat työssä olevia työikäisiä lääkäreitä. Aihetta käsittelevä juttu luettavissa myös Lääkärilehdestä.

Lääkäreiden osa-aikaisesti työskenteltyä ja sen syitä on selvitetty eri tutkimuksissa, esimerkiksi Työmarkkinatutkimuksessamme, Lääkärin työolot ja terveys sekä Lääkäri-tutkimuksissa. Hyvinvointialueilla työskentelvien lääkärien ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten osa-aikatyötä tekevien määriä seurataan myös THL:n ja Tilastokeskuksen tilastojen avulla.

Lääkärit tekevät pidempää työviikkoa kuin työväestö keskimäärin Suomessa. Kokoaikatyötä tekevän työ- tai virkasuhteisen lääkärin kokonaistyöaika viikossa oli  46 tuntia, josta päätoimessa käytettiin 44,3 tuntia (Lääkärin työolot ja terveys, 2024). Vertailuksi, Eurostatin tilastojen mukaan vuonna 2023 kokoaikaisen työntekijän työviikon pituus Suomessa oli keskimäärin 36,5 tuntia päätoimessa.

Tutkimuksissamme on noussut esille, että työkuorman keventäminen ja vapaa-ajan arvostus ovat yleisimpiä syitä osa-aikatyölle. Lääkäreistä noin neljännes työskentelee osa-aikaisesti, mutta vaihtelua on sekä sektoreiden, toimipaikkojen että nimikkeiden välillä. Vaikka osa-aikatyö on yleistynyt, niin samanaikainen päätoimen päivätyön tuntimäärien kasvu, erityisesti osa-aikatyötä tekevillä, on kompensoinut tilannetta.

Lääkäreiden palkkaus vaihtelee työtehtävän, pätevyyden ja työpaikan perusteella. Matalimmat palkat on erikoistuvilla lääkäreillä, mutta myös yksittäisten nimikkeiden välillä vaihtelua on runsaasti, erityisesti esimerkiksi terveyskeskuslääkäreillä.

Lääkäreiden palkkausperusteet vaihtelevat myös työnantajan sektorin mukaan. Hyvinvointialueilla lääkäreiden palkkaus määräytyy Lääkärisopimuksen eli lääkäreiden työ- ja virkaehtosopimuksen perusteella. Valtion palveluksessa toimiviin lääkäreihin sovelletaan valtion virkamieslakia sekä valtion virka- ja työehtosopimusta. Valtion virastojen tarkentavissa virka- ja työehtosopimuksissa on määräykset mm. palkkauksen perusteista. Yliopistojen yleinen työehtosopimus koskee lääkäreitä, jotka ovat työsuhteessa yliopistoon. Yksityisellä sektorilla lääkäri työskentelee joko ammatinharjoittajana, yhtiön kautta tai työsuhteessa. Ammatinharjoittajana tai yhtiön kautta toimiessa lääkäri määrittää itse palveluksistaan veloittamansa summan. Työsuhteessa palkka perustuu työsopimukseen.

Suurin osa lääkäreistä työskentelee kuntasektorilla joko sairaaloissa tai terveyskeskuksissa. Uusimmat tiedot julkisen sektorin palkoista saadaan Tilastokeskuksesta ja ne perustuvat lokakuussa 2023 ja helmikuussa 2024 maksettuihin palkkoihin.

Yksityisellä sektorilla lääkäreitä työskentelee sekä palkkatyössä että yrittäjinä. Yksityisen sektorin palkka- ja palkkiotiedot kerätään Työmarkkinatutkimuksellamme.

Valtiolla työskentelevien lääkäreiden palkkoja keräämme niin Tilastokeskuksen tiedoista kuin Työmarkkinatutkimuksellamme.

Opiskelijatutkimuksellamme selvitämme lääketieteen kandidaattien kesätöiden palkkatasoa.