Kun lääkäri on tekemässä omaa työsopimustaan, on aina syytä kiinnittää erityistä huomiota sopimuksen ehtoihin. Tämä koskee myös vuokralääkäreitä, jotka solmivat työsopimuksia vuokralääkäriyritysten kanssa.

Lääkärin tulee tiedostaa, mihin hän sopimuksessa sitoutuu. Tärkeää on olla selvillä siitä:

• minkälainen on todellinen työnkuva ja vastaako se sitä, mistä on rekrytoivan työnantajan kanssa keskusteltu.
• voiko sopimuksesta irtisanoutua ja miten se tarvittaessa tapahtuu.
• miten työajat määräytyvät ja miten ylityöt korvataan.
• noudatetaanko alalla vallitsevan TES:n ehtoja ja
• onko seniorituki tosiasiallisesti järjestetty.

Sellaisen sopimuksen tekeminen, joka puitesopimuksen tyyppisesti mahdollistaa erilaiset vaihtoehdot –esimerkiksi henkilöstövuokraus, alihankinta – ei ole suositeltavaa. Sama koskee mahdollisia ehtolausekkeita, joissa esitetään, että jos sopimusta verotuksellisesti tai muista syistä tulkittaisiinkin muuksi kuin työsopimukseksi (esimerkiksi yrittäjäsopimukseksi), niin tulkintariskin kantaa työtekijä.

Tulkinnanvara sopimusehdoissa on riski

Sopimuksia tehtäessä kaikenlainen epämääräisyys on hankalaa, aiheuttaa tulkintariskejä ja pahimmillaan viimekädessä riitatilanteita. Sopimuksiin on syytä edellyttää kirjattavaksi selkeät ja yksiselitteiset ehdot. Tästä on hyvä muistuttaa siksikin, että työsopimuslain 1 §:n soveltamisalaan tuli 3.3.2023 (astui voimaan 1.7.2023) tarkennus siitä, että … ”tulkinnanvaraisissa tilanteissa työsuhteen olemassaolo arvioidaan kokonaisharkinnalla ottamalla huomioon työn tekemisen ehdot, olosuhteet, joissa työtä tehdään, osapuolten tarkoitus oikeussuhteen luonteesta sekä muut osapuolten tosiasialliseen asemaan oikeussuhteessa vaikuttavat seikat.”

On siis viisasta varmistaa jo sopimusta tehtäessä, että se ei sisällä epätäsmällisyyksiä, jotka mahdollistaisivat, että tehdyn sopimuksen luonteesta päättäisivät myöhemmin muut kuin työsuhteen osapuolet itse.