Kehitysvammalääketiede

Kehitysvammalääketieteen erityispätevyyden suorittanut lääkäri tuntee tavallisimmat kehitysvammaisuutta aiheuttavat oireyhtymät, sairaudet ja jälkitilat sekä niihin liittyvät erityiskysymykset.

Hyväksytty Lääkäriliiton hallituksessa 2.6.1994, tarkistettu 13.5.2024.

Erityispätevyyteen tähtäävä pätevöitymisohjelma on tarkoitettu erikoislääkäreille tai soveltuvalta alalta väitelleille tohtoreille sekä kehitysvamma-alalla toimiville lääkäreille,  jotka ovat Suomen Lääkäriliiton jäseniä.

Tavoitteet

Pätevöitymisohjelman tavoitteena on oppia

  • tuntemaan kehitysvamman taustasyyt
  • hallitsemaan kehitysvammaisuuden diagnostiikka 
  • tuntemaan tavallisimmat kehitysvammaisuutta aiheuttavat oireyhtymät, sairaudet sekä jälkitilat ja niihin liittyvät erityiskysymykset
  • tuntemaan arviointi- ja kuntoutusmenetelmät sekä moniammatillisen työryhmätyöskentelyn periaatteet
  • hoitamaan työssään akuutit tilanteet kuten epilepsian tai psyykkisten häiriöiden aiheuttamat
  • tuntemaan toimintarajoitteiden aiheuttamat vaatimukset elinympäristölle
  • hallitsemaan hyvin Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä ja lainsäädäntö
  • toimimaan yhteistyössä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen, koulutoimen, työvoimapiirien, KELAn, vammaisjärjestöjen ja muiden alan toimijoiden kanssa sekä ottaa huomioon alueelliset hoito- ja palveluketjut sekä sairaanhoitopiirin hoito-ohjelmat.

Käytännön palvelu

Kouluttautuminen tapahtuu työskentelemällä kehitysvamma-alan lääkärin tehtävissä. Erityispätevyyden saamisen edellytyksenä on neljän (4) vuoden palvelu, erikoislääkäreiltä ja tohtoreilta kahden (2) vuoden palvelu sisältäen yhdistyksen nimeämien tuutoreiden antaman ohjauksen, johon hyväksytään sekä kokopäivätoiminen että siksi laskennallisesti muutettu osa-aikatyö.

Hyväksyttäviä koulutuspaikkoja ovat sekä julkiset että yksityiset toimipisteet, joissa on kehitysvamma-alan lääkärin tehtäviä. Yksityissektorilla suoritettu palvelu saa olla kestoltaan enintään 1,5 vuotta, lisäksi yksityissektorilla toimivan lääkärin tulee toimia vähintään kuusi kuukautta joko erityishuoltopiirin tai sairaanhoitopiirin kehitysvamma-alan yksikössä, jossa on mahdollisuus erityispätevyyden omaavan kollegan ohjaukseen.

Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus

Vaatimuksena olevan 60 tunnin teoreettisen koulutuksen tavoitteena on vahvistaa oppimista käytännön palvelun aikana siten, että palvelu ja teoreettinen koulutus yhdessä muodostavat alan tehtävien hoidon kannalta mielekkään kokonaisuuden. Koulutus voi olla alueellista, valtakunnallista tai kansainvälistä. Teoreettiseksi koulutukseksi katsotaan alan kansainväliset koulutustilaisuudet ja kongressit sekä Suomen Kehitysvammalääkärit - Finlands läkare för utvecklingsstörda ry:n järjestämä tai muu alaan liittyvä koulutus.

Kuulustelu

Kuulusteluun voi osallistua, kun pätevöitymiseen hyväksyttävä kliininen palvelu ja teoreettinen koulutus on suoritettu tai aikaisintaan viimeisen pätevöitymisvuoden aikana. Suomen Lääkäriliiton koulutustoimiala huolehtii tenttitilaisuuksien järjestämisestä ja kuulustelun voi suorittaa neljästi vuodessa. Tenttipäivät ovat nähtävissä Lääkäriliiton nettisivuilla.

Kuulustelussa hallittava kirjallisuus

Kirjat:

  • Kehitysvammalääketiede Maria Arvio, Seija Aaltonen, Jaana Lähdetie ja Markku Nyman 22.4.2024 Terveysportti/Oppiportti/oppikirjat:  https://www.oppiportti.fi/op/opk04645
  • Kehitysvammaisuus, M. Kaski, A. Manninen, H. Pihko. Sanoma Pro Oy, 2013

Duodecim-kustantamon lääketieteelliset oppikirjat ja aikakauskirja sekä Suomen Lääkärilehti soveltuvin osin:

  • Lastenneurologia
  • Neurologia
  • Psykiatria
  • Lasten- ja nuorisopsykiatria
  • Kliininen neuropsykiatria
  • Lääketieteellinen farmakologia ja toksikologia
  • Perinnöllisyyslääketiede
  • Muistisairaudet
  • Epilepsia 
  • Kuntoutuminen 

Erityispätevyyden hakeminen

Hakemus erityispätevyyden saamiseksi toimitetaan käsiteltäväksi Suomen kehitysvammalääkärit ry:n sihteeri Tuomo Määtälle tuomaatta@gmail.com. Hakemuksen tulee sisältää tiivistelmä suoritetusta käytännön palvelusta ja teoreettisesta kurssimuotoisesta koulutuksesta. Pätevyystodistusta haettaessa käytännön palvelun ja kurssimuotoisen koulutuksen tulee olla suoritettu viimeisten kymmenen ja kuulustelun viimeisten neljän vuoden aikana. Pätevöityjällä on mahdollisuus pyytää oikaisua kielteiseen päätökseen kuukauden kuluessa Lääkäriliiton professiojaokselta, joka kuulee asiassa tentaattoreita. Kehitysvammalääketieteen erityispätevyyden myöntää Suomen Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja. Lääkäri käyttää saamastaan pätevyydestä nimikettä kehitysvammalääketieteen erityispätevyys. Myönnetty erityispätevyys julkaistaan Lääkärilehdessä. Lääkäriliiton jäsenrekisteriin merkitään tieto myönnetystä erityispätevyydestä. Erityispätevyyden myöntämisestä peritään liiton hallituksen päätöksen mukainen todistusmaksu. Erityispätevyysohjelman mahdollisesta lakkauttamisesta päättää liiton toimielin. Myönnetyt erityispätevyydet säilyvät sen jälkeenkin voimassa.

Yhteyshenkilö

Suomen kehitysvammalääkärit ry:n sihteeri Tuomo Määttä
tuomaatta@gmail.com

Vastuuyhdistys

Erityispätevyyden vastuuyhdistyksenä toimii Suomen kehitysvammalääkärit ry.

Takaisin