Hyväksytty Lääkäriliiton hallituksen kokouksessa 8.12.2016
Toimeksianto
Lääkäriliiton hallitus antoi maaliskuussa 2016 Lääkäriliiton laatuneuvostolle tehtäväksi valmistella liiton suuntaviivat terveydenhuollon laadun kokonaisvaltaiseksi mittaamiseksi osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta ja lääkärijohtajuutta.
Laatuneuvosto asetti pienryhmän valmistelemaan suuntaviivoja (Hanna Rautiainen (puheenjohtaja) , Martti Kekomäki, Klas Winell, Hannu Halila, Ulla Anttila).
Taustaa
Terveydenhuollon johtaminen edellyttää tietoja toiminnan laadusta ja vaikuttavuudesta. Toistaiseksi toiminnan ohjaukseen tarvittavaa muita kuin taloustietoja on ollut käytettävissä hyvin vähän. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen liittyvä tilaajan ja tuottajan erottaminen edellyttää aikaisempaa huomattavasti parempaa ohjaustiedon käytettävyyttä. Sosiaali- ja terveysministeriö tarvitsee vertailutietoa ohjaukseen ja maakunnat vastaavasti palvelutuottajien vertailuun.
Lääkäriliitto pitää tärkeänä, että sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan laatua ja vaikuttavuutta mitataan. Se näkee myös tärkeäksi lääkärintoiminnan autonomian takia, että lääkärikunta on määrittelemässä käytettäviä mittareita.
Terveydenhuollon vaikuttavuudesta ei ole vielä riittävästi tietoa. Sote-uudistuksen yhteydessä tulee luoda mahdollisuudet vaikuttavuuden ja laadun mittaamiseen. Laadun mittaaminen edellyttää kansallista ja asiantuntevaa ohjausta. Palvelujen tuottajia tulee voida verrata. Tietovarannot tulee vapauttaa tietojen saamiseksi myös laadun mittaamiseen.
Kyseessä on ammattikunnan yhteisesti edistettävä asia.
Lääkäriliitto korostaa yhteisymmärryksen saamista siitä, mitä tietoa laadusta tarvitaan.
Laadun ulottuvuudet
Institute of Medicine Yhdysvalloissa on nostanut esiin laadun kuusi ulottuvuutta: kustannus-vaikuttavuus, tehokkuus, turvallisuus, potilaskeskeisyys, oikea-aikaisuus ja oikeudenmukaisuus (samassa tarpeessa sama palvelu). Edellä mainitut laadun ulottuvuudet sisältävät myös hoidon jatkuvuuden. Nämä ovat tulleet laajasti kansainvälisesti hyväksytyksi.
Lääkäriliitto yhtyy tähän määrittelyyn hoidon laadun osa-alueista ja pyrkii edistämään niiden kattavaa käyttöä laadunseurannassa. Maassamme tarvitaan laadun terminologian yhtenäistämistä sekä terveyshyödyn määrittelyä vaikuttavuuden arvioinnissa.
Terveydenhuollon laatu ja laadun ulottuvuudet on määriteltävä käsitteenä suomalaisin sanoin, yhtenäisesti ja valtakunnallisesti.
Lääkärikunnan käsitystä terveydenhuollon laadusta ja sen käsitteistä tulee yhtenäistää.
Mittaamisen tärkeys
Terveydenhuollon johtaminen ja terveyshyötyjen selvittäminen edellyttää tietoja toiminnan laadusta ja vaikuttavuudesta. Hoidon laadun mittaaminen on ennen kaikkea potilaan etu.
Hoitoketjun laadun kuvaaminen ja mittaaminen ovat keskeisiä asioita. Hoitoketjussa pitää olla dokumentoituna se, mitä oikeasti tehdään. Perusterveydenhuollon panos on keskeinen, kun hoitoketjuja rakennetaan.
Laadun mittaamiseksi on panostettava kirjaamiseen, jotta saadaan oikeaa tietoa. Edellytys automatisoidulle mittaamiselle on, että perustiedot ovat kunnossa ja tiedot on kirjattu strukturoidusti.
Laatu- ja toimintarekistereihin kertyvä tieto tulee saada laajaan käyttöön. 18 maakunnan toimintaa tulee voida seurata käyttämällä yhteisesti määriteltäviä valtakunnallisia indikaattoreita.
18 maakunnalle tarvitaan ylemmän tason ohjeistusta laadun mittaamisesta. Tehokkuuteen ja kustannusvaikuttavuuteen liittyy myös kokonais-, episodi ja toimintakustannusten kerääminen perusterveydenhuollosta ja erikoissairaanhoidosta.
Lääkäriliitto kannustaa laatumittareiden monipuoliseen kehittämiseen. Valtakunnallisesti kerättävän tiedon pitää olla yhteneväinen. Tulee määritellä tiedot ja indikaattorit, millä valtakunnallisiin rekistereihin tieto kerätään. Valtakunnallisesti kerättävä data tulee olla vapaasti käytettävissä, tulosten helposti saatavilla sekä käytettävässä muodossa. Tulee määritellä indikaattorit, millä terveydenhuollon toimijoita seurataan ja miten tiedot julkistetaan. Nämä ovat yhteneväisiä riippumatta siitä, onko tuottaja julkinen, yksityinen tai kolmatta sektoria.
Sote-uudistus korostaa myös tautikohtaisten laaturekisterien tarpeellisuutta. Laadun indikaattorit muuttuvat ajassa ja esimerkiksi paikalliset innovaatiot täydentävät osaltaan prosessien seurantaan tarvittavia indikaattoreita. Maakunnallisesti tullaan tarvitsemaan yhteisten indikaattorien lisäksi indikaattoreita, joilla seurataan paikallisesti tuottajien toimintaa.
Maakunnan ja toimijoiden tasolla pitää olla vapaudet laadun kehittämiseen voimavarat huomioiden. Tavoitteena on verrata palvelujen tuottajia, huomioiden tietojen vertailtavuus ja perustuminen tieteelliseen ajatteluun. Palvelujentuottajat ovat velvollisia tuottamaan tietoa, jota kansalaiset tarvitsevat tietoon perustuvaan päätöksentekoon.
Lääkäriliitto kannustaa laatumittareiden kehittämiseen valtakunnallisella, maakunnallisella ja tuottajien tasolla. Mittaamalla oikeita asioita laatu paranee.
Lääkärillä on oikeus ja velvollisuus tietää oman toimintansa tulokset ja mitata hoidon vaikuttavuutta.
Maakunnilla tulee olla valtakunnallisesti määritellyt ja vertailukelpoiset seurantamenetelmät.
Laadun ja vaikuttavuuden vertailun toteuttamiseen tulee nimetä valtakunnallinen vastuutaho, joka vertailee 18 maakunnan tietoa.
Mittaamisen ja laadunseurannan tulee olla riittävästi resursoitu.
Laatu osana johtamista ja lääkärijohtajuus
Lääkäriliiton suositus (22.8.2014) terveydenhuollon johtamisesta toteaa seuraavasti :
”Paitsi päätösten suoria lääketieteellisiä vaikutuksia, myös poliittisten päätösten pitkän tähtäimen vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta arvioimaan tarvitaan lääkäreitä. Iso osa terveydenhuollon kustannuksista syntyy lääkärien kliinisistä päätöksistä. Kehittämisessä ja muutosjohtamisessa tulee olla tieto siitä, millainen toiminta on väestön kannalta tarkoituksenmukaista, millaisista päätöksistä kustannukset syntyvät, ja miten niitä päätöksiä on järkevä ohjeistaa. Lääketieteellistä osaamista tarvitaan erityisesti perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön kehittämisessä, hoidonporrastuksessa ja palveluvalikoiman lääketieteellisen laadun ja vaikuttavuuden arvioinnissa.”
Terveydenhuollon johtajalla pitää olla ymmärrys lääketieteellisestä päätöksenteosta, sen taloudellisista vaikutuksista sekä työvälineet hoidon laadun ja toiminnan seurantaan.
Laadun kehittäminen ei tapahdu ilman lääkärin ammattitaitoa ja lääkärijohtajuutta. Tietoa tarvitaan valtakunnallisella tasolla, maakuntatasolla ja erityisesti tuotantotasolla reaaliaikaisesti. Hyvä johtaminen sisältää laadun ulottuvuudet riippumatta organisaatiosta.
Toiminnan jatkuva parantaminen on hyvää johtamista. Mittaaminen on yksi johtamisen väline.
Valtakunnallisen laadunseurannan tulee olla automaattista ja reaaliaikaista, kohti yhtenäisiä systeemejä tietojärjestelmien tuella. Valtakunnallisesti kerättävä tietoa tulee kerätä automaattisesti potilastieto- ja potilashallinnon järjestelmistä.
Ymmärrystä laadun mittaamisesta ja kustannusvaikuttavuudesta tulee parantaa systemaattisesti lääkärien perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksessa.
Kansalaisilla on oikeus saada tietoa terveydenhuollon palvelujen laadusta valinnanvapauden tueksi.
Sote-uudistus – lääkäri potilaan asialla
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tulee palvella kansalaisia, potilaita ja veronmaksajia. Hoidon jatkuvuudesta pitää huolehtia ja sitä tulee mitata. Sitoutuminen potilaisiin ja asiakkaisiin pitää huomioida myös lääkärin palkkauksessa. Perusterveydenhuollon lääkäri on hoidon jatkuvuuden pelinrakentaja. Potilaan hoitokokonaisuuksien hallinta on joukkuepeliä.
Tällä hetkellä terveydenhuollon palveluja markkinoidaan paljon mielikuvilla. Saatavuus ja potilastyytyväisyys ovat potilaiden kannalta keskeisiä asioita. Sosiaalihuollon indikaattoreita ei toistaiseksi juurikaan ole ja kuitenkin jatkossa pitää arvioida resurssien käyttöä sote-alalla kokonaisuudessaan.
Lääkäriliitto pitää tärkeänä hoitoon pääsyä, potilaan kohtelua ja hoidon laatua. Potilaan kokema hoidon laatu on osa tätä kokonaisuutta.
Tieto laadusta tulee tuoda potilaille esille helposti saatavassa ja käytettävässä muodossa.
Taustamateriaalia:
Institute of Medicine 2001: Crossing the Quality Chasm – A New Health System for the 21st Century
Boston Consulting Group (BCG): The Missing Piece in Finnish Health Care Reform
Lääkäriliiton suositus 22.8.2014: Terveydenhuollon johtaminen
Lääkäriliiton lausunto STM:lle 9.11.2016: Luonnos hallituksen esitykseksi maakuntauudistukseksi ja terveydenhuollon järjestämisuudistukseksi sekä niihin liittyviksi laeiksi