Nykyinen maksujen taso uhkaa vähentää suomalaista kliinistä tutkimusta, koska monet tutkijat tekevät kliinistä tutkimusta usein ilman ulkopuolista rahoitusta tai pienillä apurahoilla. Suuri osa kotimaisesta lääketieteellisestä tutkimuksesta toteutetaan kliinikkovetoisesti sairaaloissa ja terveyskeskuksissa ilman merkittävää ulkopuolista rahoitusta. Tässä tutkimustyössä suurin investointi on usein tutkijan työpanos, joka katetaan osana kliinikon työaikaa. Tutkimusta tehdään myös vapaa-ajalla ilman erityistä korvausta.
Lääkäri 2018 -tutkimuksen mukaan vain 2 prosenttia lääkäreistä tekee tutkimustyötä täysipäiväisesti. Osapäiväisesti tutkimustyötä tekee 7 prosenttia. Iltaisin ja viikonloppuisin eli kokonaan päivätyön ulkopuolella tutkimusta tekee 17 prosenttia. Tutkimustyötä tekevistä lääkäreistä 41 prosenttia tekee tutkimusta yksinomaan vapaa-ajallaan.
Lääketieteellinen tutkimus tulee mahdollistaa vähintään samassa laajuudessa kuin ennen toisiolain soveltamista. Laaja-alainen lääketieteellinen tutkimus on tärkeä osa terveydenhuoltoa, jotta terveydenhuollon laatua voidaan kehittää ja ylläpitää. Tutkimus on tärkeää tulevaisuuden hoidon kehittämisen kannalta etenkin ajatellen sote-uudistuksen tavoitteita ja suomalaisen terveydenhuollon kehittämistä. Suomella ei ole myöskään varaa jäädä ulkopuolelle kansainvälisestä tutkimuksesta koronapandemian aikana.
Lausunto Findatan suoritteiden maksullisuutta koskevasta asetusluonnoksesta
Julkaistu: 9.12.2021
Asetuksessa mainitut suoritteet on jaoteltu tarkoituksenmukaisesti, mutta nykyiset maksut eivät ole ymmärrettäviä eivätkä oikeudenmukaisia. Lääkäriliitto katsoo, että tutkijalähtöinen kliininen tutkimus tulisi ehdottomasti vapauttaa maksuista koskien tietoluvan myöntämistä ja tietoturvallista käyttöympäristöä.