Koronaepidemian takia resursseja on erittäin suuressa määrin siirretty infektiopotilaiden hoitoon. Tämä on käytännössä tarkoittanut kiireettömien hoitojen lykkäämistä varsin laajasti. Epidemian laannuttua terveydenhuollossa tullaankin olemaan suurten haasteiden edessä, kun epidemian aikana syntyneitä jonoja lähdetään purkamaan. Jonojen purkamiseen tarvitaan väistämättä määräaikaisia lisäresursseja, niin perusterveydenhuoltoon kuin erikoissairaanhoitoonkin. Lisäksi epidemian jälkeen tarvitaan lisäresursseja myös tarvike- ja lääkevarastojen täydentämiseen. Epidemia ei saa johtaa julkisen terveydenhuollon pitkäaikaiseen resurssipuutostilaan, joka rapauttaisi järjestelmää edelleen.
Lääkäriliitto on tehnyt kannanoton, jossa tuodaan esiin terveydenhuollon kannalta tärkeitä painopisteitä kehysriihessä tehtäviä päätöksiä ajatellen.
- Perusterveydenhuollon hoitotakuun toteuttaminen: hallitusohjelman mukaisen perusterveydenhuollon hoitotakuun toteuttamiseen tulee osoittaa sen vaatimat lisäpanostukset.
- Sote-keskus-ohjelman jatkorahoitus: tänä vuonna käynnistettyä tulevaisuuden sote-keskus ohjelman rahoitusta tulee jatkaa seuraavinakin vuosina saman tasoisena kuin tänäkin vuonna.
- Valtion lääketieteellisen tutkimuksen rahoitus: Covid-19-epidemia on omalta osaltaan osoittanut se, kuinka tärkeää kotimaisen lääketieteellisen tutkimusosaamisen ylläpito on. Julkisen talouden suunnitelmassa tulisi linjata VTR-rahoituksen tason nostamisesta alkuperäiselle noin 90 miljoonan euron tasolle seuraavan neljän vuoden aikana.
- Kansallisten laaturekisterien rahoitus: eduskunta osoitti kansallisten laaturekisterien kehittämiseen pilottina 2,7 miljoonaa euroa vuosille 2018–2020. Pilottien päättyessä on välttämätöntä jatkaa laaturekisterityötä ja osoittaa kansallisten laaturekisterien ylläpitoon pysyvä rahoitus. Muuten on vaarassa tehdyn työn valuminen hukkaan.
Lue koko kannanotto: Lääkäriliiton viestit kehysriiheen 2020 (pdf)