Zumbaa ja lääketiedepäiviä

Huomenna Helsingissä alkaa vuoden suurin valtakunnallinen koulutustapahtuma eli Lääkäri 2018. Ammattitaidon ylläpitäminen on välttämätöntä. Tietojen päivittämisen ohella ihmisten kohtaaminen tuo jaksamista ja energiaa arkeen. Itsestään huolen pitäminen, henkisesti ja fyysisesti, on tärkeää, myös ikääntymistä ajatellen.

Lääkäriliitto on ollut mukana alueellisten lääkäripäivien näyttelyssä. Liitossa on pohdittu lääkärin työnkuvan muuttumista Lääkäri 2030-hankkeessa. Tätä asiaa esittelemässä Liiton osastolla oli viime vuonna fiktiivinen hahmo, tulevaisuudentutkija Gunilla Hassinen. Hän analysoi lääkärikollegoja ja mietti, minkälainen rooli heille tulevaisuudessa parhaiten sopisi. Analyysit tuntuivat olevan hyvin osuvia. Käsityöläiset, elämän puolustajat, data-analysaattorit ja muut roolit tuntuivat osuvan mainiosti kohdalleen. Lopuksi Gunilla antoi lääkärin määräyksen. Oranssit pinssit kehottivat hengittämään ja halaamaan ja joissakin kerrottiin kantajansa tykkäävän työstään.

Turun päivillä kuuntelin luentoa iäkkäiden kuntoutuksesta. Voimailun ilosanomaa julistettiin: lääkäri laittaisi ikääntyvät salitreeniin. Toimintakyky ei tule pilleripurkeista, vaan vaatii aktiivista omatoimista harjoittelua. Ikääntyvätkin hyötyvät hyvin paljon treenaamisesta. Reisilihasvoimilla on merkitystä, vessanpytyltä itsenäisesti ylös pääsy voi ratkaista, asuuko seniori kotonaan vaiko palveluasumisen piirissä.

Toimintakyky ei tule pilleripurkeista, vaan vaatii aktiivista omatoimista harjoittelua.

Lääkäriliiton ständillä Turussa eräs kollega kysyi minulta yllättäen ”mitä Matille kuuluu?”. Kävi ilmi, että hän on ollut isäni vanha oppilas ja vieläpä erittäin pitkän aikaa aina keskikoulusta lukioon. Kerroin isälleni kuuluvan ihan hyvää. Kunto on kahdeksankymppiseksi melko kohdillaan, kiitos zumbaamisen ja aivotkin vielä vireät espanjanopiskelun ja kirjallisuuden ansiota. Kollega oli ällistynyt zumbaamisesta. Entinen reksi heilumassa ja irrottelemassa musiikin tahtiin, ja kaiken kukkuraksi vanha mies!

Henkinen vireys vaatii maailman menon seuraamista, uteliasta ja ennakkoluulotonta mieltä. Hannu Raittilan riemastuttava kirjailijapuheenvuoro ”Äkkiä näihin perkeleisiin tottuu” vuoden viimeisen päivän HS:ssa pohti mm. älylaitteita. ”Tämän päivän diginatiivit ovat huomisen digipysähtyneistöä. Koska oma koomasi alkaa?” Toivottavasti ei koskaan! Toimintakykyisenä pysyminen vaatii läksyjen tekoa so. päivittäistä liikuntaa ja kohtuullisia elintapoja. Vanhassa, hyväksi koetussa pitäytymistä, mutta sen rinnalla uusien asioiden kokemista.

Työ on yksi, mikä pitää virkeänä.

Työ on yksi, mikä pitää virkeänä. Monet kollegat jatkavat lääkärin töitä eläkkeelle jäätyäänkin. Mitään ikärajaa ammatinharjoittamiselle ei ole asetettu. Pitkää kokemusta ja laajaa osaamista halutaan hyödyntää potilaiden parhaaksi. Tilastojen mukaan asia sujuu mallikkaasti: potilasvahinkotilastojen mukaan iäkkäämmille lääkäreille ei tapahdu muita ikäryhmiä useammin korvaukseen johtaneita hoitovirheitä.

Ammattitaidon ylläpitäminen vaatii jatkuvaa tietojen päivitystä. Täydennyskoulutusta pitää olla koko työelämässä olon ajan. Osaamisen varmentaminen ja erityisesti sen dokumentointi lisää luottamusta, puolin ja toisin. Me kaikki lääkärit voimme dokumentoida osaamistamme Taitoni-työkalun avulla. Siitä sekä Lääkäriliiton uudesta strategiasta kuulet lisää Helsingin lääkäripäivillä Liiton ständillä. Monilla luennoilla ja pienryhmissä päivität osaamistasi. Tervetuloa kollegat!

Takaisin