Raportin laati professori Marjukka Mäkelän johtama kansainvälinen arviointiryhmä. Julkistustilaisuudessa oli paikalla opiskelijoita, yliopistojen edustajia, palvelujärjestelmän johtoa, ministeriön väkeä ja muita asian tiimoilla työskenteleviä – sekä toki vahva edustus Lääkäriliitosta. Liitto oli tukenut arviointiryhmän työtä muun muassa tietotuotannollaan ja osallistumalla sidosryhmähaastatteluihin.
Arvioinnin kohteina olivat kaikki viisi lääketieteellistä tiedekuntaamme. Arviointiryhmä käytti työnsä tukena koostamaansa laajaa tausta-aineistoa, jota täydennettiin vielä kohdevierailuin kuhunkin yliopistoon. Karvin työskentelyperiaatteiden mukaisesti niin arviointiprosessin kuin sen tulosten tarkoituksena on auttaa yliopistoja tunnistamaan vahvuuksiaan, tuoda esiin ja levittää hyviä käytäntöjä sekä ehdottaa kehittämiskohteita.
Tarkoituksena on auttaa yliopistoja tunnistamaan vahvuuksiaan, tuoda esiin ja levittää hyviä käytäntöjä sekä ehdottaa kehittämiskohteita.
Ryhmä piti erityisen ansiokkaana yliopistojen jatkuvan kehittämisen otetta koulutuksen järjestämisessä. Yliopistojen välillä on yhä lisääntyvää yhteistyötä opetuksen ja opetusmenetelmien kehittämisessä. Suomalaiset lääketieteen opiskelijat ovat kansainvälisesti katsoen poikkeuksellisen aktiivisesti mukana opetuksen kehittämistyössä, mikä on todella arvokasta. Arviointiryhmä kehui lisäksi monipuolisia mahdollisuuksia käytännön harjoitteluun paitsi sairaaloissa, eritoten terveyskeskuksissa. Innostuneet opettajat, ”roolimallit”, saivat ansaitun erityismaininnan.
Kehitettävääkin löytyi. Lääketieteen opetussuunnitelmien rakenne vaihtelee yliopistosta toiseen, mikä johtaa siihen, että yhtenäistä tavoitetta ja näkemystä ”suomalaisen lääkärin” taidoista ja osaamisvaatimuksista ei ole. Yliopistojen tulisi yhdessä sidosryhmien kanssa luoda yhtenäiset kansalliset oppimistavoitteet ja yhdenmukaistaa opetussuunnitelmia. Arviointiryhmän mielestä se olisi mahdollista tehdä kunnioittaen samalla yliopistojen ominaispiirteitä ja vahvuuksia.
Yliopistojen tulisi luoda yhtenäiset kansalliset oppimistavoitteet ja yhdenmukaistaa opetussuunnitelmia.
Ohjatun kliinisen harjoittelun merkitystä korostettiin, ja siitä saatavan henkilökohtaisen palautteen antamiseen toivottiin kehittyneempiä käytäntöjä. Tämä edellyttää riittävän pieniä opetusryhmiä. Arviointiryhmä esittikin painavan huolensa kasvaneista opiskelijamääristä ja huvenneista resursseista. Lääkäriliitto on jo pitkään vaatinut sisäänottojen pienentämistä opetuksen laadun turvaamiseksi. Nyt tämä vaatimus sai tukea myös kansainvälisen arvioinnin tuloksista.
Arviointiryhmä nosti esiin perustellun huolen opiskelijoiden ja opetushenkilöstön hyvinvoinnista kiristyneessä resurssitilanteessa. Tiedekuntien tulisi arviointiryhmän mukaan pohtia, kuinka opetusta voitaisiin arvostaa enemmän, ja harkita lääketieteellisen opetuksen urapolkujen luomista. Pedagogista koulutusta tulisi tarjota nykyistä kattavammin.
Lääkäriliiton näkemyksen mukaan kansainvälinen arviointiryhmä teki perusteellista ja erinomaista työtä, ja osaltaan liitto tukee vahvasti esitettyjä kehittämisehdotuksia ja niiden tulevaa toimeenpanoa. Yliopistojen yhteistyö ja kansallisten koulutustavoitteiden määrittely on ajankohtaista ja keskeistä myös meneillään olevassa erikoistumiskoulutuksen uudistuksessa. Siten ryhmän esitykset tukevat lääkärikoulutuksen kehittämistä vielä perustutkintoakin laajemmin.
Opiskelijoiden sisäänottomäärien vähentäminen on kaikkia muita lääkärikoulutuksen laadun turvaamiseen tähtääviä toimenpiteitä tukeva muutos, jolla alkaa olla kiire. Siispä tuumasta toimeen – laatu edellä uuteen yhteistyön aikaan!
Koko raporttiin voit tutustua täällä: