Sairauspoissaolotarpeen määrittämiseen liittyviä tekijöitä on tutkittu vuonna 2014 ja nyt niitä tutkitaan uudelleen. Vuoden 2014 tutkimuksen raportti löytyy täältä.
Vastaavaa tutkimusta on tehty myös Ruotsissa, jossa on jo vuodesta 2007 ollut käytössä sairauskohtaisia suosituksia sairauspoissaolojen pituuksista.
Miksi tätä asiaa on tarpeen tutkia uudelleen nyt?
Sairauspoissaolotarpeen määrittäminen ja siihen liittyvien lausuntojen kirjoittaminen on monille lääkäreille tärkeä osa työnkuvaa. Vuoden 2014 tutkimuksessa tavoitteena oli selvittää sairauspoissaolojen kirjoittamiseen vaikuttavia käytäntöjä, kokemuksia ja kehittämistarpeita. Lisäksi haluttiin selvittää, miten suomalaiset lääkärit suhtautuisivat yhtenäisiin sairauspoissaolojen määräämiseen liittyviin ohjeisiin ja millaisena lääkärit näkevät yhteydenpidon Kelan kanssa.
Tutkimuksessa ilmeni, että mm. että sairauspoissaolojen pitkittymisen taustalla olivat usein ongelmat jatkohoitoon tai tutkimuksiin pääsyssä mm. pitkien odotusaikojen vuoksi. Laajojen lausuntojen kirjoittaminen koettiin usein hankalaksi ja työkykyä koskevien lausuntojen toivottiinkin olevan enemmin työterveyshuollon työkenttää. Yleislääkärit, joiden työnkuva on laajin, raportoivat suurimpia haasteita työkyvyn arvioinnissa. Tämä näkyi myös sairauspoissaolojen määräämiseen liittyvissä osaamistarpeissa. Osaamistarpeita löytyi kaikilta sektoreilta, mutta ne korostuivat etenkin terveyskeskuksissa. Osa-sairauspäivärahaan liittyviä osaamistarpeita sen sijaan löytyi tasaisesti kaikilta sektoreilta.
Yhteydenpitoon Kelan kanssa oltiin pääosin tyytyväisiä, mutta palautetta omasta toiminnasta toivottiin enemmin ja esim. tietoa työkyvyttömyyseläkepäätöksistä.
Lääkärit toivoivat laajasti sairauspoissaolojen määrittämiseen liittyviä ohjeita – ainakin joidenkin sairauksien osalta.
Tutkimuksen suositukset olivat:
1. ”Jotta sairauspoissaoloja ei kirjoiteta pidemmiksi kuin on hoidollisista syistä tarpeen, turhista jatkohoidon ja kuntoutukseen pääsyn viiveistä on päästävä.”
2. ”Koulutusta on lisättävä, sillä lääkärit kokevat työkyvyn arvioinnin vaikeaksi. Lääkärit myös toivovat sairauspoissaolotarpeen määrittämistä siirrettäväksi enemmän työterveyshuollon vastuulle.”
3. ”Lääkärit kannattavat sairauspoissaolojen kestoa koskevia suosituksia ainakin joistakin sairauksista.”
Palatakseni alussa esitettyyn kysymykseen: miksi tutkimus toistetaan nyt? Vuonna 2019 Suomessa julkistettiin Sairauspoissaolojen määrittämiseen liittyvä Käypä hoito suositus, jonka tunnettuutta ja vaikutuksia halutaan nyt tutkia (on tärkeää vastata, vaikka et olisi lukenut suositusta!). Lisäksi halutaan tutkia, onko sairauspoissaolotarpeen määrittämiseen liittyvissä ongelmakohdissa tai koulutustarpeissa tapahtunut muutosta kuluneen 8 vuoden aikana.
Mikäli olet saanut kutsun tutkimukseen, käythän vastaamassa – mitä enemmän saamme vastauksia, sitä luotettavampi kuva tilanteesta saadaan.