Tällainen lääke on täysin väärä: lääkäripulaa ei Suomessa ole. Tämän voi hyvin nopeasti havaita katsomalla yksityisten toimijoiden ajanvarauslistoja. Lääkärille pääsee välittömästi tai viimeistään ainakin heti.
Numeroiden valossa lääkäreitä on Suomessa enemmän kuin koskaan aiemmin. Tämä on seurausta peruskoulutuksen sisäänottomäärien nostamisesta yli kaksinkertaisiksi 1990-lukuun verrattuna. Lisäksi ulkomailla opiskelee lääketiedettä reilusti yli tuhat suomalaista nuorta, ja heistä valtaosa aikoo palata Suomeen. Lähivuosina eläkkeelle jää noin 600 lääkäriä vuodessa, kun samaan aikaa uusia valmistuvia tulee 900 lääkärin vuositahdilla. Tästä matematiikasta seuraa se yksinkertainen tosiasia, että lääketieteen sisäänottomääriä tulisi pikemminkin laskea.
Numeroiden valossa lääkäreitä on Suomessa enemmän kuin koskaan aiemmin.
Lääkäriliiton tutkimuksen mukaan terveyskeskuksissa ei ole lääkärivajetta, kun asiaa tarkastellaan sen valossa, onko virassa tekijää. Kuntien poliittinen päätös on taas se, kuinka monta virkaa terveyskeskuksessa on – ja valitettavan usein on alimitoitus Lääkäriliiton suosituksiin nähden.
Jos jostain pitäisi olla huolissaan, niin lääketieteen peruskoulutuksen laadun ylläpitämisestä yliopistojen säästöpaineissa. Yliopistojen resurssit eivät ole kasvaneet samaa tahtia opiskelijamäärän nostojen myötä. Opetusryhmät ovat paisuneet kestämättömän suuriksi.
Opetusryhmät ovat paisuneet kestämättömän suuriksi.
Julkisen puolen lääkärityön houkuttelevuuden miettiminen on oikeampi keino ratkaista lääkäriaikojen saatavuuden ongelmaa. Työolot, työkuorma, ammatillisen kehittymisen mahdollisuus urapolulla sekä paikkakunnan sijainti ovat ratkaisevia, kun lääkäri pohtii työpaikkaansa. Jos haja-asutusalueille ei saada houkuteltua lääkäreitä, pitää miettiä syytä. Onko syrjäseudulla lääkärin puolisolle työpaikkaa? Miten on päivähoito tai kouluverkko järjestetty?
Lääkäriliiton missio on toimiminen yhdessä potilaan parhaaksi. Lääkärien sopiva määrä palvelujärjestelmän tarpeisiin on kaikkien etu.