Erikoistumiskoulutuksen valintamenettelyn päivitetty suunnitelma saatiin nähtäväksi elokuun lopulla. Täydennyskoulutuksen saatavuutta ja rahoitusta pohditaan omaa alaamme laajemminkin muuttuvan toimintaympäristön ja teknologian kehityksen paineen alla. Oman varjonsa myös koulutuskentälle luo sote-uudistuksen epäselvä tilanne.
Kirjoitin blogissani 19.6. Karvin tekemästä lääkärien peruskoulutuksen arvioinnista. Arviointiryhmän raportti suositteli tiiviimpää yhteistyötä tiedekuntien välillä – yliopistojen tulisi yhdessä sidosryhmien kanssa luoda yhtenäiset kansalliset oppimistavoitteet ja yhdenmukaistaa opetussuunnitelmiaan. Arviointiryhmä esitti myös huolensa kasvaneiden opiskelijamäärien paisuttamista opetusryhmistä. Lääkäriliitto on jo pitkään vaatinut sisäänottojen pienentämistä opetuksen laadun turvaamiseksi, ja tämä vaikuttamistyö jatkuu.
Lääkäriliitto on jo pitkään vaatinut sisäänottojen pienentämistä opetuksen laadun turvaamiseksi.
Ulkomailla opiskelee lääketiedettä tuoreimpien lukujen mukaan jo reilusti yli tuhat suomalaista nuorta: lukuvuonna 2017-18 yhteensä 1063 henkilöä sai suomalaista opintotukea ulkomaisiin lääketieteen opintoihin. Heistä valtaosa suunnittelee palaavansa valmistuttuaan Suomeen töihin ja erikoistumaan, esimerkiksi Baltiasta käytännössä kaikki. Siten suomalaisten tiedekuntien sisäänottoja voidaan huoletta laskea koulutuksen laadun turvaamiseksi; lääkärit eivät tule maastamme loppumaan.
Erikoistumisuudistuksessa koulutusta on tarkoitus systematisoida sekä parantaa sen ohjausta ja laadunvalvontaa. Uudistuksen yhteen merkittävään osakokonaisuuteen eli valintoihin liittyen tiedekuntien yhteinen työryhmä esitti viime huhtikuussa mallia, jolla valittaisiin jatkossa erikoistuvat kaikille aloille. Tavoitteena on taata tulevaisuudessa riittävästi erikoislääkäreitä kullekin erikoisalalle ilman yli- tai alikoulutusta ja löytää läpinäkyvä, tasapuolinen ja oikeudenmukainen tapa valita kullekin alalle erikoistumaan pääsevät.
Lausuntokierroksen perusteella päivitetty valintaesitys valmistui kesän aikana, ja valinnat on tarkoitus pilotoinnin jälkeen ottaa käyttöön ensimmäistä kertaa syksyllä 2019. Olemassa olevat erikoistumisoikeudet olisivat uusien myönnettävien oikeuksien tavoin voimassa kymmenen vuotta. Tässä vaiheessa nämä kaikki ehdotukset ovat kuitenkin vasta alustavia, ja suunnitelma täsmentynee syksyn kuluessa.
Haku kaikille erikoisaloille tapahtuisi jatkossa pääsääntöisesti kahdesti vuodessa. Kerralla voisi hakea enintään kolmeen kohteeseen. Ensisijaisesta hakukohteesta saisi kaksi lisäpistettä. Aiempi työkokemus toisi hakijalle enimmillään kymmenen pistettä. Tieteellisiä ansioita pisteytettäisiin enintään kahdeksan pisteen verran, mikä on hieman vähemmän kuin keväällä esitetyssä ensimmäisessä versiossa. Näiden alkupisteiden perusteella hakija saisi kutsun korkeintaan yhteen haastatteluun hakemistaan kohteista. Haastattelukutsun saisi alustavan ehdotuksen mukaan enimmillään kaksinkertainen määrä hakijoita jaossa oleviin paikkoihin nähden.
Strukturoidun, pisteytettävän haastattelun jälkeen kaikkien pisteiden yhteismäärän perusteella ehdollisesti erikoistumaan valittaville tulisi eteen vielä kuuden kuukauden mittainen koeaika valitulla erikoisalalla, minkä onnistuneen suorittamisen jälkeen hakija saisi lopullisen opinto-oikeuden kyseiselle erikoisalalle. Siinä vaiheessa on määrä tehdä erikoistujalle opintosuunnitelma ja arvioida, mitä hänen aiemmista työskentelyjaksoistaan voidaan hyväksyä mukaan erikoistumiskoulutukseen.
Lääkäriliitto on tukenut vahvasti erikoistumisuudistuksen toteuttamista.
Lääkäriliitto on osaltaan tukenut vahvasti erikoistumisuudistuksen toteuttamista, ja myös valintamenettelyyn esitettyjä elementtejä on pidetty perusteltuina. On tärkeää, että kauan odotettua ja tarpeellista erikoistumisuudistusta viedään määrätietoisesti eteenpäin ja että sen toimeenpano resursoidaan asianmukaisesti.
Lopuksi tuoreita kansainvälisiä kuulumisia: elokuun viimeisellä viikolla pidettiin Baselissa 45. lääketieteen koulutuksen kansainvälinen AMEE -konferenssi. Siellä saattoi jälleen todeta, miten yleismaailmallisia suomalaisen lääkärikoulutuksen ilot ja haasteet ovat. Keskeisiä teemoja olivat muun muassa osaamisperustainen lääkärikoulutus, teknologian ja tekoälyn merkitys lääkäreiden roolille ja osaamistarpeille, opiskelijavalintojen kehittäminen, elinikäinen oppiminen, pedagogisten taitojen sisällyttäminen lääkärikoulutuksen eri vaiheisiin ja lääketieteen koulutukseen nivoutuvat johtamisopinnot. Osallistujia oli 98 maasta yhteensä miltei 4000 – ja Suomesta tuli jälleen yksi suurimmista delegaatioista! Jokainen meistä palasi varmasti kotimaahan monien uusien tai kirkastuneiden ajatusten kera, ja kansainvälisille kokemuksille onkin käyttöä näinä aikoina erityisen paljon.