Kolmekymppisten elämässä on usein ajankohtaista perheen perustaminen. Tässä ikävaiheessa on juuri nyt yli neljä tuhatta nuorta lääkäriä. Heistä on naisia 63 prosenttia.
Suomessa lähes kaikki lääkärit lähtevät erikoistumaan. Lääkärit valitsevat alan pääosin sen kiinnostavuuden ja monipuolisuuden perusteella, mutta myös perheellistymiseen liittyvä näkökohtia on pohdinnassa mukana. Iso-Britanniassa perheellisyys tai toive perheen perustamisesta vaikutti lähes joka toisen nuoren lääkärin erikoisalaan, tosin asia vaikutti päätökseen kaksi kertaa useammin naisilla kuin miehillä (1).
Naiset ovat toivoneet miehiä useammin kohtuullista määrää päivystämistä.
Naislääkärit ovat Suomessakin pitäneet alan valinnassa miehiä tärkeämpänä mahdollisuuksiaan yhdistää työ ja perhe. He ovat toivoneet miehiä useammin kohtuullista määrää päivystämistä ja ovat halunneet itse vaikuttaa työnsä määrään (2). Näkyvätkö nämä toiveet Suomessa eroina erikoisalojen lääkärien sukupuolijakaumassa? Naisia on yli 80 prosenttia lääkäreistä lastenpsykiatrian, gynekologian, ihotautien aloilla. Vastaava osuus miehiä on useilla kirurgian aloilla, kuten rintaelinkirurgiassa, ortopedialla ja urologiassa.
Norjassa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että sairaala-aloille erikoistuneet naislääkärit saivat ensimmäisen lapsen keskimäärin muita naislääkäreitä myöhemmin (3). Samassa tutkimuksessa paljastui, että äitiys pidensi erikoistumisen aikaa ja mikäli perheeseen syntyy useampia lapsia, kävi erikoistumisen todennäköisyys ylipäätään pienemmäksi. Isäksi tulemisella ei ollut mieslääkärien erikoistumiseen vastaavaa vaikutusta.
Useat eri maissa tehdyt tutkimukset osoittavat, että naislääkärit lyhentävät työaikaansa lasten syntymän jälkeen. On myös havaittu, että naiset hakeutuvat useammin tehtäviin, joissa on mahdollista sovittaa yhteen työn ja perhe-elämän vaatimuksia (4). Kahden lääkärin perheessä oli todennäköistä, että kumpikin vanhemmista lyhensi työaikaansa (5). Molempien työuran kannalta voi olla merkitystä sillä, että puoliso ymmärtää ammatin vaatimukset ja jakaa myös vastuun perheestä.
Vanhemmuus voi vaikuttaa myös lääkärin palkkapussiin.
Vanhemmuus voi vaikuttaa myös lääkärin palkkapussiin. Kun lääkärien palkkaeroja Suomen kuntasektorilla viimeksi tutkittiin, naisten ja miesten väliset erot johtuvat pääosin sijoittumisesta eri aloille ja eri tehtäviin. Mieslääkärit tekivät enemmän työsuoritteita, ylitöitä ja päivystivät (6). Sukupuolten palkkaerot olivat tosin suurimpia palkkahaitarin yläpäässä, eli johtoportaan ja eniten tienaavien joukossa.
Voiko ollakin niin, että sovittaessaan yhteen työn ja perhe-elämän vaatimuksia naiset joutuvat tinkimään tavoitteistaan?
On väitetty, että erot sukupuolten välillä johtuvat naisten omista valinnoista ja matalammista tavoitteista työelämässä. Voiko ollakin niin, että sovittaessaan yhteen työn ja perhe-elämän vaatimuksia naiset joutuvat tinkimään tavoitteistaan? Onko niin, että arvostetulla alalla menestyksen saavuttaminen on vaikeampaa, jos lääkärillä on pitkä poissaolo työstä, kuten vanhempainvapaa?
Naisten osuus on suomalaisessa lääkärikunnassa kasvanut ja on nyt 60 prosenttia kaikista työikäisistä lääkäreistä. Tilanteessa olisikin tärkeää selvittää, että ovatko naislääkärien työurat erilaisia kuin miehillä. Yksi tärkeä näkökulma on perheen vaikutus työuraan ja sen erot vanhempien välillä. Asiaa voi selvittää tutkimalla jo olemassa olevia aineistoja uudesta näkökulmasta ja uuttakin tietoa on kerättävä, erityisesti työelämässä sukupuoleen tai perhevapaisiin liittyvästä eriarvoisesta kohtelusta ja syrjinnästä.
Viittaukset:
1 https://bmjopen.bmj.com/content/7/8/e016822
2 https://bmcmededuc.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12909-016-0643-z
3 https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0277953602005130
4 https://bmchealthservres.biomedcentral.com/articles/10.1186/1472-6963-10-40