Sidonnaisuuksista keskustellessa on tärkeää miettiä, mitä sillä tarkoitetaan. Sidonnaisuus on mahdollinen eturistiriita (conflict of interest). Sidonnaisuudet voivat olla henkilökohtaisia tai ne voivat liittyä työhön.
Asiantuntijuus ei synny ilman yhteistyötä ja verkostoitumista muiden kanssa, siksi useimmilla asiantuntijoilla on erilaisia sidonnaisuuksia – koskee siis muitakin kuin lääkäreitä, esimerkiksi muiden alojen asiantuntijoita, tutkijoita tai vaikkapa poliitikoita.
Sidonnaisuuksia on monenlaisia. Yleisemmin keskustellessa ne ymmärretään taloudellisina, jolloin ne myös herättävät eniten pohdintaa. Jos sidonnaisuuteen liittyy yksilölle mahdollinen toissijainen hyöty tai tavoite, niin on olemassa eturistiriidan riski. Onkin tärkeää miettiä, vaikuttavatko sidonnaisuudet yksilön toimintaan niin, että toisen, esimerkiksi kaupallisen toimijan etu voi olla ristiriidassa yleisen edun kanssa.
Tavallisimmin sidonnaisuudet liittyvät työpaikkaan, toimintaan järjestöissä tai asiantuntijaelimissä. Professori Eija Kalso pohti tätä blogissaan 17.10.2017 (kts. liitteet alla). Sidonnaisuusilmoitusta tehdessä on mietittävä myös omistukset ja lähimpien sidonnaisuudet ja omistukset.
Lääkärien tehtävä on toimia potilaan ja väestön parhaaksi.
Lääkärien tehtävä on toimia potilaan ja väestön parhaaksi. Siihen kuuluu potilaiden hoito, hoitomenetelmien tutkiminen ja kehittäminen sekä oman ammattitaidon ylläpito. Jotta näihin päämääriin päästään, lääkärien täytyy tehdä yhteistyötä niin lääke-, laite- kuin tarvikevalmistajien kanssa. Tarvitaan kansallista ja kansainvälistä tutkimus- ja koulutusyhteistyötä, joita ilman terveydenhuolto ei kehity. Tämä toimijoiden yhteistyö hyödyttää koko yhteiskuntaa, mutta erityisesti väestöä ja potilaita. Ilman yhteistyötä lääketiede ei olisi kehittynyt niin korkeatasoiseksi kuin se nykyisin on.
Lääkärien toiminta vaatii yhteiskunnan luottamuksen. Tämän vuoksi lääkärien tulee olla riippumattomia asiantuntijoita ja ehdottomasti välttää toiminnassaan eturistiriitoja. Yhteistyötä säätelevät lakien lisäksi Lääkäriliiton ja Lääketeollisuuden eettiset ohjeet . Niiden toteutumista on seurattu tarkasti jo ennen 2016 alkanutta henkilökohtaisen taloudellisen merkityksen julkistamista. On ilahduttavaa huomata, että Sailab – MedTech on päivittämässä Terveysteknologian ja terveydenhuollon välisen yhteistyön eettistä ohjetta yhteistyössä Lääkäriliiton kanssa.
Sidonnaisuuksien ilmoittamisesta esimerkiksi koulutusten, luentojen ja julkaisujen yhteydessä on tullut rutiinia ja sitä ovat lääkärijärjestöt suositelleet. Tästä hyvä esimerkki on koulutusten arvioinnin alueella toimiva ProMedico, Lääkäriliiton. Duodecimin ja Finska Läkaresällskapetin yhteinen yhdistys.
Lääketiede kehittyy koko ajan, minkä vuoksi jatkuvasta ammatillisesta koulutuksesta ja kehittymisestä huolehtiminen on niin ammattietiikan kuin lainsäädännönkin ytimessä. Lääkärit toteuttavat tätä velvoitetta paljon myös omalla ajallaan, muun muassa lukemalla lääketieteellisiä julkaisuja. Näihin julkaisuihin myydään myös mainoksia.
Lääkärilehti noudattaa tinkimättä Journalistin ohjeita sekä Julkisen sanan neuvoston päätöksiä.
Lääkäriliiton julkaisu Lääkärilehti noudattaa tinkimättä Journalistin ohjeita sekä Julkisen sanan neuvoston päätöksiä. Mainostamisessa periaatteet ovat yleismediaa tiukemmat. Samoin koulutuksienkin osalta on ohjeet, että yhteistyökumppaneilla tai ilmoittajilla ei ole minkäänlaista valtaa lehden tai koulutuksien sisältöön. Käypä hoito –suositusten osalta on jo vuonna 2001 linjattu sidonnaisuuksien ilmoittaminen ja niiden arviointi.
Hoidon tulee perustua huolelliseen tutkimukseen ja harkintaan, mikä on kullekin potilaalle parasta. Joskus se on lääke, joskus toimenpide, joskus terapia tai joskus seuranta. Vaihtoehtoja on monia.
Käypä hoito -suositusten tekijät ovat siis olleet sidonnaisuusilmoitusten tekemisessä edelläkävijöitä Suomessa. Monet eri asiantuntijat eri aloilta ovat koostaneet yhteisiä hoitosuosituksia mahdollisimman laajasti tutkimusnäyttöön perustuen ja soveltaen suomalaiseen terveydenhuoltojärjestelmään. Suosituksia ei tehdä pienessä piirissä, vaan ne ovat julkisesti arvioitavia ja käyvät laajan lausuntokierroksen ennen kuin tulevat ammattilaisten ja kansalaisten käytettäväksi. Näiden suositusten arvioijat ja käyttäjät voivat nähdä ja arvioida itse asiantuntijoiden mahdollisia sitoumuksia.
Suosituksia ei tehdä pienessä piirissä, vaan ne ovat julkisesti arvioitavia ja käyvät laajan lausuntokierroksen.
Sidonnaisuuksien ilmoittaminen ja niistä keskustelu ovat tärkeitä keinoja hallita niiden vaikutuksia. Jo sen tiedostaminen, että erilaiset yhteydet eri toimijoihin voivat vaikuttaa päätöksentekoon, edistää asian ymmärtämistä ja lisää läpinäkyvyyttä. Avoimuus auttaa lukijoita tai kuulijoita arvioimaan asiantuntijan motiiveihin mahdollisesti vaikuttavia tekijöitä. Työtä on vielä paljon tehtävän, sillä kulttuuri muuttuu hitaasti. Lääkäriasiantuntijat ovat olleet tässä edelläkävijöitä, mistä on syytä olla ylpeä.
Liitteet / lähteet:
1. http://blogs.helsinki.fi/med-viikonjuttu/
2. https://www.laakariliitto.fi/edunvalvonta-tyoelama/liiton-ohjeet/kaupalliset/
3. http://www.laaketeollisuus.fi/laakkeet/ markkinointi/
4. https://www.sailab.fi/tietoa-ja-tyokaluja/suositukset/eettiset-ohjeet/
6. http://www.duodecimlehti.fi/lehti/2001/2/duo92013