Julkisten lääkäripalveluiden saatavuutta tulee parantaa kiristämällä hoitotakuusäännöksiä. Perusterveydenhuollon lääkärin vastaanotolle tulisi päästä viimeistään viidentenä arkipäivänä hoidontarpeen arvioimisesta. Nykyisin odotusajat perusterveydenhuollon lääkärin vastaanotolle kiireettömissä asioissa ovat kohtuuttoman pitkät ja vaihtelevat kuntien välillä ja kuntien sisällä. Muutos on kokonaisuudessaan kustannusneutraali erikoissairaanhoidon säästyvien kustannusten vuoksi.
Päivystysjärjestelyt on turvattava myöntämällä poikkeuslupia pienemmille keskussairaaloille. Edellisellä hallituskaudella erikoissairaanhoidon rakenneuudistusta vietiin eteenpäin terveydenhuoltolain ja sen perusteella annettujen ns. päivystys- ja keskittämisasetusten muutoksilla. Erikoissairaanhoidon elektiivisten toimintojen liiallinen keskittäminen saattaa vaarantaa pienempien keskussairaaloiden päivystyksen järjestämisen, uhkaa huonontaa päivystystyön laatua ja pahimmillaan vaarantaa potilasturvallisuutta näissä yksiköissä. Uudistukselle viime hallituskaudella kaavaillut 350 miljoonan euron vuotuiset säästöt vuoden 2020 loppuun mennessä ovat epärealistisia, joten elektiivisen toiminnan muutos korkeintaan myöhentäisi tavoiteltuja säästöjä.
Laadukas saattohoito tulee turvata koko väestölle. STM:n tänä vuonna julkistaman työryhmän väliraportin mukaan saattohoidon järjestämisessä on suurta alueellista vaihtelua ja paikoin merkittäviä puutteita. Asukkaat eivät ole Suomessa yhdenvertaisessa asemassa. Saattohoitopalvelut tulee turvata lainsäädäntömuutoksella STM:n väliraportin tasoisesti. Tämä edellyttää lisää henkilöstöresursseja kotisairaaloihin ja saattohoito-osastoille, poliklinikoille ja sairaaloihin. Palveluiden parantuminen tulee toisaalta vähentämään jonkin verran erikoissairaanhoidon tarvetta. Hintalappu on 35 miljoonaa euroa vuodessa, mikä sisältää 100 uutta lääkäriä ja 500 uutta hoitajaa.
Uskomushoitojen haittoja tulee vähentää. Uskomushoitojen tarjoaminen tulee kieltää lapsille ja muille haavoittuville ryhmille, vakavasti sairaille (esimerkiksi syöpäsairaudet, psyykkiset sairaudet, diabetes, epilepsia) ja raskaana oleville. Viranomaisvalvontaa tulee tehostaa ja markkinoinnissa kieltää väittämät tehosta sairauksien hoidossa ja diagnosoinnissa. Kustannus on 0,1 miljoonaa euroa vuodessa viranomaisvalvontaan.
Tutkimuksen ja koulutuksen rahoituksessa tulee painottaa lääketieteellistä tutkimus- ja innovaatiotoimintaa. Lääketieteellisten tiedekuntien tutkimustoiminnalla on keskeinen merkitys yliopistojemme kansainvälisessä menestyksessä. Suomessa on lisäksi ainutlaatuista terveysteknologian osaamista ja infrastruktuuria. Tämän päivän tutkimus on huomispäivän hyvää hoitoa. Lääketieteellisen tutkimuksen erityisvaltionosuus on pienentynyt viimeisen parin vuosikymmenen aikana 91 miljoonasta eurosta tämän vuoden 21 miljoonaan euroon. Vähimmäistavoitteena tulee olla rahoituksen tason palauttaminen ennalleen. Kustannus on 70 miljoonaa euroa vuodessa.
Lisätiedot:
Heikki Pärnänen, politiikkatoimialan johtaja, p. 040 5465316, heikki.parnanen@laakariliitto.fi
Samuli Saarni, puheenjohtaja, p. 040 574 6119, samuli.saarni@laakariliitto.fi