Lääkäriliitto pitää erittäin tärkeänä varmistaa, ettei tulevan hallituksen sote-työ kaadu perustuslaillisiin ongelmiin tai muuten viivästy kohtuuttomasti. Siksi on perusteltua lähteä liikkeelle uudistuksista, joiden toteuttaminen onnistuu nykymuotoisen lainsäädännön ja rakenteiden puitteissa, mutta jotka korjaavat ilmeisimpiä ongelmia.
- Suomalaisen terveydenhuollon suurin ongelma on sen eriarvoisuus hoitoon pääsyssä. Jonot ja hoitoon pääsyn viivästyminen koskettavat erityisesti pienituloisempia palveluiden tarvitsijoita. Lääkärit haluavat vahvistaa yhdenvertaisuutta kansalaisten välillä ja esittävät siksi hoitotakuun kiristämistä sekä sen vaatimien henkilö- ja muiden resurssien turvaamista. Päätös tästä asiasta tulisi tehdä riippumatta hallinnollisista rakenteista ja heti hallitusohjelmasta sovittaessa, toteaa Lääkäriliiton puheenjohtaja Samuli Saarni.
Nykyisen hallituksen sote-uudistuksen kariutuminen on osoittanut, että laajamittaisen uudistuksen, jonka kaikki osat liittyvät toisiinsa, toteuttaminen kerralla on erittäin haastavaa. Siksi uusi alku tulevalla hallituskaudella on suunniteltava siten, että kyetään toteuttamaan nopeasti konkreettisia, arjessa näkyviä pienempiä uudistuksia. Tätä kautta luodaan myös luottamusta järjestelmän kykyyn uudistua sekä tarjota nykyistä parempia palveluita väestölle.
Tällä hetkellä yli kaksi viikkoa terveyskeskuslääkärin vastaanotolle pääsyä joutuu odottamaan 38% potilaista, ja yli kuukauden odottaneita on 14%. Tällaiset odotusajat ovat paitsi inhimillisesti ikäviä, myös tulevat kalliiksi sairauksien ehtiessä vaikeutua. Lääkäriliitto esittää, että ensi vaiheessa avataan terveydenhuoltolaki, ja sen uudistuksen yhteydessä vahvistetaan hoitotakuusäädöksiä. Hoitotakuu perusterveydenhuollossa tulee muotoilla siten, että lääkärin vastaanotolle pääsee viimeistään viidentenä arkipäivänä hoidontarpeen arvioinnin toteuttamisesta.
Perusterveydenhuollon hoitotakuun kiristäminen vaatii taloudellisia lisäpanostuksia. Lääkäriliitto arvioi, että tavoitteen toteuttaminen vaatii arviolta tuhannen lääkärin lisätyöpanoksen julkiseen perusterveydenhuoltoon. Lääkärityövoimaa on saatavilla erityisesti yksityisten palveluiden piiristä, mikäli terveyskeskukset kykenevät tarjoamaan virkoja ja kilpailukykyiset työskentelyolosuhteet.
Arvioitu enimmäiskustannus tulisi olemaan noin sata miljoonaa euroa vuodessa. Toisaalta samalla kokonaiskustannukset vähenevät nopeamman hoitoonpääsyn mahdollistaman erityissairaanhoidon tarpeen, mm. päivystyskäytön, vähenemisen myötä. Merkittävä osa uudistuksen kustannuksista kyetäänkin rahoittamaan järjestelmän sisällä. Kaikkiaan Suomessa käytettiin vuonna 2016 n. 10,4 miljardia euroa julkisesti järjestettyihin terveyspalveluihin.
Lue myös Lääkäriliiton kannanotto ja eduskuntavaalitavoitteet (pdf)
Tiedote pdf-muodossa.
Lisätietoja:
Samuli Saarni, Lääkäriliiton puheenjohtaja, p. 040 574 6119
Heikki Pärnänen, politiikkatoimialan johtaja, p. 040 546 5316