Vakinaisten viranhaltijoiden määrä on viime vuosina laskenut ja sijaisten määrä kasvanut. Terveyskeskusten johtavien lääkärien kertoman mukaan sekä avoimien tehtävien täyttäminen että sijaisten saaminen on entistä vaikeampaa. Myös ostopalveluiden saatavuus on huonontunut. Työssä käyvien lääkärien määrä on Suomessa kuitenkin kasvanut voimakkaasti koko 2000-luvun ajan.
”Lääkäriliitto on huolissaan perusterveydenhuollon tilanteesta, mutta ongelmaa ei ratkaista lisäämällä lääkärikoulutusmääriä entisestään. Tilastot osoittavat, että vaikka lääkärien määrä kasvaa, se ei näy terveyskeskuslääkärien määrässä”, sanoo Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen.
Lääkäritilanne vaihtelee alueellisesti. Lääkärivajetta ei ollut lainkaan 60 prosentissa terveyskeskuksista. Näiden terveyskeskusten alueella asuu noin 1,9 miljoonaa asukasta. Terveyskeskukset, joissa lääkärivaje on 20 prosenttia tai enemmän, palvelevat noin 300 000 suomalaista.
Tiedot selviävät Lääkäriliiton loka-marraskuussa terveyskeskusten johtaville lääkäreille tekemästä tutkimuksesta. Vastausprosentti oli sata eli tulokset kattavat kaikkien kuntien tilanteen.
Suurin lääkärivaje oli Etelä-Karjalassa, Etelä-Pohjanmaalla, Etelä-Savossa, Kainuussa ja Keski-Suomessa. Suurin myönteinen muutos verrattuna edelliseen vuoteen on tapahtunut Itä-Savon sairaanhoitopiirin alueella, jossa lääkärivaje oli vähentynyt lähes 11 prosenttiyksikköä. Kielteistä muutosta oli tapahtunut Keski-Suomen, Etelä-Karjalan ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien alueella, joissa lääkärivaje oli lisääntynyt reilulla kuudella prosenttiyksiköllä.
”Näidenkin tutkimustulosten ja tilastojen perusteella on selvää, että perusterveydenhuoltoon on panostettava. Terveyskeskustyöstä pitää tehdä houkuttelevampaa lääkäreille”, Pärnänen sanoo.
Houkuttelevuuden lisäämiseksi perusterveydenhuoltoon tarvitaan lisää lääkäriresurssia, jotta työkuorma olisi kohtuullinen ja työn sisältö mielekäs. Nuoremmille lääkäreille on Lääkäriliiton mielestä tarjottava riittävä seniorituki ja täydennyskoulutusmahdollisuus sekä joustava valmius erilaisiin osa-aikatyöjärjestelyihin esimerkiksi perhe- tai vastaavien syiden vuoksi. Terveyskeskusten lääkärityö on myös pystyttävä organisoimaan tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti, mikä edellyttää osaavaa johtamista.
”Asiaa ei ole kokonaisuudessaan hoidettavissa pelkästään paikallisesti, vaan tarvitaan isompi järjestelmäuudistus, jossa terveyspalvelujen rahoitus ja järjestäminen irrotetaan kuntakentästä”, sanoo Pärnänen.
Tutkimustulokset löydät täältä
Lisätiedot:
Johtaja Heikki Pärnänen, puh. 040 5465316
Tutkimuspäällikkö Jukka Vänskä, puh. 050 3317973