Lääkäriliitto tarkensi omia sote-uudistusta koskevia linjauksiaan huhtikuun puolivälissä hallituksen 5.4. uudistusta koskevan neuvottelutuloksen, sekä valinnanvapautta ja monikanavarahoituksen yksinkertaistamista selvittävän työryhmän väliraportin julkistamisen perusteella. Linjaukset löytyvät Lääkäriliiton verkosta http://www.laakariliitto.fi/uutiset/linjauksia/palvelurakenneuudistus/
Rahoitusta koskevissa linjauksissaan liitto korosti hallituksen verotusta koskevien tavoitteiden tärkeyttä, monikanavarahoituksen purkua osaoptimoinnin mahdollisuuksien minimoimiseksi, kansallisen tason ratkaisuja palvelujen hinnanmäärittelyssä mutta myös asiakasmaksujen pienentämisen tarvetta.
– Valinnanvapaustyöryhmän loppuraportin rahoitusta koskevat ehdotukset ovat eräiltä osin liiton näkemyksistä poikkeavia, mutta silti pääsääntöisesti kannatettavia. Avohoidon lääkkeiden ja matkakustannusten korvausten siirto maakuntien rahoitusvastuulle on järkevää, toteaa Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen.
Kuntoutuksen rahoitusta koskevat ratkaisut ollaan jättämässä kokonaisuudistuksen yhteyteen, ja sairauspäivärahojen jättäminen tarkastelun ulkopuolelle on toki hyvin perusteltu – siitäkin huolimatta, että Lääkäriliiton mielestä hoidon odottamisen kustannukset ovat usein vaihtoehtoiskustannuksia palvelujen tuottamiselle ja siten yksi merkittävä osaoptimoinnin mahdollisuus.
Perustason palveluntuottajille – väestövastuiset sosiaali- ja terveyskeskukset – maksettavien korvausten perustuminen pääasiallisesti tarvevakioituun kapitaatioon on liiton mielestä erittäin kannatettavaa. Vastaavasti ehdotukset valtakunnallisesti yhtenevästä hinnoittelusta palveluntuottajille ja yhtenäisistä asiakasmaksuista vastaavat Lääkäriliiton näkemystä.
– Olosuhteet harvaanasutun maamme eri osissa poikkeavat kuitenkin voimakkaasti toisistaan. Kansallisesti yhtenevistä ratkaisuista huolimatta on mahdollistettava alueellisten erojen huomioon ottaminen palveluntuottajien korvauksia määriteltäessä, sanoo Pärnänen.
Suurta huolta valinnanvapausraportin rahoituslinjauksissa herättää Lääkäriliitossa työryhmän toteamus siitä, että asiakasmaksuja on nostettava. Terveydenhuoltomme rahoitus on jo nyt luonteeltaan regressiivistä poikkeuksellisen korkeiden asiakasmaksujen vuoksi. Pärnäsen mukaan terveydenhuollon rahoituksen muuttaminen neutraaliksi on ollut Lääkäriliiton pitkäaikainen tavoite.
– Asiakasmaksut eivät saa muodostua palvelujen käytön esteeksi, vaikka niillä voidaankin ohjata palvelujen tarkoituksenmukaista käyttöä.
Myös sote-rahoituksen keräämiseen liittyvät hallituksen linjaukset ovat herättäneet huolta liitossa.
– Hallitushan linjasi huhtikuun alussa, että rahoitus maakunnille tulee yleiskatteellisena valtionosuutena, joka kerätään valtion ansiotuloverotuksen kautta, sanoo Pärnänen.
– Nyt valinnanvapaustyöryhmä ehdottaa, että myös sairausvakuutuskorvausten rahoitukseen vakuutetuilta kunnallisverotettavasta tulosta peritty sairaanhoitomaksu siirtyy valtion verotuksella kerättäväksi. Ehdottomasti on pidettävä huolta siitä, että hallituksen linjaukset kokonaisveroasteen kurissa pitämisestä ja ansiotuloverotuksen kiristymisen estämisestä toteutuvat.
Valinnanvapauden toteuttamista koskevat työryhmän linjaukset eivät saa liiton varauksetonta kannatusta.
– Työryhmän puheenjohtaja on todennut, että työryhmän ehdottama malli väliraportin asteikolla 1–4 on noin 2½, Pärnänen mainitsee.
– Tämä 2½ on totta – ensisijaiseksi asiointipaikaksi valittavan väestövastuisen sosiaali- ja terveyskeskuksen palveluvalikoimaan on lisätty lasten- ja äitiysneuvolat terveydenhuollon palveluista. Palveluvalikoima painottuu kovasti sosiaalihuollon palveluihin siitäkin huolimatta, että työryhmä valinnanvapauden toteuttamista koskevassa pohdiskelussaan toteaa tässä loppuraportissaankin sosiaalihuollon tehtävien kovasti poikkeavan terveydenhuollon palveluista.
Lääkäriliiton mielestä positiivista työryhmän valinnanvapautta koskevissa linjauksissa on, että ensisijaisen asiointipaikan voi halutessaan valita uudelleen puolen vuoden päästä. Lisäksi myönteisenä voi pitää sitä, että väestövastuisen sosiaali- ja terveyskeskuksen ei tarvitse tuottaa kaikkia vastuullaan olevia palveluita itse, vaan se voi halutessaan käyttää alihankkijoita tai hoitaa tuotantoa verkostoitumalla muiden sosiaali- ja terveyskeskusten kanssa.
Peruspalveluiden ulkopuolelle jäävät valinnanvapauden piiriin kuuluvat palvelut asukas voi valita saatuaan ensisijaisesta asiointipaikastaan lähetteen tai palveluohjauksen. Työryhmä kutsuu ehdottamaansa mallia ”kaksivaiheiseksi valinnanvapaudeksi”. Tämä, samoin kuin ehdotukseen sisällytetty ajatus palveluntuottajien mahdollisuudesta palvelualoitteen tekemiseen, lienee ajateltu parantavan – hallituksen linjauksen mukaisesti – pk-yritysten ja uusien innovatiivisten toimijoiden markkinoille pääsyn mahdollisuutta. Lääkäriliitto epäilee kuitenkin aidon monituottajuuden mahdollistumista ehdotetulla mallilla. Mahdollista on alueellisten mono- tai oligopolien syntyminen.
– Ajatusta ensisijaisen asiointipaikan roolista portinvartijana muihin listattuihin palveluihin voi pääosin pitää hyvänä. Suun terveydenhuollossahan tätä portinvartijuutta ei vaadita – ja luulenpa aika monen perusterveydenhuollon lääkärin vähän kateellisena katsovan tätä hammaslääkärikollegoille ehdotettavaa mahdollisuutta ajatellen, että miksen minäkin, toteaa Pärnänen.
Ehdotuksessa korostetaan palveluntuottajien velvollisuutta tiedottaa palvelutuotannostaan asukkaille näiden valintojen helpottamiseksi. Tämän yhdistettynä systemaattiseen laadunseurantaan ja kaikille palveluntuottajille yhtenäiseen hinnoitteluun arvioidaan johtavan siihen, että tuottajat kilpailevat asiakkaista laadulla eivätkä hinnalla. Lääkäriliiton mielestä laadunarviointia tulee kehittää uudistamalla laatujärjestelmät ajanmukaisiksi, käyttäjiä palveleviksi ja potilaan hoitoa sekä potilasturvallisuutta tukeviksi. Laadun minimikriteerit on määriteltävä, ja järjestäjän tehtävä on valvoa kriteerien täyttymistä.
Lisätietoja:
johtaja Heikki Pärnänen 040 546 5316
terveyspolitiikan asiantuntija Lauri Vuorenkoski 044 563 0556